Virve mahdollistaa sosiaali- ja kriisipäivystyksen nopean avun
”Virve-viranomaisverkon paras puoli on, että se mahdollistaa eri toimijoiden nopean yhteistyön. Olemme reaaliaikaisesti mukana tehtävässä ja pystymme Virven kautta tulevan tiedon avulla myös varautumaan ja suunnittelemaan omaa työtämme”, kertoo sosiaalityöntekijä, VTM Tiina Pyöli Varsinais-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.
Sosiaali- ja kriisipäivystykset vastaavat Suomessa eri-ikäisten ihmisten akuutteihin tuen tarpeisiin, jotka on määritelty esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa ja lastensuojelulaissa.
”Hätäkeskus hälyttää meidät kriisitehtävälle 811-koodilla. Koodi tarkoittaa, että jotain äkillistä, ihmisen loppuelämän muuttavaa on tapahtunut: kuolemantapaus tai läheltä piti -tilanne. Tehtäviimme kuuluvat myös liikenneonnettomuudet ja tulipalot, eli kaikki tilanteet, joissa voidaan tarvita psykososiaalista tukea – joko kiireellistä sosiaalityötä tai akuuttia kriisityötä”, Varsinais-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksen kriisityöntekijä Hanne Raatikainen kertoo.
Virve luo turvallisuutta kaikille
Ihmiset tarvitsevat erilaisissa kriisitilanteissa usein muutakin tukea kuin mitä esimerkiksi pelastus, poliisi ja ensihoito tarjoavat. Tulipalon jälkeen on varmistettava ihmisten majoitus ja perustarpeet. Isoissa onnettomuuksissa on perustettava kriisi- tai evakuointikeskus, ja äkillisissä kuolemantapauksissa läheisille tarjotaan aina tukea. Lisäksi lapset, vammaiset ja ikäihmiset voivat tarvita kiireellistä sosiaalitoimen apua. Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa näissä ja monissa muissa laissa säädetyssä tehtävissä.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys toimii kolmivuorotyössä ympäri vuorokauden. Jokaisessa vuorossa yksi työntekijöistä toimii kenttäjohtajana ja ottaa vastaan esimerkiksi hätäkeskukselta Virveen välitetyt tehtävät ja muut äkilliset yhteydenotot asiakkailta ja muilta viranomaisilta.
Kenttäjohtaja jakaa työt vuorossa oleville sosiaalityöntekijöille ja kriisityöntekijöille. Kentälle lähdetään aina pareittain. Kenttäjohtaja pyytää hätäkeskusta liittämään työparin kyseiselle tehtävälle. Työpari siirtyy tilannejohtajan määräämään Virve-puheryhmään, jossa muutkin tehtävään osallistuvat viranomaiset ovat.
”Kun kaikki ovat mukana samassa puheryhmässä, voimme luoda nopeasti yhteisen tilannekuvan ja kohdentaa apua oikein”, Hanne Raatikainen sanoo.
”Virven kautta meillä on heti yhteys myös omaan kenttäjohtajaamme. Kakkostangentin takana on yleensä oma sisäinen puheryhmämme, jossa voi pyytää toimistolla olevia selvittämään esimerkiksi lähimmät hätämajoituspaikat. Näin tieto saadaan nopeasti kentällä toimivalle työparille tai ryhmälle.”
Asianmukainen varustus tärkeää
Hanne Raatikainen kertoo, että Virve on olenainen osa työvarustusta.
”Kun Virve on takin pielessä ja korvanappi paikallaan, tulee väistämättä olo, että nyt olen tärkeässä viranomaistehtävässä.”
Virve luo turvallisuutta esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä tehtävissä.
”En lähtisi ilman Virveä millekään keikalle. Jos tehtävässä tulee yllättäen uhkatilanne, saamme heti yhteyden hätäkeskukseen Virven hätäkutsupainikkeen kautta”, Tiina Pyöli kertoo.
”Muista viranomaisista poiketen yksikkömme eivät paikannu kentällä reaaliaikaisesti. Tässä olisikin hieman kehitettävää”, Hanne Raatikainen jatkaa.
Psykososiaalinen tuki tärkeää toipumisessa
Suuronnettomuustilanteissa sosiaali- ja kriisipäivystys johtaa ensi vaiheen psykososiaalisen tuen toimintaa. Psykososiaalinen tuki muodostuu akuutista kriisityöstä ja kiireellisestä sosiaalityöstä.
Tarvittaessa sosiaali- ja kriisipäivystys organisoi auttamistyöhön myös muita toimijoita, kuten kirkon henkisen huollon sekä Suomen Punaisen Ristin henkisen tuen henkilökuntaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kaikilla toimijoilla on käytössään Virve-puhelimet.
”Psykososiaalisesta tuesta on monenlaista hyötyä heti kriisitilanteessa – mutta myös pitkällä tähtäimellä. Se auttaa toipumaan traumaattisista tilanteista, tukee psyykkistä hyvinvointia ja auttaa toimintakyvyn palauttamisessa”, kertoo kriisityöntekijä Hanne Raatikainen.
Varsinais-Suomen kriisityöosaamista on vahvistettu vuodesta 2021 alkaen, kun sosiaalipäivystykseen palkattiin kriisityöntekijöitä, joilla on hoitoalan koulutus. Sairaanhoitaja (YAMK) Hanne Raatikainen on yksi heistä, hän tuli työhön ensihoidon tehtävistä.
Taustalla varautuminen ja harjoittelu
Varsinais-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksen työ perustuu jatkuvaan varautumiseen.
”Se on iso osa työtämme. On todella tärkeää, että kriiseihin ja onnettomuustilanteisiin on ennalta varauduttu isoilla ja pienillä harjoituksilla”, Tiina Pyöli sanoo.
Virve-koulutus on olennainen osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Virve-puhelimen käyttöä on myös harjoiteltava säännöllisesti.
”Käymme perehdytyksessä tarkasti läpi Virven ominaisuuksia sekä kommunikointia hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Virven käyttö on kuin uuden kielen opettelu: sitä ei opi, jos sitä ei käytä. Siksi meillä on arkipäivän työjärjestyksessä harjoituksia, joita kenttäjohtaja vetää vuorossa oleville. Käymme läpi Virven toimintoja, jotta ne jäisivät muistiin tositilanteen varalle”, Tiina Pyöli kertoo.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksillä laaja tehtäväkenttä
Nykyiset, kuntien vastuulla olevat sosiaalipäivystykset ovat muuttumassa sosiaali- ja kriisipäivystyksiksi, joilla on laaja toiminta-alue.
Turun sosiaalipäivystys muuttuu vuoden 2023 alussa Varsinais-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystykseksi, joka palvelee koko maakuntaa 24/7 vuoden ympäri. Laaja alue on yksikölle sinänsä jo tuttu, koska se on vastannut maakunnan sosiaalipäivystyksestä nytkin virka-ajan ulkopuolella. Varsinais-Suomessa asuu liki puoli miljoonaa ihmistä. Alueeseen kuuluu 27 kuntaa sekä merialueet saaristoineen.
Katso ja lue lisää:
Sosiaali- ja terveysala on noussut merkittäväksi Virve-käyttäjäryhmäksi
VIRANOMAISVERKKO VIRVE YHDISTÄÄ TURVALLISUUSTOIMIJAT HALKI SUOMEN – KATSO VIDEO
