Antti Kauppinen: Näin tulevaisuuden teknologia vaikuttaa viranomaisyhteistyöhön – 3 huomiota

”Suomessa viranomaiset ja turvallisuustoimijat ovat jo pitkään tiivistäneet yhteistyötään teknologian avulla, mikä on tehnyt osaamisestamme kansainvälistä huippua. Paljon on silti vielä tehtävää: osa tietojärjestelmistä on hajallaan ja organisaatioiden omissa suljetuissa ympäristöissä. Toistaiseksi myös lainsäädäntö rajoittaa tiedon jakamista”, Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen kirjoittaa blogissaan.
5G teknologia tekoäly

Nopeasti kehittyvä teknologia tarjoaa mahdollisuuksia, mutta tiellä riittää vielä ongelmia ratkottavaksi. Monet viranomaisratkaisut ovat tähän asti perustuneet toisistaan irrallisiin, koeteltuihin ja erittäin kypsiin teknologioihin. Kehitys vie kuitenkin toiseen suuntaan: tulevaisuudessa turvallisuusteknologiset ratkaisut ovat enenevissä määrin nivoutuneet yhteen. Tämä tekee toimintaympäristöstä monimutkaisemman ja vaatii uudenlaista osaamista, jota Suomessakin on vain rajallisesti.

Viranomaistyön ominaispiirteet, kuten tiedon turvaluokittelu ja suojaus, tuovat palvelukehitykseen omat vaatimuksensa.

Nostan esiin kolme teknologiamahdollisuutta, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa vahvasti viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden työhön:

1. Yhteiskunta pyörii 5G-verkossa – tilannejohtaminen tehostuu

Viranomaistoiminnassa 5G:n mahdollistava kasvava kapasiteetti tehostaa esimerkiksi tilannetietoisuutta ja -johtamista, kun voimme koota useista tietovirroista dataa, esimerkiksi reaaliaikaista korkealaatuista videokuvaa.

Mutta vasta kun palvelut ovat 5G-teknologiaa ”päästä päähän” eli myös verkon ytimessä, coressa, ne alkavat merkittävästi vaikuttaa viranomaisten toimintamalleihin. Tällöin tulevat mahdollisiksi muun muassa erittäin matalaa viivettä vaativat etäohjauksen, robotiikan ja rikastetun todellisuuden palvelut. Tällaiset palvelut ovat osa myös laajakaistaista tulevaisuuden Virveä.

Laajakaista-, video- ja IoT-ratkaisut mahdollistavat massiivisen määrän informaatiota tilannekuvan muodostuksen tueksi, enemmän kuin mitä ihminen voi omaksua keskellä kiireistä turvallisuustoimijan arkea. Päätöksenteon tueksi tarvitaan tekoälyratkaisuja, jotka päättävät, mikä informaatio on kullekin oleellista.

Antti Kauppinen.

”Mielenkiintoisiin avaruudellisiin avauksiin kuuluu niin sanottujen matalan kiertoradan satelliittien (LEO, low earth orbit) laajempi hyödyntäminen.”

2. Pilviteknologia ja tekoäly haastavat lakipykäliä

Viranomaistoiminnassa pilvi ei ole yksinkertainen konsepti. Huomattavaa osaa viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden informaatiosta ei voida käsitellä julkipilvessä. Myös datan ja tarvittavien integraatiopisteiden sijainti maarajojen ulkopuolella herättää kysymyksiä. Erillisverkot on vastaamassa haasteeseen Turvapilvipalvelulla, joka on internetistä irrallinen, korkean saatavuuden pilviratkaisu.

Pilvi mahdollistaa kustannustehokkuuden kasvattamisen lisäksi paljon uusia palveluja, joita voi hyödyntää viranomaistoiminnassa:

  • Pilveen voi rakentaa erilaisten tekoäly- ja data-analytiikkaratkaisujen vaatimia palveluita, kuten esimerkiksi datan säilytykseen tarkoitettuja tietoaltaita, joita erilaiset algoritmit käsittelevät annettujen ohjeiden mukaisesti.
  • Viranomaisille ja turvallisuustoimijoille tekoäly tuo ennen kaikkea tukea päätöksentekoon ja mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen. Yksi esimerkki viranomaisten käyttämästä tekoälyratkaisusta on hahmon tunnistukseen perustuva alue- tai maastopalonvalvontaratkaisu.

