Verkko-operaattoripalvelut toimii korkean varautumisen verkko-operaattorina turvallisuusverkon (Tuve) asiakkaille. Liiketoiminta perustuu vakiintuneisiin sekä tehokkaisiin toimintamalleihin ja prosesseihin. Niiden avulla toiminta voidaan varmistaa normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Vuonna 2023 otettiin tuotantokäyttöön uusi tietojärjestelmäalusta. Yksi keskeinen uusi järjestelmä on toiminnanohjausjärjestelmä, jota käytetään kaikissa vaiheissa asiakastilauksesta toimitukseen sekä palveluiden ylläpidossa. Käyttöönotettu järjestelmä mahdollistaa myös asiakkaiden itsepalvelutoiminnallisuuksia. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa uusia asiakaspalvelutoiminnallisuuksia sekä kehittyneen raportoinnin. Järjestelmämigraatiot uudelle alustalle tulevat jatkumaan vuonna 2024.

Verkon ja teknologioiden kehitystä jatkettiin pitkän ajanjakson suunnitelman mukaisesti. Kehitysohjelmalla vastataan sekä asiakkaiden kasvaviin kapasiteettitarpeisiin että parannetaan palveluiden laatua, varautumista ja turvallisuutta.

Palvelualustan kattavuutta ja uusia asiakasliityntäpisteitä toteutettiin yhdessä asiakkaiden kanssa sovitussa laajuudessa ja aikataulussa. Käytön laajentuminen turvaa kokonaisvaltaisen turvallisen tietoliikenteen koko käyttäjäkunnassa kustannustehokkaasti. Turvalliset ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen edellytys turvallisuusverkon asiakkaille.

Vuoden tapahtumista mainittakoon myös pitkäaikaisen liiketoimintajohtaja Ismo Viljasen eläköityminen lokakuussa.

Turvallisuustilanteen vuoksi paransimme nykyisen viranomaisverkko Virven varautumista ja toimintavarmuutta. Laadimme investointisuunnitelman, joka perustuu valtion talousarviossa osoitettuun rahoitukseen, ja arvioimme varautumistoimien tarvetta yhdessä Virven käyttäjätahojen kanssa. Aloitimme myös investointisuunnitelman toimeenpanon. Kiristynyt turvallisuustilanne otettiin huomioon myös Erillisverkkojen sisäisessä toiminnassa ja harjoittelussa sekä Virve-käyttäjäorganisaatioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Olemme toimittaneet etuoikeustoiminteilla varustettua Virve 2 -dataliittymää viranomaisasiakkaille loppuvuodesta 2022 alkaen, ja vuonna 2023 laajakaistaisten Virve 2 -viestintäpalvelujen rakentaminen eteni. Virve 2 -liittymät toimivat markkinoiden parhaimmalla prioriteetilla ja varmistavat näin jatkossakin Virve-palveluiden korkean saatavuuden ja toimintavarmuuden.

Virve 2:n tuotannollisessa kyvykkyydessä otettiin merkittäviä edistysaskeleita. Vuoden alkupuoliskolla tuotiin tarjolle nykyisen Virven palvelut korvaava Virve Paketti. Pakettiin sisältyvät etuoikeutetut laajakaistadata-, ryhmäpuhe- ja puhepalvelut. Ryhmäpuhepalvelu tukee viestintää nykyisen verkon ja Virve 2:n välillä ja mahdollistaa siten sujuvan siirtymisen Virvestä Virve 2:een.

Vuoden aikana saatiin käyttöön myös IoT-liittymät ja Virve 2 -päätelaitteista muutamia eri malleja. Laajakaistaisten ryhmäpuhepalveluiden kenttätestaaminen jatkui, ja myös käyttäjätestaus lähti liikkeelle. Virve 2 -päätelaitehallinnan ja SIM-korttien hallintaympäristön rakentaminen eteni.

