FiComin Elina Ussa: Luottamus yritysten ja viranomaisten kesken on kybervalttimme

Suomen puolustuskykyä tietomurtoja ja kyberhyökkäyksiä vastaan vahvistaa kiinteä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. ”Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
5G kyberturvallisuus Turvallisuusvuosi 2020
FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Turvallisuusasiantuntijat kertovat juttusarjassa näkemyksiään vuodesta 2020 ja tulevasta kehityksestä.

Eduskunta hyväksyi vuodenvaihteessa sähköisen viestinnän palveluita koskevan lainmuutoksen.

Muutosten tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa, edistää viestintäverkkoinvestointeja ja viestintäpalveluiden saatavuutta sekä varmistaa entistä paremmin verkkojen turvallisuus. Uudistuksen myötä Suomessa täytetään EU-direktiivit, jotka koskevat muun muassa audiovisuaalisia mediapalveluita, eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöä ja 5G-verkkojen turvallisuutta.

”Lakipaketti on merkittävä, koska se määrittelee lähivuosiksi koko telealan toimintaympäristön”, ict-alan edunvalvontajärjestön FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo

Ussan mukaan etenkin 5G-verkkoja koskevat lainkohdat herättivät valmisteluvaiheessa alalla ”monipolvista keskustelua”.

”5G-verkon kyberturvallisuutta koskevat pykälät vietiin lakipakettiin vasta viime metreillä. Taustalla on EU:n ohjeistus 5G-verkkojen turvallisesta rakentamisesta. Sama keskustelu on käyty kaikissa EU-jäsenmaissa. Kannattaa panna merkille, että Suomessa lainsäädäntö on aina huomioinut verkkojen kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Monessa muussa EU-maassa huoli oli uusi”, Ussa sanoo.

FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

”Suomessa on aina ollut toimialan taustalla viranomaissääntelyä, mikä on poikkeuksellista moniin muihin EU-maihin verrattuna”, Elina Ussa sanoo.

Kauppapolitiikka huolestuttaa viestintäverkkojen rakentamisessa

Kysymykset kansallisesta turvallisuudesta eivät ole vain varautumista tulevaan vaan täyttä totta koko ajan: juuri vuodenvaihteessa Suomen eduskuntaan kohdistui kyberhyökkäys, jonka vuoksi joidenkin kansanedustajien sähköpostin tietoturva vaarantui.

EU jätti pitkälti jäsenmaiden harkittavaksi, miten ne toteuttavat televerkkojensa turvallisuuden. Monet maat ovat luopuneet kiinalaisen teknologian käytöstä ja sulkeneet erityisesti Huawein pois 5G-verkkojen rakentamisesta. Suomen uudistetussa laissa ei mainita minkään yhtiön tai maan nimeä.

”Elinkeinoelämän toimijat olivat lain valmisteluvaiheessa huolissaan siitä, että kauppapolitiikka sotkeutuu viestintäverkkojen rakentamiseen. Nyt lain muotoilu on sellainen, että voimme kyllä elää sen kanssa. Toki olisimme toivoneet vielä selkeärajaisempaa ja vähemmän tulkinnanvaraista verkon kriittisten osien määrittelyä jo lain tasolla”, Ussa sanoo.

Hänen mielestään tietoverkkoihin liittyvän poliittisen riskin kasvaminen olisikin ollut it-alan kannalta hankala kysymys.

”Verkkojen rakentamiseen liittyvät investoinnit ovat kustannuksiltaan huomattavia ja kestävät usein vuosia. Selkeät periaatteet ovat paitsi yritysten etu, tärkeitä myös valtioneuvoston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteen mukaan Suomi on ensimmäinen maa, jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet. Siksikin Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin vastuulle jäävät tulkintakysymykset ovat keskeisiä”, Ussa sanoo.

Geopolitiikka tuntuu idän ja lännen välissä

Ussa näkee nykyisenkin lainsäädännön pohjautuvan Suomen pitkään perinteeseen: kyberturvallisuuteen on meillä kiinnitetty enemmän huomiota kuin monissa muissa maissa.

”Suomessa on aina ollut toimialan taustalla viranomaissääntelyä, mikä on poikkeuksellista moniin muihin EU-maihin verrattuna. Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Myös ongelmista uskalletaan puhua avoimesti; tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, Elina Ussa sanoo.

Mielikuva siitä, että digitalisaatio kehittyisi villin lännen tapaan, on ajatusvirhe.