Jotta ylläkuvatusta ratkaisusta saadaan kaikki irti, pitää kaikki hyödyllinen turvallisuustoimijoiden data saada samaan paikkaan, eli samaan tietoaltaaseen. Ei ole toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista, eikä kustannustehokasta, että kaikki toimijat keräävät itselleen samaa dataa esimerkiksi samasta moniviranomaistehtävästä. Datan jakaminen ei ole lainsäädännöllisesti yksinkertaista, mutta sitä todellakin kannattaa tavoitella.

3. Satelliitit tekevät palveluista aidosti globaaleja

Mielenkiintoisiin avaruudellisiin avauksiin kuuluu niin sanottujen matalan kiertoradan satelliittien (LEO, low earth orbit) laajempi hyödyntäminen. Ne mahdollistavat nopean ja viiveettömän maailmanlaajuisen tietoliikennepalvelun. Turvallisuustoimijoiden työssä tämä tarkoittaa, että vain mielikuvitus on rajana digitaalisten palveluiden hyödyntämiselle.

LEO-satelliitit kattavat myös napa-alueet ja pohjoisimman Suomen, jonne perinteiset geostationääriset satelliittipalvelut eivät ole yltäneet. Uuden ajan satelliittipalveluja voi hyödyntää laajemmin myös ajoneuvoissa ja laivoissa.

Mikään teknologia ei yksin ole haavoittumaton.

Satelliitit ovat tulossa kiinteäksi osaksi yleistä tietoliikenneinfrastruktuuria, kun alan teknologiastandardeja tuottava 3GPP-järjestö otti ne osaksi 5G-kehitystä. On uutisoitu, että Appl­­e hyödyntäisi satelliittiteknologiaa uusimmassa iPhonessaan, joka voisi hätätilanteessa käyttää LEO-satelliittipalvelua ainakin lyhytsanomien välittämiseen. Nähtäväksi jää, toteutuuko ratkaisu.

Tietoliikennesatelliittien lisäksi yhteiskunnan turvallisuus on riippuvainen aika- ja paikkatietoa tuottavista GNSS (Global Navigation Satellite System) -satelliittipaikannusjärjestelmistä. Niiden tuottama tarkka tieto turvaa niin viranomaistehtäviä kuin sähköverkkojen, pankkipalveluiden ja tietoliikenneverkkojenkin toimintaa. Myös liikenteen automatisoituminen edellyttää varmennettua sijainti- ja aikatietoa.

Suomi ottaa käyttöön turvallisuustoimijoiden vaatimukset täyttävän sijainti- ja aikatietopalvelu Galileo PRS:n (Public Regulated Service) vuoteen 2024 mennessä. Palvelusta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Erillisverkot toimii Galileo PRS -palveluoperaattorina.

Turvallisuustoimijoiden mobiilipalvelut perustuvat Virve 2.0 -palvelun Elisan tuottamaan 4G/5G-teknologiaan. Ideaalitilanteessa turvallisuustoimijan käytössä olisivat kaikki mahdolliset tietoliikenneratkaisut, jotka ovat avuksi tehtävien hoitamisessa – mikään teknologia ei yksin ole haavoittumaton.

Tutustu Erillisverkkojen Turvallisuuskriittisen teknologian trendit 2021 -katsaukseen.

Lue lisää:

Mihin kehittyvä Virve taipuu?
Tilannekuvaa tiesuluille ja ratkaisuja arjen turvallisuussankareille
Erillisverkkojen tekoälystrategia tarjoaa uusia mahdollisuuksia turvallisuustoimijoille
Kansallinen turvallisuus tarvitsee uusia avaruuspalveluja
Uusi 5G-teknologia tekee arjesta turvallisempaa ja toimivampaa
Harjoittelijasta teknologiajohtajaksi – 20 vuotta merkityksellistä työtä

 

Antti Kauppinen
Antti Kauppinen
Teknologiajohtaja 040 866 8582 antti.kauppinen@erillisverkot.fi