Virve 2 -hankesuunnitelmaa päivitettiin kesällä 2023 erityisesti siirtymäkauden aktivititeettien osalta. Uuden palvelun käyttöönotto tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja muiden käyttäjäorganisaatioiden kanssa on keskeinen osa hanketta. Vuoden aikana Erillisverkkojen hanketiimi tuotti tukimateriaalia Virve 2 -käyttöönoton ja -asiakastuen tarpeisiin, muun muassa taloussuunnittelun, raportoinnin ja testauksen osa-alueille. Viranomaiskäyttäjäorganisaatiot laativat valtiovarainministeriön suunnittelukirjeen ohjauksen mukaisesti Erillisverkkojen ohjeistukseen perustuvat virastojen Virve 2 -käyttöönottosuunnitelmat.

Lähivuosien aikana Virven käyttäjäorganisaatiot testaavat ja pilotoivat Virve 2 -palvelua, minkä jälkeen käyttäjien on mahdollista alkaa siirtymään uusien palvelujen käyttöön. Tavoitteena on saada Virve 2:n käyttöönotto hoidettua tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa vuoden 2028 loppuun mennessä. Siirtymävaiheessa nykyinen Virve ja Virve 2 toimivat rinnakkain ja molempien palveluitten ryhmäpuhepalvelut toimivat yhteen sujuvan siirtymän tukemiseksi.

Virve 2 -toimintavarmuuden kehittämisen osalta haettiin toiminnallisesti, teknisesti, taloudellisesti ja hankintateknisesti soveltuvaa tapaa parantaa Virve 2 -tukiasemien varakäyntiaikaa. Loppuvuoden aikana työssä saatiin aikaan huomattavaa edistystä.

Lisäksi jatkoimme tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, josta merkittävin on yhteistyö pohjoismaisten viranomaisoperaattoreiden välillä. Yhteistyön kautta on mahdollista vaikuttaa muun muassa päätelaitemarkkinoihin, kenttäkäyttöön soveltuvien päätelaitteiden saamiseksi markkinoille.

Erillisverkkojen täysin Suomessa tuotettu Turvapilvipalvelu saavutti merkittäviä merkkipaaluja vuonna 2023. TL4-, Katakri- ja Tuve-vaatimustenmukaisuuden osalta saavutettiin tarvittava taso, jonka perusteella valtiovarainministeriö antoi päätöksen. Tämä mahdollistaa Turvapilveen sijoitettujen tietojärjestelmien liittämisen Turvallisuusverkkoon.

Turvapilvipalvelun teknistä alustaa, palvelun tuottamisen hallinta- ja valvontaympäristöä sekä prosesseja kehitettiin suunnitelmallisesti vuoden aikana. Toisen konesalin käyttöönoton myötä pystymme tarjoamaan maantieteellisen kahdennuksen asiakaskuormille ja varmistuksille. Kehitystyö jatkuu vuoden 2024 alkupuolella, minkä lisäksi suoritamme eri osa-alueiden itsearviointeja ja varmistamme korjaustoimenpiteiden kattavuuden ulkoisen auditoijan arvioinneilla. Näiden ansiosta voimme hakea Turvapilvipalvelulle uuden määräaikaisen liityntäpäätöksen kevään 2024 aikana.

Erillisverkot ja Valtori ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistyöstä, joka perustuu valtionvarainministeriön käyttö- ja kapasiteetti- ja mobiilihallintapalveluihin liittyvään yhteistoimintaan. Yhteistyö kattaa Turvapilvipalvelun toimittamisen turvallisuusverkon Tuve-asiakkaille ja toimialariippumattomille asiakkaille siten, että Erillisverkot toimii Valtorin alihankkijana. Erillisverkot jatkaa Valtori-yhteistyön rinnalla myös perinteistä suoraa yhteistyötä nykyisten ja uusien asiakkaittensa kanssa.

