Erillisverkoilla esihenkilön tehtävä on määritelty palveluammatiksi, jossa esihenkilö toimii työnantajan edustajana. Esihenkilön keskeinen tehtävä on toimia tiimiläisilleen luottamuksen rakentajana, suunnannäyttäjänä ja kehityksen mahdollistajana. Kaksi erillisverkkolaista kertoo omista kokemuksistaan esihenkilötyössä Erillisverkoilla.
Erillisverkot on mukana rakentamassa eurooppalaista kvanttiturvallista viestintäverkkoa, jossa kvanttiteknologiaa hyödynnetään kriittisen viestinnän suojaamisessa. Kvanttiturvallisia yhteyksiä Suomen, Viron ja Ruotsin välille kehittävä NordicQCI on osa eurooppalaista EuroQCI-hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa koko EU:n kattava kvanttisalausverkko 2030-luvulle siirryttäessä.
Virve ja poliisi ovat partioineet yhdessä jo vuodesta 2002. Matkan varrelle on mahtunut sekä onnistumisia että oppeja. Niistä on syytä pitää kiinni, kun rakennamme seuraavaa vaihetta, kertoo lähes 30-vuotisen poliisiuran tehnyt poliisiylitarkastaja Sami Hätönen. Teksti pohjautuu hänen Virve-päivillä 2026 pitämäänsä avauspuheenvuoroon.
Viime kuukausien aikana olemme Erillisverkoissa käyneet läpi merkittävän muutoksen. Koko konsernia ja kaikkia työntekijöitä koskeneet muutosneuvottelut olivat vakavat ja vaativat. Muutos näkyy ja tuntuu edelleen, mutta olemme myös kääntäneet katsettamme eteenpäin. Olemme edelleen valmiita kantamaan vastuumme ja jatkamaan työtä turvallisen ja toimintavarman Suomen hyväksi.
Viranomaisten laajakaistainen Virve 2 -palvelu hyödyntää kaupallisia mobiiliyhteyksiä. Tulevaisuudessa käyttöön tuleva 5G SA -teknologia tarjoaa mahdollisuuden jakaa verkko asiakaskohtaisiksi virtuaaliverkoiksi. Miten viranomaisliikenne turvataan, jos operaattorit myyvät viipaleita kaikille halukkaille?
Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan, ja se pakottaa meidät luopumaan hallinnan illuusiosta. Turvallisuus ei synny täydellisestä suunnitelmasta vaan kyvystä reagoida, mukautua ja pysähtyä silloin, kun on sen aika.
Suomessa on totuttu pitämään maanpuolustusta kokonaisturvallisuuden kulmakivenä. Viimeaikainen kehitys Euroopassa ja maailmalla on kuitenkin korostanut myös sisäisen turvallisuuden merkitystä. Vaikka suurvaltojen väliset jännitteet kasvavat, turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyy ja katse on ulkoisissa uhissa, emme voi unohtaa sisäisen turvallisuuden toimijoitamme.
Ukrainan sota on muistuttanut meille, kuinka tärkeää on saada yhteys lähimmäisiin ja tarvittaessa viranomaisiin kriisitilanteessa. Miten varautua mobiiliverkkojen kestävyyteen ennalta, jos jokin poikkeustilanne iskisi Suomeen? Neuvoni voivat yllättää: tervehdi naapuria ja pohdi etukäteen, miten pärjäät ja reagoit sekä miten käsittelet tunteitasi. Näillä keinoilla turvaamme välttämättömät yhteydet ihmisten välillä pahassakin paikassa.
Suomi on toistaiseksi ollut laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittämisen kärkimaa Pohjoismaissa. Ruotsi on kuitenkin hiljattain päättänyt investoida merkittävästi verkon rakentamiseen ja Norja vauhdittaa poliittista päätöksentekoa. Menettääkö Suomi asemansa kehityksen kärjessä?
Mitä yhteiskunnallemme tapahtuisi, jos sähköt yhtäkkiä katkeaisivat tyynenä ja pilvisenä päivänä ja kriittisen infran varavoima perustuisi tuuli- ja aurinkovoimaan? Vaikka haluaisimme luopua kokonaan perinteisistä polttoaineista, se ei välttämättä ole mahdollista. Valintojen tekeminen on keskeinen osa vastuullisuutta.
Suomessa arki toimii ja rullaa. Usein unohdammekin, etteivät esimerkiksi kraanasta tuleva vesi tai pelastajien toimivat viestintäyhteydet ole itsestäänselvyyksiä. Kriittisen infrastruktuurin tärkeydestä muistuttavat vasta kriisit ja uhat, joissa suomalaisten arki ja turvallisuus hetken horjuvat.
Väitän, että elämme ajassa, jossa organisaatioille on riski olla perustelematta olemassaoloaan. Nykyinen taloustilanne pakottaa niin yksityiset kuin julkiset toimijat tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti. Kun organisaation rooli, tehtävä ja merkitys ovat selvät, niistä kerrottava rohkeasti ja kiinnostavasti.
