Viranomaisverkko kaipaa villejäkin ideoita

Kiipeilyä Super Puma -helikopterissa, matkantekoa yli kahtasataa kiitävässä Allegro-junassa, tehtävien tarkkailua vartiolaiva Turvassa. Erillisverkkojen palvelumuotoilija Reetta Siltasalmi-Kautto on kiertänyt Rajavartiolaitoksen kohteissa tutustumassa viranomaisten toimintaan. Hän hyödyntää keräämäänsä tietoa viranomaisverkon uuden sukupolven eli Virve 2.0:n kehitystyössä.
rajavartiolaitos viranomaisverkko viranomaisviestintä
erillisverkot_virve_2.0_rajavartiolaitos

Roottorit pyörivät vinhaa vauhtia, ja paineaalto pöllyttää
asvalttikentän viereistä heinikkoa, kun Rajavartiolaitoksen Super Puma
-helikopteri nousee ilmaan ja katoaa sitten taivaanrantaan.

Tällä kertaa kyse ei ole kiireellisestä hälytyksestä, vaan
ennalta sovitusta tehtävästä. Kopteri kuljettaa huoltomiehiä ja kalustoa Kotkan
majakalle – majakan valvontajärjestelmät ovat kunnossapidon tarpeessa.

“Osa tehtävistä – kuten harjoitukset tai esimerkiksi
majakoiden huollot – ovat sellaisia, jotka tiedämme hyvissä ajoin. Toki jos
saamme kiireellisemmän tehtävän, hoidamme sen ensin”, Helsinki-Vantaalla
työskentelevä lentomekaanikko Mikko Ketonen kertoo.

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueella on vuosittain noin
750 hälytystehtävää, jotka jakautuvat kolmen tukikohdan eli Helsingin, Turun ja
Rovaniemen kesken.

Viranomaisten välisen viestinnän on toimittava tehokkaasti, varmasti ja turvallisesti joka tilanteessa. Tästä pitää huolen viranomaisverkko Virve.

Mikko Ketonen ja Reetta Siltasalmi-Kautto
Lentomekaanikko Mikko Ketonen on työskennellyt Rajavartiolaitoksella vuodesta 1998. Hän on mukana sekä meripelastushelikopterin päivystysmiehistössä että helikopterihankkeissa järjestelmä- ja koelentoasiantuntijana. “Kaikkien koptereidemme tekniikkaa päivitetään parhaillaan, ja esimerkiksi Virve-puhelimia lisätään myös matkustamon puolelle”, hän kertoo Erillisverkkojen palvelumuotoilija Reetta Siltasalmi-Kautolle.

“Kannustan käyttämään mielikuvitusta”

Virve-verkon kivijalka uusiutuu lähivuosina, kun nykyisestä
Tetra-teknologiasta siirrytään kaupallisen operaattorin mobiiliverkkoon.
Virve-palveluja tarjoava Erillisverkot valitsee vuoden 2019 aikana
kilpailutuksen kautta operaattorin, jonka 4G-verkon päälle tulee uuden
sukupolven viranomaisverkko.

Viranomaiset tarvitsevat viestintäänsä yhä enemmän kuvia ja videoita, ja tämä aiheuttaa verkoille uusia vaatimuksia. Uuden sukupolven Virve 2.0:ssa viranomaiset voivat lähettää esimerkiksi onnettomuuspaikalta videokuvaa tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi. Laajakaista mahdollistaa myös muun raskaamman datan siirron.

Virve 2.0 -palvelua kehittävä Erillisverkkojen palvelumuotoilija
Reetta Siltasalmi-Kautto sanoo, että uuden teknologian pitää toimia
jatkossakin luotettavasti niin maalla, merellä kuin ilmassa.

“Tässä vaiheessa on tärkeää kuunnella tarkasti asiakkaiden toiveita. Olen huhtikuusta 2019 lähtien kiertänyt tutustumassa eri organisaatioiden toimintaan. Olen sanonut, että otan vastaan kaikki villit, hyvät ja huonot ideat. Kannustan siis käyttämään mielikuvitusta: me Erillisverkoilla katsomme sitten, mitä tekniikka mahdollistaa.”

Mikko Ketonen
Kun Super Puma saa hälytyksen, Mikko Ketosen tehtävänä on käyttää kopterin valvontajärjestelmiä. “Mieleenpainuvia tehtäviä on paljon, ja usein niihin liittyy lapsia. Yksi oli veneen uppoaminen Porvoon edustalla: pelastimme isovanhemmat, kolme lastenlasta ja koiran. Myös Klaukkalassa kylmään aikaan yöllä kadonneen kolmevuotiaan lapsen löytyminen hyvässä kunnossa pellolta oli hetki, joka ei unohdu.”