Erillisverkot käynnisti hankinnan uuden pilvialustaratkaisun toteuttamiseksi omilla tietoliikenneratkaisuilla itse hallinnoimiinsa konesaleihin sekä käyttöpalveluiden tuottamisesta nykyiseen Turvapilviratkaisuun. Tällä pyritään varmistamaan Turvapilvipalvelun kustannustehokkuus ja skaalautuvuus sekä palvelun toteuttamiskyky, jotta voimme vastata asiakastarpeisiin ja mahdollistaa julkisten pilvipalveluiden käyttö saman palvelun kautta. Näin edistämme valtionhallinnon pilvisiirtymää. Hankintaan liittyvän kilpailutuksen sopimukset allekirjoitettiin vuoden 2024 alussa.

Erillisverkkojen Turvapilven edeltäjä LionCloud 1 saatiin ajettua alas kesällä 2023, kun asiakkaat oli saatu siirrettyä uuteen Turvapilvialustaan. Sidosyksikköaseman ulkopuolisia asiakkuuksia siirrettiin myös liiketoimintakaupan myötä Cinia Oy:n palvelualustaan.

Turvapilvipalvelun pitkän tähtäimen teknologinen tiekartta ja suunnitelmat vuoteen 2030 asti huomioivat kehittyvien teknologioiden lisäksi myös energiatehokkuuden, tekoälyn, laskentakyvyn kasvamisen ja uudenlaisiin uhkiin varautumisen.

Erillisverkkojen kiinteistöliiketoiminta, maanalaisten laitetilojen ja toimitilojen vuokraukseen sekä ylläpitoon keskittyvät palvelut, on sijoitettu tytäryhtiö Leijonaverkot oy:öön. Kiinteistöjä on kaikkiaan 18, ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Maanalaiset laitesuojat muodostavat Leijonaverkkojen kiinteistöportfolion rungon. Laitesuojiin on rakennettu teletuotantoa, datasaleja ja toimitiloja sekä näitä palvelevaa infrastruktuuria. Sertifioidut palvelut, kahdennetut järjestelmät ja jatkuva testaus takaavat toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden. Kohteiden energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja investoinnit näiden kehittämiseksi jatkuvat myös vuonna 2024. Toteutetut investoinnit kohdistuivat muun muassa hukkalämmön hyödyntämiseen, lämpöpumppuhankkeisiin, aurinkovoimalan rakentamiseen sekä julkisivujen korjaushankkeisiin.

Leijonaverkkojen asiakaskunta jatkoi laajentumistaan. Yksi merkittävimmistä syistä on kiristynyt turvallisuustilanne, joka on sysännyt yritykset ja viranomaiset varautumaan entistä huolellisemmin tulevaisuuteen. Yritykset ovat tiedostaneet tarpeen varmistaa kriittisten toimintojensa jatkuvuuden turvatuissa olosuhteissa. Tämä näkyy erityisesti kasvaneessa kysynnässä hyvin suojatuille tiloille, joita voimme tarjota sekä henkilöstölle että ict-järjestelmille. Turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät investoinnit ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi yritysten ja viranomaisten strategiaa.

Teletuotannon rakennemuutos ja sen vähenevä tilantarve ovat mahdollistaneet vapautuvien tilojen hyödyntämisen uusiin tarkoituksiin. Leijonaverkot on toteuttanut suojatiloista vapautuviin tiloihin uusien asiakkaiden vaatimia toimitiloja ja laitesaleja. Tämä on ollut kustannustehokasta, sillä uudet toimijat ovat voineet hyödyntää jo olemassa olevia turvallisuus- ja jatkuvuuden varmentamisjärjestelmiä.

Yhtiön omistamat toimitalot ovat myös erikoiskiinteistöjä. Niissä kaikissa on yhteiskunnan televiestinnän kannalta oleellisia toimintoja, erityisiä tietoliikenneyhteyksiä ja jatkuvuuden varmistamiseen liittyviä järjestelmiä, kuten varavoimajärjestelmiä turvaamaan toimintaa sähkökatkosten sattuessa. Normaaleissa toimitiloissa toimivat asiakkaamme voivat hyödyntää näitä kiinteistön erityisominaisuuksia, ja osin asiakaskuntamme muodostuukin yhteiskunnallisista ja julkisista toimijoista.

