Supon Antti Pelttari: Digitalisaatio on kansainvälistänyt turvallisuusuhkamme
Turvallisuusasiantuntijat kertovat juttusarjassa näkemyksiään vuodesta 2020 ja tulevasta kehityksestä.
Kun maailmanlaajuinen koronapandemia levisi keväällä, myös Suomessa siirryttiin nopeasti poikkeusoloihin, kuten etätöihin.
”Harva organisaatio oli varautunut muutokseen kunnolla etukäteen. Siksi etätöihin siirtymisessä otettiin monia riskejä turvallisuuden kannalta – onneksi niistä harva kuitenkaan toteutui”, Supon päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Pelttarin mukaan on hyvä, että kyberuhista puhutaan nykyään jo paljon. Näin turvallisuuteen kiinnitetään huomiota etukäteen, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut. Koronavuonna Suomessa toteutuneista kyberuhista huomattavin on ollut psykoterapiakeskus Vastaamon laaja tietomurto, jossa luottamuksellisia potilastietoja päätyi vääriin käsiin.
”Jokaisen organisaation täytyy pitää huolta, että sen käyttämät järjestelmät ovat ajan tasalla ja turvallisia, aina salasanakäytännöistä lähtien. Kyse ei siis ole välttämättä kovin monimutkaisista asioista, tietoturvaa voi merkittävästi parantaa melko pienilläkin asioilla. Näin toimintaan ei jää helppoja haavoittuvuuksia, joita rikolliset tahot tai valtiolliset toimijat pystyisivät hyödyntämään”, Pelttari painottaa.
Supon päällikkö toivoo, että koronavuoden 2020 poikkeuksellisuudesta opitaan koko yhteiskunnassa.
”Olemme eläneet tietynlaista kriisiä ja poikkeusaikoja, mutta tästä pitää ottaa opit talteen. Jokainen voi parantaa omaa toimintaa esimerkiksi kyberturvallisuuden kannalta.”
Uhat ovat monimutkaisia ja keskenään riippuvaisia
Suojelupoliin näkökulmasta katsottuna kyberuhat ovat tyypillinen esimerkki nykyajan uhista, jotka ovat hyvin monimutkaisia ja riippuvuussuhteessa keskenään.
”Olemme puhuneet tänä vuonna esimerkiksi 5G-asioista ja niihin liittyvästä turvallisuudesta. Tässäkin on kyse toisaalta hyvin isoista asioista, kuten suurvaltojen välisestä kilpailusta, ja toisaalta hieman pienemmistä, kuten matkapuhelinoperaattorien toiminnasta. Ajallemme on tyypillistä, että asiat limittyvät yhä enemmän keskenään. Käsittelemme Supossakin tehtäviämme hyvin laajasti ja monista eri näkökulmista”, Pelttari kertoo.
Maailma menee yhä monimutkaisempaan suuntaan, ja suurvaltapoliittiset jännitteet kasvavat.
Supon työkenttänä on Suomen kansallinen turvallisuus, mutta sitä ei voi enää käsitellä huomioimatta kansainvälisiä aspekteja. Itse asiassa kaikki Suomea koskevat uhat ovat nykyään osaltaan kansainvälisiä. Omien kansallisten uhkien aika oli kauan ennen digitalisaatiota.
”Maailma menee yhä monimutkaisempaan suuntaan, ja suurvaltapoliittiset jännitteet kasvavat. Samalla voi olla uhattuna myös sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä, joka on Suomen kaltaisille järjestäytyneille maille hyvin tärkeä. Myös kyberuhat monipuolistuvat, ja niiden merkitys kasvaa. Teemme Supossa kansallisen turvallisuuden takaajana jatkuvasti työtä tällaisten uhkien ennakoimiseksi ja poistamiseksi.”
Suomen turvallisuus perustuu luottamukseen
Antti Pelttari arvioi, että Suomi on kansainvälisesti vertailtuna turvallinen maa ja pystynyt sopeutumaan hyvin myös poikkeusoloihin.
”Suomessa on hyvin toimiva yhteiskunta, joka perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön eri tahojen välillä. Meillä on tietynlaista ketteryyttä ja luottamusta niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Tämä on mielestäni kestävä toimintamalli, ja sen avulla olemme selviytyneet hyvin myös koronan kanssa. Suomi onkin yksi parhaiten koronatilanteeseen sopeutuneista maista, ja uskon, että pystymme sopeutumaan hyvin sen jälkeiseenkin aikaan.”
Antti Pelttari korostaa, että vaikka Suomi on monilla mittareilla maailman turvallisin maa, turvallisuudentunteeseen ei tule tuudittautua. Uhat pitää tunnistaa, ja niihin on varauduttava.
Moderni turvallisuus- ja tiedustelupalvelu
Oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttari on toiminut Supon päällikkönä vuodesta 2015 ja päällikön sijaisena vuosina 2011–2015. Samaan aikaan Supo on uudistunut ja kasvanut voimakkaasti. Supossa työskentelee nyt noin 500 ihmistä erilaisissa operatiivisissa ja asiantuntijatehtävissä, kun vuonna 2015 työntekijöitä oli alle 300. Suojelupoliisin budjetti oli vuonna 2019 oli noin 51 miljoonaa euroa.
Talous- ja henkilöstölukujen kasvu kertoo osaltaan myös Suojelupoliisin muutoksesta nykyaikaiseksi turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi. Tehtävät määriteltiin uudelleen vuonna 2019 voimaan astuneessa siviilitiedustelulaissa.
”Supon kasvuun on toki monia syitä. Supolle on annettu jo aiempina vuosina lisää voimavaroja esimerkiksi terrorismin torjuntaan. Tiedustelulakien voimaantulo aiheutti lähes 100 henkilötyövuotta lisää. Teemme myös paljon turvallisuusselvityksiä, ja niidenkin määrä on vain kasvanut viime vuosina”, Pelttari kertoo.
Turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen yhdistäminen samaan yksikköön on vielä kansainvälisesti uutta. Supo on Pohjoismaissa ensimmäinen ja EU:ssa kolmastoista maa, joka on tehnyt näin.
”Euroopassa meitä ennen muutoksen tekivät esimerkiksi Hollanti, Sveitsi ja Espanja. Myös Uudessa-Seelannissa Christchurchin moskeijaiskun syitä tutkineessa raportissa tehtiin johtopäätös, että sinnekin tarvittaisiin tällainen yhdistetty malli”, Pelttari kertoo.
Suojelupoliisin päällikön paikka on määräaikainen virka, joka on asetettu jälleen auki seuraavaksi viideksi vuodeksi. Antti Pelttari on yksi hakijoista. Hän haluaa jatkaa Supon uudistuksen viemistä käytäntöön.
”Supon uudenlaisen toiminnan perusta on nyt rakennettu. Toimintatapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen vie vielä aikaa. Muutos on todella iso, ja se vaatii johdonmukaista ja sitkeää työtä. Haluan olla siinä mukana.”
Päivitys: Valtioneuvosto nimitti 28. tammikuuta 2021 Antti Pelttarin jatkamaan Suojelupoliisin päällikkönä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.
Suojelupoliisi Supo
- Supo on Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, jonka tehtävät on määritelty laissa. Uusi siviilitiedustelulaki astui voimaan 2019.
- Supo ennaltaehkäisee ja torjuu kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten terrorismia ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamaa laitonta tiedustelua.
- Toiminnan ytimen muodostaa tiedustelu. Supo hankkii ennakoivaa ja merkityksellistä tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavista asioista valtiojohdon eli valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käyttöön.
- Siviilitiedustelua saa tehdä Suomessa vain Suojelupoliisi. Laki määrittelee tarkoin myös menetelmät, joita tiedustelussa saa käyttää.
- Suojelupoliisi saa hankkia tietoa myös ulkomailla ja sillä on myös oikeus hankkia tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkossa.
- Suojelupoliisin toimintaa valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu, joka on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Myös eduskunta ja sisäministeriö valvovat Suojelupoliisia.
- supo.fi
Turvallisuusvuosi 2020:
HVK:n Janne Känkänen: Kehitämme digiturvallisuutta ja varastointia
F-Securen Laura Kankaala: Tietoturvakulttuuri kaipaa muutosta
FiComin Elina Ussa: Luottamus on kybervalttimme
Timo Lehtimäki: Koronavaiheessakin mentävä vauhdilla eteenpäin
