Tiiviit rivit ja hyvät yhteydet – näitä Puolustusvoimat tarvitsee kiristyneessä turvallisuustilanteessa
Eversti Jari Seppälän viesti on rauhoittava: Puolustusvoimat on kehittänyt Suomen puolustusta pitkäjänteisesti ja toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti jo ennen Suomen Nato-jäsenyyttä ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmien toimialaa edustava Seppälä kuitenkin korostaa, että Puolustusvoimatkaan ei pysty toimimaan yksin. Se tarvitsee tuekseen vahvaa infrastruktuuria ja saumattomasti toimivaa viranomaisyhteistyötä.
”Yksi puolustusvoimien neljästä päätehtävästä on tukea muita viranomaisia. Panostamme moniviranomaistyöhön, jonka avulla voimme vastata laaja-alaisen vaikuttamisen uhkiin”, hän sanoo.
Nato ei poista varautumisen tarvetta
Suomen tuore Nato-jäsenyys vaikuttaa olennaisesti Puolustusvoimien tehtäviin: jäsenyyden myötä valmistaudumme puolustamaan myös liittolaisiamme. Vaikka Nato vastavuoroisesti suojaa Suomea, turvallisuus- ja muiden viranomaisten on edelleen varauduttava vaativiin tilanteisiin.
”Nato-jäsenyys ei poista oman vahvan puolustuksen tarvetta”, Seppälä kiteyttää.
Erillisverkkojen johtava asiantuntija Tomi Lounema korostaa hyvien viestiyhteyksien tärkeyttä yhteistyön mahdollistajana.
”Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää myös tuottamiltamme viranomaisviestipalveluilta hyvää varautumista. Viranomaisten toiminta ei saa jäädä kiinni viestiyhteyksien toimivuudesta kriisitilanteessakaan. Asetelma on tyystin erilainen kuin kaupallisissa mobiilipalveluissa”, hän toteaa.
Iskunkestävissä palveluissa alihankkijoiden oltava yhtä lailla vahvoja
Tänä keväänä Helsingissä järjestetyn Critical Communications World -tapahtuman vuoden 2023 teema, Success in Cooperation, alleviivasi, kuinka yksikään viranomainen ei ole saari: turvallisuus tehdään yhdessä. Myös Seppälä ja Lounema korostavat samaa.
”Puolustusvoimat suojaa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, mutta myös tukeutuu siihen omassa toiminnassaan. Tarvitsemme monia palveluita, kuten sähköä, tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, logistiikkaa ja terveydenhuoltoa”, Seppälä sanoo.
Seppälän ja Louneman mukaan yhteiset valmiudet ja suorituskyky kasvavat, kun käytössä olevat järjestelmät ja teknologiat ovat yhdenmukaisia – ja otettu käyttöön hyvän sään aikana. Yhteistyötä tukee jatkossa esimerkiksi uusi laajakaistainen viranomaisverkko, Virve 2.
Ei kuitenkaan riitä, että viranomaiset ja niitä tukevat yhteiskunnan kivijalat varautuvat. Isokin on vain niin vahva kuin alihankkijansa.
”Vaikka oma liiteri olisi täynnä kuivaa puuta, pitää katsoa myös alihankkijoiden liitereihin. Palvelumme ovat aidosti iskunkestäviä silloin, kun alihankkijoillamme on suoritus- ja toimituskykyä myös pahan paikan tullen”, Lounema sanoo.
Suomi palkittiin yhteistyöstä – olemmeko jo varautuneet riittävästi?
Suomi tunnetaan viranomaisyhteistyön mallimaana – ja palkittiinkin sellaisena tapahtuman yhteydessä pidetyssä International Critical Communications Awards (ICCAs) -palkintogaalassa.
Miten siis voimme enää petrata ja parantaa? Seppälän ja Louneman mukaan pahinta olisi tuudittautuminen nykyiseen varautumisen tasoon. Aina pitää pysyä liikkeessä ja oppia lisää. Myös jatkuvasti konflikteissa osallisena oleva Venäjä oppii kaiken aikaa.
Louneman mukaan varautumiseen pätee lopulta sama kuin sateenvarjoihin.
”Kun otat ovesta lähtiessäsi mukaan sateenvarjon, voit olla lähes varma, ettei sadetta tule. Vastaavasti: kun tiivistämme viranomaisten rivit ja viritämme yhteydet yhteiselle taajuudelle, olemme valmiina siihen pahimpaan, jota toivottavasti ei tule”, hän kiteyttää.
Teksti pohjautuu Puolustusvoimien eversti Jari Seppälän ja Erillisverkkojen johtavan asiantuntijan Tomi Louneman puheenvuoroihin Erillisverkkojen Asiakas- ja teknologiapäivässä, joka järjestettiin 24. toukokuuta Critical Communications World -tapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa.