Vuoden 2023 aikana laitetiloissa toteutettiin ennätysmäärä investointeja. Osa investoinneista oli uusien asiakastilojen, kuten datasalien, teletilojen tai turvallisten toimitilojen, rakentamista. Osa investoinneista sisälsi olemassa olevien järjestelmien uusimista tai laajentamista. Esimerkkeinä turvallisuuden parantamiseen tähtäävistä investoinneista ovat muun muassa turvallisuusjärjestelmien uusinta eri kohteissa sekä väestönsuojeluvarusteiden päivitys.

Laitetilojen turvallisuus, varautuminen ja saavutettavuus pysyivät hyvällä tasolla. Erityisesti häiriötilanteisiin varautumiseen kiinnitettiin huomiota testaamalla ja harjoittelemalla myös uusien uhkakuvien varalta.

Viime vuosien muuttunut toimintaympäristö, ensin koronapandemia ja sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, on merkittävistä lisännyt tilannekuvajohtamisen ja sitä tukevien järjestelmien tarvetta. Krivat on Erillisverkkojen ylläpitämä tilannekuvajärjestelmä ja yhteistyöalusta. Krivat on samalla myös yhteistoimintakonsepti, joka parantaa yhteiskunnan yhteistyötä poikkihallinnollisesti ja -toimialaisesti. Krivat luo häiriötilanteista toipumisen nopeuttamiseksi viestintä- ja tilannekuvaympäristön johtokeskuksille ja valvomoille.

Vuoden 2023 merkittävin Krivat-tapahtuma oli palvelun Tuve-hyväksyntä määräaikaisella käyttöönottopäätöksellä. Päätös, joka omalta osaltaan virallistaa Krivatin aseman tilannekuvapalveluna, mahdollistaa myös kriittisten turvallisuusviranomaisten liittymisen Krivatin käyttäjiksi.

Lisäksi vuoden loppupuolella käynnistyi Krivatin hallintomallin uudistus, joka valmistuu vuoden 2024 alkupuolella. Tuleva hallintomalli tulee parantamaan Krivatin palvelukehitystä sekä laajentamaan palvelun käyttöä yhteiskunnan eri sektoreille.

Yhteiskunnan riippuvuus toimivasta infrasta on kiistaton. Kun muodostuu tarve suunnitteluun, sijoituslupien hakemiseen, rakentamiseen tai vanhan purkamiseen, on erittäin tärkeää tehdä kohteen sijaintitietoselvitys Johtotiedosta ennen töiden aloittamista. Selvityskohteissa usein on jo olemassa olevaa infraa ilmassa, maan alla ja vesistöissä, sillä kuluneiden vuosikymmenten aikana infraa on asennettu useita satoja tuhansia kilometrejä. Johtotiedon palvelussa ovat mukana kaikki verkkolajit mukaan lukien sähkö-, viestintä-, maakaasu-, vesihuolto-, liikenne- ja kaukolämpöverkot.

Johtotieto käsitteli myös vuonna 2023 satojatuhansia tapahtumia niin sijaintitietoselvitysten kuin fyysisen yhteisnäyttötoimintamme kautta. Kiihtyvä maanlaajuinen valokuiturakentaminen on myös lisännyt merkittävästi sijaintitietojen analysointia Johtotiedossa. Näin Johtotieto on omalla toiminnallaan mukana ehkäisemässä yhteiskunnan kriittisen infran vaurioitumista.

Palvelumme jatkoi kasvuaan vuonna 2023, ja muun muassa tuulivoima- ja valokuitusektorimme vahvistuivat uusilla asiakkailla. Lisäksi olemme edelleen jatkaneet ja laajentaneet vahvaa osaamistamme ja yhteistyötämme myös viranomaiskenttään.