Siltasalmi-Kautto on vieraillut tähän mennessä noin 15
kohteessa Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta paloasemiin ja
ensihoitoyksiköihin ja nähnyt konkreettisesti, kuinka Virve-laitteita
käytetään. Hän on kiipeillyt paloautoissa, tutkinut Super Puma -helikopterin
lattiasta kattoon ja tutustunut vartiolaiva Turvan toimintaan.

“Käynti esimerkiksi Pietariin liikennöivässä Allegro-junassa
avasi minulle hyvin sitä, miksi asiakkaidemme arkeen tutustuminen on tärkeää.
Juna kulkee 220 kilometriä tunnissa, ja raja- ja tulliviranomaiset tekevät
työtään käytävillä seisten. Vauhti on jäätävää, eikä pystyssä pysy, jollei pidä
jostain kiinni. Virve-laitteita täytyy pystyä silti käyttämään sujuvasti ja
helposti.”

“Virven toimittava ilmassa ja pinnan alla”

Reetta Siltasalmi-Kautto sanoo, että Virve on jo nyt
maailman paras viranomaisverkko – ja Erillisverkot haluaa tehdä siitä maailman
parhaan myös tulevaisuudessa.

“Tällainen palveluiden kehittäminen eli asiakkaiden arkeen
tutustuminen on meillä uusi tapa. Mutta onnistumme vain siten, että kehitämme
tulevaisuuden teknologiaa tiivisti heitä kuunnellen. Virve 2.0:n kehitystyössä
on äärimmäisen arvokasta saada palautetta suoraan käyttäjiltä.”

Lentomekaanikkona vuodesta 1998 Rajavartiolaitoksen
vartiolentolaivueessa Helsingissä työskennellyt Mikko Ketonen kiittelee sitä,
että eri viranomaisten toiveet, kritiikit ja tarpeet otetaan aidosti huomioon.

“Alusta asti on tuntunut siltä, että meitä on haluttu kuulla. Meillä on Virve-verkolle omia erityistarpeita, joista suurimmat koskevat riittävää peittoaluetta. Virve-laitteiden tulee toimia ilmassa kolmen kilometrin korkeudessa, ja välillä meripelastushelikopterimme operoivat kymmenien kilometrien päässä rannikolta. Viestiyhteys ei saa katketa myöskään pintapelastajan ollessa vedessä ja laitteiden hetkellisesti pinnan alla.”

Reetta Siltasalmi-Kautto
Vauhdikkaita ja fyysisiäkin tilanteita on riittänyt, kun Reetta Siltasalmi-Kautto on tutustunut viranomaisten toimintaan. “On helpompi ymmärtää asiakkaidemme arkea, kun olen nähnyt käytännössä, millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa Virve-laitteita käytetään: laitteiden pitää kestää niin kylmää ja kuumaa kuin vettä ja desinfiointiaineitakin.”

Rajavartiolaitoksella on Suomessa viisi keskiraskasta Super
Puma -helikopteria, joihin mahtuu viisi miehistön jäsentä ja 10-15 matkustajaa,
kaksi Bell 412 -kopteria, joissa miehistöä on neljä ja matkustajia maksimissaan
kymmenen, neljä yksimoottorista A119 Koala -helikopteria sekä kaksi Dornier-merivalvontakonetta.

“Elämme koko vartiolentolaivueen historiassa
mielenkiintoisia aikoja, sillä jokaiseen helikopterityyppiimme tehdään tällä
hetkellä jonkinlaista modifikaatiota. Päivitämme avioniikka- ja valvontajärjestelmiä,
radiokalustoa ja viestivälineitä. Asennamme esimerkiksi 412-koptereihin lisää
Virve-päätelaitteita. Virve-puhelin on ollut niissä aiemmin vain lentäjien
käytössä, ja nyt niitä tulee Super Puman tavoin myös matkustamon puolelle”,
Ketonen kertoo.

Kopteri selviytyy pahassakin myrskyssä

Rajavartiolaitos sai käyttöönsä kaksi uusinta,
huippumodernia H215 Super Puma -kopteria vuonna 2016. Mikko Ketosen mukaan
niiden myötä suorituskyky vartiolentolaivueen suorittamissa tehtävissä parani
huomattavasti.

Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien – rajavalvonnan
ja meripelastuksen – lisäksi tehtäväkenttään kuuluu useille eri viranomaisille
suoritettavat virka-apulennot. Esimerkiksi poliisille annetaan virka-apua maa-alueen
henkilöetsinnöissä, joissa H215-kopterin suorituskykyinen lämpökamera on
auttanut monen henkilön löytymisessä.

Vankat kopterit selviävät kunnialla rankoistakin
olosuhteista, kuten vaikka pelastustehtävistä öisen Itämeren syysmyrskyissä.

