Tulipalot sammutetaan kuten ennenkin, mutta uusi teknologia mullistaa tilannekuvan hallinnan – 5 visiota
Mobiiliteknologian kehittyminen sekä virtuaali- ja lisätyn todellisuuden käyttö lisäävät tulevaisuudessa viranomaisten tilannetietoisuutta. Tilannekuvan hallinta paranee ja tilanteisiin varautuminen helpottuu, kun tapahtumapaikalta välittyy erilaista dataa aiempaa nopeammin.
”Kun poliisi- ja pelastustoimi saavat parempaa tilannekuvaa kentältä esimerkiksi dronejen tai sensorien avulla, he tietävät nopeammin ja tarkemmin, mitä on vialla. Tämä mahdollistaa aiemman ja tilanteeseen paremmin sopivan reagoinnin. Tulipalot sammutetaan yhä kuten ennenkin, mutta teknologian ansiosta palopaikalle päästään nopeammin”, havainnollistaa Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen.
Katso Skydomen esittelydemo virtuaalisesta johtokeskuksesta:
Kehittyvän teknologian ja virtuaalisovellusten avulla dataa voi tarjoilla tulevaisuudessa monella eri tavalla.
”Sen sijaan, sanoma välittyy jollekin yksikölle tekstinä, tekoäly ymmärtää, että toimija tarvitsee sen audiona. Tekstintunnistus lukee viestin ääneen”, Kauppinen kuvaa mahdollisuuksia.
”Tai esimerkiksi onnettomuuteen joutunutta potilasta odottava lääkäri voi asettaa sairaalassa virtuaalilasit päähänsä ja antaa hoito-ohjeita ambulanssissa työskenteleville ensihoitajille. Ambulanssi on teknisesti varustettu tähän toimintaan.”
Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen, Hätäkeskuslaitoksen kehittämisosaston johtaja Jukka Aaltonen ja Ericssonin Senior Solution Architect Petri Haapanen kertovat, mitä uuden teknologian, kuten virtuaali- ja lisätyn todellisuuden käyttämisessä on syytä huomioida.
Mikä rooli uudella teknologialla on tietomäärän kasvaessa?
Turvallisuustoimijoiden saaman tiedon määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun erilaiset mittarit, anturit ja kamerat yleistyvät. Uutta tietoa ei voi hyödyntää tehokkaasti, jos se on jäsentymätöntä.
Datan luokitteluun, analysointiin ja esittämiseen tarvitaan tekoälyä ja etenkin virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden sovelluksia.
”Esimerkiksi virtuaalilaseihin tai kännykän näyttöön mahtuu vain rajattu määrä tietoa. Myös ihminen rajoittaa datan käyttöä, sillä sitä on saatavilla enemmän kuin kukaan pystyy omaksumaan. Virtuaalitodellisuus helpottaa tiedon visuaalista esittämistä niin, että ihminen pystyy havainnoimaan mahdollisimman paljon olennaisia asioita samaan aikaan”, Antti Kauppinen kertoo.
Tekoälyä tarvitaan myös määrittämään, mikä tieto on relevanttia. Kun esimerkiksi poliisi seuraa virtuaalilasit päässään kuvaa useammasta valvontakamerasta, kääntelee päätä, ja kuvaan ilmaantuu ase, tekoälyn täytyy tunnistaa ase ja varoittaa poliisia.
”Virtuaalitodellisuus on hyvä tapa esittää asioita, mutta jossain täytyy olla teknologinen älykkyys, joka pystyy priorisoimaan ja ymmärtää, mikä informaatio on palvelun käyttäjälle hyödyllistä. Virtuaalitodellisuus ei sulje pois tarvetta älykkäälle analytiikalle.”
Toimiiko virtuaalitodellisuus viranomaiskäytössä?
Suomessa virtuaali- ja lisätyn todellisuuden käyttäminen soveltuu Antti Kauppisen mielestä tässä vaiheessa etenkin viranomaisten kouluttamiseen.
”Virtuaalitodellisuuden avulla tilanteita voi simuloida paremmin, ennen kuin niihin joudutaan tosipaikassa. Kun koulutusta voi lisätä virtuaalitodellisuuden ansiosta, säästyy rahaa.”
Hän uskoo, että tulevaisuudessa virtuaalitodellisuuden sovellukset ovat myös osa operatiivista viranomaistoimintaa. Esimerkiksi moniviranomaistehtäviä helpottaisi, jos kaikki toimijat pääsisivät yhtä aikaa saman tiedon äärelle.
”Virtuaalinen johtokeskus on tulevaisuudessa mahdollista – ja sitä on jo maailmalla pilotoitukin. Uskon, että se tulee myös jossain määrin käyttöön, mutta ei niin, että kaikki johtokeskuksessa työskentelisivät aina virtuaalilasit päässä, Kauppinen sanoo.