Turvallisuuden, erityisesti kyberturvallisuuden, merkityksen korostuminen vuoden aikana näkyi meillä myös tilannekuvan seurannan tehostamisena sekä yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääntymisenä keskeisten sidosryhmien kanssa.

Keskitimme teknologiakehityksen ja turvallisuuden (mukaan lukien kyberturvallisuus) osaajamme uuteen Teknologia ja turvallisuus -yksikköön. Tämä lisää toimintamme kustannustehokkuutta ja tehostaa resurssien käyttöä. Se myös varmistaa turvallisuuden ja kyberturvallisuuden huomioimisen teknologian tutkimuksessa ja kehityksessä. Lyhyestä toiminta-ajasta huolimatta keskittämisen hyödyt ovat jo selvästi nähtävissä.

Turvallisuuskriittisen teknologian trendikatsauksessa selvitimme, miksi viranomaisten siirtyminen 5G:n aikakauteen on kestänyt pitkään: uuden teknologian käyttöönottoa ovat hidastaneet turvallisuuskriittisen toimintaympäristön erityisvaatimukset, jotka liittyvät esimerkiksi tietoturvaan, palveluiden saatavuuteen ja luotettavuuteen sekä varautumiseen.

Satelliittipaikannukseen käytettävän Galileo PRS -palvelun kehittäminen jatkui Traficomin kanssa. Myös toimintamalli privaattiverkkojen eli omien mobiiliverkkoratkaisujen roolista osana Erillisverkkojen Virve 2 -liiketoimintaa valmistui. Lisäksi seurasimme jatkuvasti teknologian kehitystä eri liiketoiminta-alueilla, olimme mukana kriittisen viestinnän standardointityössä ja teimme jatkuvasti yhteistyötä muiden kriittisen viestinnän toimijoiden kanssa.

Erillisverkoille vuonna 2022 luotu yhteinen prosessityön malli otettiin käyttöön 2023: kuvattuja ja kehitettyjä prosesseja myös katselmoitiin ja kehitettiin edelleen. Prosessityössä keskeistä oli myös uusien tietojärjestelmien käyttöönotto, tietojärjestelmien yhdenmukaiset käyttötavat ja prosessien automatisaatioasteen parantaminen. Tärkeä osa oli erillisverkkolaisten kehitysehdotusten käsittely. Niitä tuli valtavasti prosessikatselmointitilaisuuksissa ja erikseen tätä varten tarkoitetussa kanavassa.

Vuonna 2023 panostimme erityisesti asiakkaan palvelupolun prosessien kehittämiseen. Kehitettäväksi prosessialueeksi valittiin palveluidemme myynnistä myyntilaskutukseen -prosessiketju. Tavoitteena oli asiakaskokemuksen parantaminen muun muassa asiakkaan asiointia helpottamalla ja palvelukokemusta tasalaatuistamalla. Työ toteutettiin prosessiketjun laajana katselmointina ja siitä johdettiin kehityssuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan vuonna 2024.

Lisäksi kehitettiin työsuhteen elinkaarenhallinnan prosesseja. Tavoitteena oli työnantajamielikuvan ja työntekijäkokemuksen parantaminen sekä esihenkilötyön sujuvoittaminen kaikissa työsuhteen vaiheissa.

Erillisverkkojen toiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, ja se vaikuttaa moniin eri sidosryhmiin. Haluamme käydä aktiivista ja avointa vuoropuhelua niin asiakkaidemme kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Jatkossa haluamme olla entistä vaikuttavampi yhteiskunnallinen toimija sekä ajatusjohtaja kriittisen ict:n kentässä.

Erillisverkkojen viestinnän lähtökohtana on, että jokainen erillisverkkolainen on viestijä ja vie yhtiön viestinnällisiä tavoitteita eteenpäin oman toimintansa kautta. Vuonna 2023 yhtiössä aloitettiin brändiuudistus, jolla tavoiteltiin brändiä, joka on uskottava, erottuva ja välittää yhtiön arvoja. Brändi ilmentää palveluja ja toimintaa niin asiakkaille kuin omille työntekijöillemme. Uudistuksen yhteydessä otettiin vahvempi ote brändillä johtamiseen ja toteutettiin strategian mukainen, moderni brändikäsikirja, jota jokaisen erillisverkkolaisen on helppo noudattaa. Brändikäsikirjan mukainen tekeminen viedään käytäntöön keväällä 2024.

