”Viranomaisten välillä kulkeva tieto ei ollut itsestäänselvyys” – Virven vaiheet poliisiylitarkastajan silmin

”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan varten.” Nämä kenraali Adolf Ehrnroothin kuuluisat sanat pitävät paikkansa vielä tänäkin päivänä. Ne on syytä muistaa myös, kun siirrymme viranomaisyhteistyössä ja Virven käytössä seuraavaan lukuun: laajakaistaiseen aikakauteen.

Virve on ollut tärkeä viranomaisille eilen, on tärkeä tänään ja tulee olemaan sitä myös huomenna. Olen itse ollut poliisissa yli 28 vuotta ja nähnyt alusta asti vaiheet, joiden kautta nykyisen kaltainen viranomaisyhteistyö on syntynyt. Nämä vaiheet on tärkeää tuntea niin menestystä kuin virheitäkin myöten, jotta voimme oppia niistä ja rakentaa tulevaa.

”Voi sitä ilon päivää” – analogisesta rätinästä digitaaliseen kuuluvuuteen

Ensimmäisen kerran pitelin Virve-päätelaitetta käsissäni vuonna 2002, kun pääsimme tutustumaan viranomaisverkon toimintaan silloisen Poliisikoulun alipäällystöopinnoissa. Kyseessä oli testivaiheen laite, ja poliisin käyttöön otettiin myöhemmin eri malli. Silti jo tuolloin oli helppo havaita Virven kiistattomat hyödyt verrattuna aiempaan analogiseen viestintään.

Virven käyttö poliisilaitoksessa alkoi vaiheittain. Käyttöönotto eteni pitkälti paikallisten Virve‑tukihenkilöiden vetämänä, ja johtamisen ja käyttöönoton mallit vaihtelivat alueittain.

Voi sitä ilon päivää, kun hyppäsimme rätisevästä analogisesta verkosta digitaaliseen maailmaan. Puhe selkeytyi, eikä katvealueita enää ollut samalla tavalla. Analogisessa maailmassa niitä oli paljon ja usein yllättävän keskeisissäkin paikoissa. Esimerkiksi Hyvinkää–Nurmijärvi‑moottoritiellä kuuntelimme usein rätinää.

Virven alkuvaiheessa tukihenkilöt olivat erittäin tärkeässä roolissa. Töitä tehtiin hartiavoimin, ja koulutimme loppukäyttäjiä itse. Jo silloin tiesimme, että laitteen käytettävyys on tärkeintä kriittisessä viestinnässä. Virheitäkin tehtiin. Itse esimerkiksi kiinnitin Virve‑radion varustevyölle, missä sen käytettävyys oli tietenkin huono. Mutta virheistäkin opittiin nopeasti.

Kun radioliikennettä on paljon, johtaminen ratkaisee

Kun radioliikennettä ja toimijoita on paljon, viesti ei kulje, jos johtaminen ei toimi. Meillä poliisissa viestiliikenteen asianmukainen johtaminen on ollut kunnia-asia.

Olemme tehneet viestiliikenteen johtamisen saralla yhteistyötä myös Pelastusopiston kanssa. Yhteisharjoituksissa on todettu, että on ratkaisevan tärkeää johtaa ja keventää puheviestintää hyödyntämällä kirjauksia ja muita tilannekuvaa tukevia alustoja, jotta kokonaisuus säilyy hallittuna.

Yhteiset puheryhmät mahdollistivat nykyisen viranomaisyhteistyön

Toiminta siirtyi aivan uudelle tasolle, kun Virven ensimmäisinä vuosina tehtiin virastojen välisiä sopimuksia ja siirryttiin kuuntelemaan samoja puheryhmiä. Kansalaisen näkökulmasta hyöty oli selvä: tieto kulki nopeasti, viranomaiset saivat tiedon toistensa tehtävistä ja pystyimme kommunikoimaan niistä reaaliajassa. Silloin se ei ollut itsestäänselvyys, tänään onneksi on.

Virveä on, jos ei nyt vastustettu, niin ainakin kyseenalaistettu toisinaan. Poliisin kenttäjärjestelmä Poke otettiin käyttöön vaiheittain vuonna 2005, ja samoihin aikoihin tehtiin ensimmäisiä asennuksia partioautoihin. Uusi ratkaisu herätti välittömästi keskustelua, ja kun laitoin kuvan autoon asennetusta Virvestä poliisin sisäiseen foorumiin, siitä nousi pieni myrsky: moni oli sitä mieltä, että näyttö vaarantaa liikenneturvallisuutta. Sittemmin asenteet ovat muuttuneet.

Saumatonta yhteispeliä maassa, vesillä, ilmassa – ja rajojen yli

Virve kulkee siellä, missä poliisikin: maalla, vesillä ja ilmassa. Voimme luottaa siihen, että järjestelmät ja näytöt toimivat, kirjaaminen toimii ja että voimme viestiä muiden viranomaisten kanssa saumattomasti tilanteesta riippumatta.

Kymmenen vuotta sitten olin mukana perustamassa poliisin ilmavoimia. Huomasimme hyvin nopeasti, että ei riitä, että joku näkee droonista ilmakuvan ja kommunikoi sen eteenpäin. Tarvitaan livekuvan välitys. Tänä päivänä meillä on erittäin hyvä kyky välittää livekuvaa johtamisen tueksi ja tilannekuvan ylläpitämiseksi.

Myös kansainvälinen ulottuvuus on tullut jäädäkseen. Teemme kansainvälistä yhteistyötä monilla tasoilla, myös operatiivisella. Kaikissa tilanteissa tiedon on kuljettava: se ei saa olla kiinni siitä, mitä univormussa lukee.

Meillä on pitkä historia Ruotsin ja Norjan kanssa siinä, että Virve on saatu toimimaan yhteen heidän järjestelmiensä kanssa. Nyt myös poliisin operatiivinen toiminta ulottuu Ruotsin puolelle Lapin poliisilaitoksen alueella, ja neuvottelut Norjan kanssa ovat alkamassa.

Osaaminen, osaaminen ja osaaminen

Minulla on pitkä historia Poliisiammattikorkeakoulusta ja koulutuksesta. Myös Virven kanssa tärkeintä ovat nämä kolme asiaa: osaaminen, osaaminen ja osaaminen.

Loistavistakaan järjestelmistä ei ole hyötyä, jos emme osaa hyödyntää niitä. Emme saa niiden mahdollisuuksia käyttöön täysimääräisesti, jos emme ymmärrä myös niiden rajoitteita.

Viime viikot ovat osoittaneet viranomaisyhteistyön, teknologian ja osaamisen merkityksen – eikä niiden merkitys ole vähenemässä. Meidän on jatkettava pitkäjänteistä työtä: kehitettävä teknologiaa, viranomaisyhteistyötä ja osaamista. Sillä yhdessä me tunnemme menneisyytemme, hallitsemme nykyisyytemme ja olemme valmiita rakentamaan tulevaisuutta.

Kirjoittaja on Vuoden Poliisiksi 2025 valittu poliisiylitarkastaja Sami Hätönen. Hän työskentelee valvonta- ja hälytystoiminnan päällikkönä Poliisihallituksessa, johon myös poliisin Virve‑toiminnan ohjaus sijoittuu.