Ericssonin Senior Solution Architect Petri Haapanen kertoo ruotsalaisen Skydomen kehittämän johtokeskuksen hyödyntävän jo virtuaali- ja lisättyä todellisuutta. Ericsson suunnitteli sovelluksen toiminnan 5G-mobiiliverkossa, jossa toteutuu lyhyt viive.
”Se on ollut jo testikäytössä. Johtokeskus muistuttaa visuaalisesti todellista tilannehuonetta. Käyttäjät liikkuvat virtuaalilasien avulla huoneessa ja seuraavat useita näyttöjä, joilla esitetään dataa eri lähteistä. Viranomaiset voivat toimia yhdessä ilman, että heidän tarvitsee olla fyysisesti samassa tilassa”, Haapanen sanoo.
”Kun tiedon jäsentäminen helpottuu, saa myös kirkkaamman kokonaiskäsityksen tilanteesta ja siitä, miten sitä pitää johtaa.”
Mitä virtuaalitodellisuus vaatii?
Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen vaatii viiveettömän 5G-yhteyden. Datan käsittely tarvitse myös luotettavan pilvipalvelun. Kuvan pitää mukautua saumattomasti sitä virtuaalilasit päässään katsovan ihmisen liikkeisiin. Jos datan siirtymisessä on viive, käyttäjä saattaa alkaa voida pahoin.
”Ihminen myös huomaa herkästi, jos kuvassa on viivettä, tai se ei ole tarkka. Viiveen minimoiminen vaatii paljon tietojenkäsittelyvoimaa. Myös tarkkuus vaatii kapasiteettia. Pilvialustat ovat perustana tämän tyylisen palvelun tuottamiselle. Toiminnan täytyy kuitenkin aina ohjata teknologian kehitystä, eikä toisinpäin”, Petri Haapanen sanoo.
Miten teknologian häiriötön toiminta taataan?
Mitä tahansa teknologiaa viranomaistoimijat tulevaisuudessa ottavatkin käyttöön, toimintavarmuus ei saa pettää.
”Teknologian täytyy toimia kaikissa tilanteissa ja oloissa. Palveluun pitää voida luottaa. Jos niin ei ole, uutta teknologiaa on hankala ottaa osaksi operatiivista toimintaa”, Antti Kauppinen sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämisosaston johtaja Jukka Aaltonen korostaa luotettavuutta uuden teknologian suunnittelussa.
”Teknisten järjestelmien tulee olla luotettavia ja riittävästi varmennettuja. Häiriötilanteissa koko häiriöhallinnan ketjun tulee kyetä nopeisiin korjaus- ja muutostoimenpiteisiin, jotta viranomaisten toiminta yhteiskunnan turvaamiseksi voi jatkua häiriöttä”, hän sanoo.
Aaltosen mielestä teknologian kehittyminen antaa Hätäkeskuslaitokselle mahdollisuuden kehittää omia palveluitaan.
”Hätäkeskukset ovat täysin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä ja tietotekniikasta. Teknologian kehittyminen antaa mahdollisuudet tarjota hädässä olevalle ihmiselle entistä monipuolisempia hätäilmoitustapoja, ja toisaalta hätäkeskukset voivat tarjota entistä enemmän informaatiota apua antaville viranomaisyksiköille ja viranomaisten johtokeskuksille.”
Hätäkeskukset ovat täysin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä ja tietotekniikasta.
Miten uutta teknologiaa saa käyttöön?
Viime kädessä loppukäyttäjät päättävät, mitkä uudet teknologiat toimivat ja mitä uusia sovelluksia tulevaisuudessa otetaan käyttöön.
”Erillisverkot mahdollistaa omalla teknologiakehityksellään, että kaikki tarvittavat ja loppukäyttäjäorganisaatiota hyödyttävät teknologiat ovat otettavissa käyttöön”, Antti Kauppinen sanoo.
”Erillisverkoissa voimme tuoda erilaisten virtuaali- ja lisättyjen todellisuuksien sovelluksia viranomaisten tietoon ja luoda yhdessä niiden käyttöön vaadittavia palvelualustoja.
5G-arkkitehtuuri vaatii Erillisverkkojen, loppukäyttäjien ja järjestelmätoimittajien tiivistä yhteistyötä.”
Lue lisää:
Näin tulevaisuuden teknologia vaikuttaa viranomaisyhteistyöhön – 3 huomiota
Erillisverkkojen tekoälystrategia tarjoaa uusia mahdollisuuksia turvallisuustoimijoille
Uusi 5G-teknologia tekee arjesta turvallisempaa ja toimivampaa