Vuonna 2023 Erillisverkot toimi yhtenä järjestäjistä kansainvälisessä Critical Communications World 2023 -tapahtumassa (CCW). Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa, ja se keräsi ennätysyleisönsä, 6 000 osallistujaa, Helsingin Messukeskukseen. Erillisverkkojen asiakas- ja teknologiapäivä järjestettiin CCW:n yhteydessä. Lisäksi yhtiö järjesti marraskuussa päättäjä- ja vaikuttajatilaisuus Erillisverkot Foorumin (NPS 84) Pikku-Finlandiassa Helsingissä. Osallistuimme myös erilaisiin asiakastapahtumiin ja messuille, kuten Kuntamarkkinoille ja Valtio Expoon.

Erillisverkkojen erityistehtäväroolin ja yhteiskunnallisen aseman vuoksi saamme lausuntopyyntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi erilaisiin turvallisuus- ja viranomaisverkkokokonaisuuksiin sekä muihin toimialan ajankohtaisiin aiheisiin. Eri kannanottojen ja lausuntojen valmistelutyö tehdään huolellisesti. Meille on tärkeää, että lausunnot ovat linjassa erityistehtävän sekä liiketoiminnan linjausten kanssa ja että viestintä on selkää, faktapohjaista ja johdonmukaista.

Loppuvuodesta aloitimme perehtymisen avoimuusrekisteriin johtoryhmän infolla ja perustamalla sisäisen työtilan, johon kokoamme toimintailmoituksiin tarvittavaa tietoa vuoden 2024 alusta alkaen.

Sidosryhmien odotukset 2023 -taulukossa kuvataan Erillisverkkojen keskeisiä sidosryhmiä, niiden odotuksia sekä esimerkkejä toimenpiteistä ja sidosryhmien kokemusten seurannasta.

Sidosryhmien kriittisten huolenaiheiden kommunikoinnissa ovat käytössä taulukossa kuvatut kanavat. Lisäksi sidosryhmien käytössä on ilmoituskanava väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen. Asiakaskokemuskyselystä nousseet huolenaiheet on käsitelty konsernin johtajistossa. Asiakaskokemustutkimuksen löydöksistä kerrotaan täällä.

Tutustu Erillisverkojen sidosryhmätaulukkoon 2023

Erillisverkoissa on käytössä strategisten asiakkuuksien hoitomalli, joka ohjaa yhteistyötä puitesopimusasiakkaidemme kanssa. Malli mahdollistaa syvällisen ja määrämuotoisen yhteistyön, jossa varmistetaan asiakkaalle korkea palvelutaso. Toiminnan jatkuva kehittäminen on osa mallia, jotta asiakastarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti.

Erillisverkot toteutti vuotuisen asiakaskokemustutkimuksen syys- ja lokakuussa, ja siihen vastasi 401 henkilöä. Nettosuosittelun pistemäärä (Net Promoter Score, NPS) nousi erinomaiseen +48 pisteeseen (vuonna 2022 +43).

Tutkimus paljasti myös, että 55 prosenttia vastaajista tuntee Erillisverkot ja sen palvelut hyvin, mikä on merkittävä tekijä asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä. Luotettavuus ja vastuullisuus yhdistetään Erillisverkkoihin edelleen vahvasti. Palveluistamme tunnetuin on viranomaisverkko Virve.

Asiakaspalvelun asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) on pysynyt 76 pisteessä (vuonna 2022: 76) ja palveluiden CSI on noussut 77 pisteeseen (vuonna 2022: 74). Asiakaspalvelun nopeus ja palveluiden päivitettävyys nousivat tutkimuksessa ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi.