Huoltovarmuuskeskuksen Janne Känkänen: Kehitämme erityisesti ennakointia, digiturvallisuutta ja varastointia
Turvallisuusasiantuntijat kertovat juttusarjassa näkemyksiään vuodesta 2020 ja tulevasta kehityksestä.
Pandemian uhkaan oli kyllä varauduttu, mutta ei kuitenkaan niin vakavaan ja globaaliin kriisiin kuin korona on aiheuttanut. Ensimmäisten kuukausien paine kohdistui ennen kaikkea suojavarusteiden riittävyyteen ja Huoltovarmuuskeskukseen. Toimitusjohtaja Janne Känkäsen näkemys vuoden opetuksista ei mahdu yhteen eikä kahteen virkkeeseen, sillä paljon on tapahtunut vain vajaassa vuodessa.
”Jälkiviisaus on helppoa. Ennen tätä suojavarusteita saatettiin pitää jonkinlaisena bulkkitavarana, jonka saatavuutta ei tarvinnut pohtia. Tuotteenahan ne ovat sinänsä yksinkertaisia. Sitten niiden tarve räjähti silmille, ja suojavarusteiden riittävyydestä syntyi globaali ongelma. Kun huoltovarmuuskeskus alkoi toimeksiannon mukaisesti hankkia niitä nopeasti ja suuria määriä, tehtiin virheitä, jotka nyt tunnetaan. Niistä kannettiin myös raskas vastuu”, Känkänen sanoo.
Heti ohjaksiin hypättyään Känkänen organisoi hankintatoimen uudelleen ja vahvisti sen resursseja.
”Tilannetta lähdettiin korjaamaan voimallisesti. Perustimme oman yksikön suojavarusteiden hankkimista varten, ja se on toiminut tehokkaasti: yksikkö on hankkinut jo miljardi kappaletta erilaisia suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia, suojatakkeja, suojaessuja, visiirejä ja suojakäsineitä. Pulaa ei enää ole, ja hankinnat on tehty STM:n hankintapyyntöjen mukaisesti ja jopa suunniteltua edullisemmin”, Janne Känkänen sanoo.
Tuki rahtiliikenteelle turvasi tavarat kaupan hyllyillä
Vähemmälle julkiselle huomiolle on jäänyt HVK:n rooli rahtiliikenteen turvaajana. Vaikka laivojen matkustajaliikenne käytännössä loppui jo keväällä, laivat ovat kuitenkin liikkuneet säännöllisesti Suomen satamien kautta. HVK maksoi keväällä varustamoille kolmen kuukauden ajan tappiokorvausta, jotta laivat saatiin pysymään liikenteessä ankarista matkustusrajoituksista huolimatta. Näin turvattiin päivittäistavaroiden tuonti ja esimerkiksi teollisuuden välttämättä tarvitsemat komponentit.
”Kaupan hyllyt eivät meillä tyhjentyneet, ellei lasketa satunnaisia kysyntäpiikkejä tietyissä tuotteissa kuten vessapaperissa”, Känkänen muistuttaa.
Kun epätodennäköinen tapahtuu
”Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää ottaa opiksi kaikki se, mitä koronapandemiasta voi saada”, Känkänen sanoo.
”On sanottu, että koronapandemia on liian hyvä kriisi hukattavaksi – siitä on otettava irti kaikki mahdollinen oppi. Tämä työ on jo monin tavoin aloitettu”, Känkänen sanoo.
Huoltovarmuuskeskus julkaisi joulukuussa neljän skenaarion mallin tulevaisuudesta. Huoltovarmuuden uusi normaali -skenaariotyö hahmotteli mahdollisia maailmoja vastaukseksi kysymykseen, mitä on edessäpäin. Skenaariot syntyivät yhteistyössä huoltovarmuustyötä tekevän verkoston kanssa: kyselyn ja haastattelujen pohjalta syntyi neljä erilaista mahdollista tulevaisuudenkuvausta.
”Kulunut vuosi on hyvä esimerkki siitä, miten kaikesta varautumisesta huolimatta yllätyksiä tulee. Kriisin globaalius ja pitkäkestoisuus olivat epätodennäköisiä riskejä, mutta silti ne toteutuivat. Niistä voidaan selvitä vain hyvällä yhteistyöllä ja verkostoitumalla entistäkin paremmin”, Känkänen sanoo.
Tilannekuvan ajantasaisuus on välttämätöntä, mutta pitää mennä vielä pidemmälle ja parantaa toimintaympäristön ennakointia – tähän on Känkäsen mukaan jo panostettu.
”Heikkojen signaalien pitää entistä paremmin ohjata varautumista. Meidän on lisättävä reagointiherkkyyttä”, Känkänen toteaa.
Valtioneuvosto päivittää Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteet jo lähiaikoina; tavallisesti työ tehdään viiden vuoden välein, mutta korona-ajan seurauksena prosessia on nopeutettu. Edelliset tavoitteet kirjattiin vuonna 2018.
”On tärkeää, että saamme myös valtioneuvoston tiivistetyn näkemyksen siitä, mitä me kaikki yhdessä olemme kuluneesta vuodesta oppineet”, Känkänen sanoo.
Varastojärjestelyt ja digiturvallisuus tarkkaan syyniin
Yksi Huoltovarmuuskeskuksen keskeisistä tehtävistä on pitää yllä välttämättömien tarvikkeiden varmuusvarastoja. Ne ovat kuitenkin vain puskuri, jolla kriisitilanteessa ostetaan lisää aikaa: silloin hankintaketjut voidaan järjestellä uudelleen tai rakentaa tuotantoa kotimaahan.
”Näin pitää ollakin: varautuminen on yhdistelmä varmuusvarastoja, hankintaketjujen järjestelyjä ja kotimaista tuotantoa. Vaikka pandemia toistuisi, emme enää joutuisi samanlaiseen niukkuuteen kuin viime keväänä”, Känkänen sanoo.
Varastointijärjestelmän huolellinen läpikäynti onkin yksi HVK:n tärkeistä käytännön toimista keväisten oppien seurauksena.
Toinen vuoden 2021 keskeinen panostuskohde on digiturvallisuus, jonka merkitys korostuu kaiken aikaa yhä enemmän. Digitaalisuus on poikkileikkaava teema kaikessa toiminnassa, ja globaalissa kriisissä eri toimijoiden keskinäinen riippuvuus on vain korostunut.
”Teemme laajaa yhteistyötä kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Kaiken kaikkiaan digiturvallisuuteen satsataan entistäkin enemmän pitkän aikavälin ohjelmassa. Digiturvallisuus on huoltovarmuutta mitä suurimmassa määrin”, Känkänen sanoo.
Huoltovarmuuskeskus (HVK)
- Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos.
- HVK:n tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.
- Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa, että yhteiskunnalle kriittisimmät järjestelmät toimivat kaikissa tilanteissa.
- Merkittävä osa huoltovarmuutta on myös kyberuhkien torjunta. Tietoyhteiskuntaan liittyvää varautumissuunnittelua hoitavat HVK:n Digipooli(tietotekniikka- ja tietoverkkoalan sekä viranomaisten välinen verkosto) sekä Mediapooli (tukee tiedonvälitystä ja varmistaa sananvapauden edellytyksiä).
Turvallisuusvuosi 2020:
Supon Antti Pelttari: Turvallisuusuhkamme kansainvälistyneet
F-Securen Laura Kankaala: Tietoturvakulttuuri kaipaa muutosta
FiComin Elina Ussa: Luottamus on kybervalttimme
Timo Lehtimäki: Koronavaiheessakin mentävä vauhdilla eteenpäin