Hän arvelee, että geopolitiikka ja Suomen asema idän ja lännen välissä on osaltaan vaikuttanut kykyymme luovia ristiriitojen keskellä. Tätä taitoa tarvittaneen myös tulevaisuudessa, kun it-alan kehitys kulminoituu yhtä selvemmin toisaalta Aasiaan, toisaalta Yhdysvaltoihin.

”Eurooppa on jäämässä suurvaltojen kisassa jälkeen. Euroopan vahvuus on sääntelyssä, mutta sen pitää olla oikein kohdennettua ja mitoitettua. Sääntely itsessään ei luo uutta, eikä kaikki sääntely ole parempi kuin ei sääntelyä ollenkaan. Myös mielikuva siitä, että digitalisaatio kehittyisi villin lännen tapaan, on ajatusvirhe. Jo nyt on olemassa merkittäviä kuluttaja- ja tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisiä pelisääntöjäkin tarvitaan, mutta rinnalla pitää pohtia myös, jättääkö regulaatio tarpeeksi kasvutilaa eurooppalaisten yritysten kehitykselle”, Ussa sanoo.

5G:n hyödyntäminen tukee vihreää siirtymää

COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian seurauksena Suomessa koettiin digiloikka, jonka laajuutta ja nopeutta ei kukaan osannut ennustaa.

”Koronakriisi on osoittanut, että suomalainen digi-infra kestää hyvin myös poikkeusoloissa: etätyöt ja -opiskelu sujuvat mainiosti, eikä talouselämän tarvitsemissa yhteyksissä ole ollut ongelmia. Tämä oli rohkaiseva testi meille digiyhteiskuntana, ja se toivottavasti tönäisi digitalisaatiota reippaasti eteenpäin”, Ussa sanoo.

On ympäristön kannalta vastuullista kehitystä, että yhteiskunta digitalisoituu.

Hän pitää tärkeänä, että digiloikka jatkuu ja että sähköisten palveluiden saatavuus paranee.

”Vähemmän fyysistä liikkumista, enemmän sähköisiä palveluita. On ympäristön kannalta vastuullista kehitystä, että yhteiskunta digitalisoituu. Mobiiliteknologian on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna sen omaan hiilijalanjälkeen. 5G:n nopea ja laaja hyödyntäminen tukee vihreää siirtymää ”, Ussa painottaa.

Koronapandemian vaikutuksia korjaava EU:n elpymisrahasto tukee uudistuksia ja investointeja myös Suomessa, ja hallitus on linjannut, että niiden tulee vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja talouden elpymistä. Myös digitalisaation vauhdittaminen on keskeinen tavoite.

”Palveluntuottajat huomioitava EU-tukien jaossa”

FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa pitää tärkeänä, että varat päätyvät ennen kaikkea laajakaistojen kysyntää lisääviin hankkeisiin. 5G:n teollinen hyödyntäminen on vasta alussa. Yritysten digihankkeisiin panostamalla luodaan uutta taloutta ja parannetaan Suomen kilpailukykyä.

”Vaikka kattavat verkkoyhteydet ovatkin kaiken digitalisaation perusta, ne eivät yksistään lisää yhteiskunnan digitalisaatiota ja nopeuta vihreää siirtymää. Tarvitaan kysyntävetoisia, uutta luovia hankkeita.  Nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rahoitusta ollaan kanavoimassa merkittävästi juuri laajakaistayhteyksien rakentamiseen”, Ussa sanoo.

”Digitalisaatio pitää kuitenkin käsittää laajemmin, sillä myös 5G-verkon suurin mullistus syntyy sen päälle rakennettavien palveluiden ja teollisten käyttökohteiden kautta. Ja niitä ovat usein tuottamassa nimenomaan yritykset, joita ei saa jättää sivuun tukien jaossa.”

FiCom

  • Ict-alan yritysten etujärjestö
  • Tehtävänä edistää jäsenistönsä liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä
  • Pyrkii vaikuttamaan alaa koskevaan sääntelyyn ja julkiseen kuvaan
  • Edistää alan teknistä kehitystä
  • Ylläpitää ict-alan tietopankkia

Turvallisuusvuosi 2020:

Supon Antti Pelttari: Turvallisuusuhkamme kansainvälistyneet
HVK:n Janne Känkänen: Kehitämme ennakointia ja digiturvallisuutta
F-Securen Laura Kankaala: Tietoturvakulttuuri kaipaa muutosta
Timo Lehtimäki: Koronavaiheessakin mentävä vauhdilla eteenpäin