Erillisverkoissa työskentelee asentajia, jotka tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. He huolehtivat siitä, että tietoliikenneverkon yhteydet toimivat kaikissa olosuhteissa. Mitä nämä ympäri Suomea työskentelevät asentajat oikeastaan tekevät? Millaisia heidän työpäivänsä ovat?
Kuvittele poliisi, pelastaja tai muu viranomainen liittymä- ja puhelinkaupoille. Millaisia kriteereitä hän listaisi myyjälle? Viranomaisviestintä on siirtymässä laajakaistaiseen aikaan, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman toiminnan ja yhteistyön esimerkiksi onnettomuustilanteessa – ja silloin tavanomaiset työkalut eivät riitä.
Natossa jokainen jäsenvaltio vastaa omasta puolustuksestaan, mutta myös varautumisestaan. Meidän on siis herpaantumatta tehtävä varautumistyötä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla etenkin vallitsevassa turvallisuustilanteessa. Myös niillä aloilla ja organisaatioissa, joissa varautumista ei aiemmin ole nähty tarpeellisena, joudutaan jatkossa tarkastelemaan kykyä toimia pitkäkestoisissa kriiseissä ja poikkeuksellisissa oloissa.
Niin Suomi kuin muutkin Euroopan maat kipuilevat ja kilpailevat osaavasta työvoimasta. Yritykset pohtivat, millaisilla työsuhdepyörillä, aamupuuroilla tai etä-lähityökomboilla parhaat työntekijät haalitaan itselle. Väitän, että työntekijöistä kilpaillessa parhaiten pärjäävät organisaatiot, joissa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota eletään arjessa todeksi.
Hätätilanteet, kriisit ja rikollisuus eivät tunne rajoja. Siksi on tärkeää, että viestintä eri maiden turvallisuusviranomaisten välillä toimii tehokkaasti ja saumattomasti. Rajat ylittävän viestinnän ja liikkuvuuden mahdollistaa pian viranomaisten yhteinen, laajakaistainen BroadNet. Se tarjoaa yhteen toimivat, turvalliset ja luotettavat viestintäpalvelut kaikille Euroopan turvallisuustoimijoille.
Huippu-urheilussa ja kriisiviestinnässä on paljon samaa. Niin viestinnällinen varautuminen kuin urheilusuorituksiin valmistautuminenkin vaatii sinnikkyyttä ja rohkeutta mennä haasteita kohti. Viestinnässä ei ole olemassa yhtä varautumiskeinoa, joka olisi kuin kilpi ja suojaisi kaikelta. Aivan kuten urheilussakin, tärkeintä on valmistautua jo ennen ”koitoksia”.
Ukrainan sota on ollut äärimmäinen koulu myös viranomaisviestinnän näkökulmasta. Mitä Suomi voi siitä oppia? Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki nostaa esille kolme asiaa.
Turvallisuusympäristö on nopeassa muutoksessa, ja se asettaa varautumiselle uudentyyppisiä vaatimuksia. Varautumista ei voi tehdä jälkikäteen ja yllätyksiä on tulossa alkaneenakin vuonna.
Uuden keksiminen hädän hetkellä on kovin hankalaa. Parasta poikkeustilanteisiin varautumista on se oppi, joka kulkee arjessasi mukana nyt, sanoo Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta on tullut keskeinen osa sekä yksilöiden että organisaatioiden arkipäivää. Pohdinnoista ja työkalupakeista ei saa unohtaa mis-, dis- ja malinformaatiota ja informaatiovaikuttamiseen varautumista, kirjoittaa Erillisverkkojen viestintäjohtaja Katariina Salmisalo.
Ydinlaskeuman mittauslukuja, ambulanssin paikkatietoa, leikkaussalin numero hätäsektion suorittavalle lääkärille. Muun muassa tällaista kriittistä viestintää viranomaisverkko Virvessä kulkee. Virve on osa Suomen digitaalista itsenäisyyttä, jonka turvaaminen korostuu erityisesti tulevalla hallituskaudella, kirjoittaa Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Vastuullisuuskeskusteluamme vaivaa usein mustavalkoisuus. Iso mahdollisuutemme on nostaa voimalla esille, kuinka yhteiskunnassamme tehdään joka päivä tekoja kestävämmän maailman puolesta, kirjoittaa Erillisverkkojen vastuullisuuspäällikkö Mari Suokari.