“Meripelastuskopterin päivystysmiehistöön kuuluu kaksi lentäjää, lentomekaanikko, ensihoitaja ja pintapelastajasta. Koko miehistön tilannetietoisuus pysyy hyvänä, sillä sekä ohjaamossa että matkustamossa on kookkaat näytöt, joihin on valittavissa tarvittaessa samat näkymät, kuten tutkakuvat, kartat, vinssikamera ja äärimmäisen tarkat lämpökameran kuvat.”

Mikko Ketonen, Rajavartiolaitos ja Super Puma
Rajavartiolaitoksen helikopterit päivystävät vuorokauden ympäri. Käskyn käydessä meripelastushelikopteri on ilmassa virka-aikana 15 minuutissa. “Viranomaisverkko Virven häiriötön toiminta ja peittoalueen laajuus ovat oleellisia onnistumisemme kannalta. Virve 2.0:ssa hyödyllistä olisi esimerkiksi playback-toiminto, jossa vaikka kymmenen edellistä viestiä voisi kuunnella uudestaan helposti klikkaamalla”, Mikko Ketonen ehdottaa.

Super Puma -kopteri näytti kyntensä esimerkiksi syyskuussa 1994
autolautta Estonian pelastustehtävissä.

“Pystymme antamaan loukkaantuneille tehokasta ensihoitoa jo helikopterissa: Super Pumien sisällä on ambulanssia vastaava hoitovarustus, kuten defibrillaattori eli sydäniskuri, happijärjestelmä, ventilaattori, imulaite ja potilaspaarit. Kopteri pystyy toimimaan yhdellä tankkauksella neljä tuntia”, Ketonen kertoo.

“Virven sateenvarjo on huikea”

Virveä käyttävät
Rajavartiolaitoksen lisäksi pelastustoimi, poliisitoimi, Puolustusvoimat,
Tulli, sosiaali- ja terveystoimi, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien
turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. Viikoittain Virven kautta
kulkee 50 miljoonaa viestiä.

Missään muualla maailmassa ei ole yhtä toimivaa
viranomaisviestintää ja -yhteistyötä kuin Suomessa. Virve-verkon rakentaminen
aloitettiin vuonna 1998, ja koko maan kattavaksi se valmistui 2002. Se
mahdollistaa suojatut ryhmä- ja yksilöpuhelut, hätäkutsut ja lyhytsanomat
luotettavasti myös verkon ruuhkatilanteissa.

Mikko Ketonen sanoo Virven rikkoneen viimeisenkin jään eri
viranomaisten välillä.

“Viestintä ja tilannetietoisuus ovat huippuluokkaa, olemme kopterista sitten yhteydessä maastopalon sammutuksessa paikalliseen pelastusviranomaiseen, henkilöetsinnässä mukana olevaan poliisiin, ilma-aluksesta toiseen tai Rajavartiolaitoksen sisällä partioveneeseen tai yksittäiseen rajavartijaan – sateenvarjo on todella huikea.”

Kimmo Komulainen, Mikko Ketonen ja Reetta Siltasalmi-Kautto
Erillisverkkojen asiakkuuspäällikkö Kimmo Komulainen muistuttaa, että maltti on valttia. “Virve 1.0:lla työskennellään ainakin vuoteen 2025 asti, eli siihen kannattaa edelleen panostaa. Virve 2.0 on aikanaan seuraavan sukupolven tuote, mutta tässä välissä ei pitäisi ottaa käyttöön mitään vastaavia netistä ladattavia sovelluksia, koska ne eivät ole viranomaisvarmoja.” Mikko Ketonen ja Reetta Siltasalmi-Kautto olivat yhtä mieltä.

Vartiolentolaivueen ilma-alukset hoitavat suurimman osan
viestinnästään Virven välityksellä. Ketonen naurahtaa olevansa hieman
teknologiafriikki ja odottavansa jo innokkaana Virve 2.0:n tarjoamia uusia
ominaisuuksia ja niiden testaamista ja käyttöä.

“Uskon ja toivon, että tiedonsiirtonopeus mullistuu. Jatkossa
reaaliaikaisen videokuvan välittäminen Virve 2.0:n kautta auttaa vaikka
metsäpalotilanteissa, kun pystymme välittämään sammutuksen aikana kopterista
pelastuslaitokselle tiedot paloalueesta. Tai meripelastustehtävässä johtokeskus
näkee onnettomuuspaikalta tilannekuvan, jota heidän on mahdollista käyttää
johtamisen tukena.”

Virve 2.0:n ensivaiheen dataliittymät ovat asiakkaiden
käytettävissä arviolta vuonna 2022. Nykyinen Virve jatkaa uuden verkon rinnalla
ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.

“Täydellisiä järjestelmiä ei ole – se pitää ymmärtää heti
alussa – mutta uskon, että Virve 2.0:n elinkaaren aikana ratkomme ongelmia yhteistyössä
ja lopputulos on varmasti aikanaan todella hieno”, Ketonen sanoo.