Tekoälyä ilman näppien polttamista

Tekoäly on turvallisuustoimijoille ennen kaikkea mahdollisuus. Tekoäly tuo tehokkuutta ja tarkempaa tilannekuvaa, mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ole pikkujuttu.
5G kokonaisturvallisuus konesalipalvelut
erve_uutiset_tekoaly_drooni

Helsingin Sanomien toimittaja Kari Huhta on verrannut tekoälyä tuleen (17.11.2019): “Kyky tehdä
tulta mullisti ihmiskunnan kehityksen. Tulen avulla on saatu aikaan
suunnattomasti hyvää, mutta myös valtavasti kärsimystä ja tuhoa. Ratkaisevaa on
ollut tulen hallitseminen.”

Tekoälyn hallitsemisen puolesta puhuvat myös Erillisverkkojen yksikönpäällikkö Antti Kauppinen, tuotehallintajohtaja Kristian Nieminen ja asiakkuuspäällikkö Kari Niinimäki . Samalla kun tekoäly arkipäiväistyy kansalaisten elämässä, toiveet ja paineet tekoälyn laajemmasta hyödyntämisestä lisääntyvät myös turvallisuusviranomaisten ja -toimijoiden työssä.

Erillisverkkojen yksikönpäällikkö Antti Kauppinen (vas.), tuotehallintajohtaja Kristian Nieminen ja asiakkuuspäällikkö Kari Niinimäki puhuvat tekoälyn hallitsemisen puolesta.

“Tekoälyyn pohjautuvat innovaatiot ovat usein lähteneet liikkeelle kaupallisista intresseistä, ja niiden käyttöönotto on nopeaa, helppoa ja halpaa. Nämä eivät ole termejä, joita yleensä yhdistetään turvallisuustoimijoihin. Kun puhutaan esimerkiksi turvallisuusviranomaisista, uusien teknologioiden on oltava äärimmäisen luotettavia ja testattuja, ennen kuin niitä voi ottaa osaksi operatiivista toimintaa”, Kauppinen sanoo.

Tekoäly on nimenomaan ihmistä varten. Se sujuvoittaa arkea, ja kriisitilanteissa sen avulla voi jopa pelastaa ihmishenkiä

“Tekoäly ei ole kuitenkaan mikään vieras asia turvallisuusviranomaisille, vaan käytössä on jo monia eri tekoälysovelluksia tehostamassa toimintaa, kuten erilaisia drooniratkaisuja ja tekniikkaa, joka hyödyntää sijaintietoja ja turvakameradataa”, Nieminen jatkaa.

Lue lisää Erillisverkkojen tekoälystrategiasta

Erillisverkkojen asiantuntijat muistuttavat, että
turvallisuustoimijoiden kovan vaatimustason lisäksi uusien teknologioiden käyttöönottoa
hidastavat julkisiin hankintoihin liittyvät kilpailutukset, jotka ovat usein monimutkaisia
ja aikaa vieviä. Toisinaan uusilta teknologioilta vaaditaan myös
yhteensopivuutta kokonaisarkkitehtuuriin.

Tekoälyä tilannekuvaan

Tekoäly tarjoaa turvallisuustoimijoille mahdollisuuksia ja ratkaisuja,
joilla eri tilanteita, kuten luonnonkatastrofeja tai suuronnettomuuksia,
voidaan hallita paremmin ja yhteistä tilannekuvaa luoda sujuvammin. Turvallisuustoimijat
voivat tekoälyn avulla kerätä laajoja tietomassoja sekä yhdistellä erilaista dataa
uusiksi, informatiivisiksi kokonaisuuksiksi.

“Tekoäly auttaa tukemaan päätöksentekoa ja tehostamaan toimintaa. Tekoälyn avulla ennakointi helpottuu huomattavasti. Näen, että tekoäly on nimenomaan ihmistä varten. Se sujuvoittaa arkea, ja kriisitilanteissa sen avulla voi jopa pelastaa ihmishenkiä”, Kari Niinimäki painottaa.

Niinimäki nostaa esimerkkinä esille Jyväskylä yliopiston IT-tiedekunnan tekemän tekoäly-demovideon, jossa kuvataan tulevaisuudennäkymä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden käytöstä ihmishenkeä uhkaavassa tilanteessa. YLE tiivisti videon skenaarion hyvin (18.11.2019):

Metrotunneliin kävelee ihminen salkku kädessään. Joukkotuhoaseita tunnistamaan kehitelty valvontakamera bongaa salkun välittömästi ja antaa hälytyksen eteenpäin. Suurkaupungin kattojen yllä oleva 360-kamera paikallistaa vaaran ja tekee tuulensuunnan perusteella riskianalyysin vaarallisen aineen leviämisestä. Pelastajat suojavarusteineen ovat jo matkalla metrotunneliin pelastamaan kaasuhyökkäyksen uhreja. Ilmaan lähetetty drooni vaarallisen aineen tunnistimineen havaitsee, miten myrkky leviää ilmanvaihtokanavia pitkin kaupunkiin. Vaaratiedote on lähetetty alueella liikkuville ihmisille. Pelastajien analysaattori tunnistaa metrotunneliin jätetyn salkun sisällöksi hermomyrkky sariinin.

Keskinkertainen ei riitä

Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman loppuraportin mukaan tekoäly mullistaa niin terveydenhuollon, liikenteen, teollisuuden kuin työelämänkin seuraavien vuosien aikana. Kauppinen, Niinimäki ja Nieminen ovat yhtä mieltä siitä, että muutos näkyy koko ajan vahvemmin myös turvallisuustoimijoiden arjessa.

Monille asiakkaillemme on oleellista, että palvelut ovat irrallaan internetistä ja data pysyy Suomessa.

Erillisverkot on
luonteva kumppani organisaatioille, joilla turvallisuus ja luotettavuus ovat painavia
asioita tekoälyä hyödynnettäessä.

“Monille asiakkaillemme on oleellista, että palvelut ovat
irrallaan internetistä ja data pysyy Suomessa. Konesalimme ovat
huipputurvallisia ja valvonnassa ympäri vuorokauden. Turvallisuustoimijoilla ei
voi olla tilannetta, että esimerkiksi verkkoyhteys olisi pois käytöstä. Kaupalliset
teknologiaratkaisut eivät yksinkertaisesti ole useimmiten riittäviä”, Nieminen
sanoo.

“Toinen huomioitava asia on, että julkisten toimijoiden
hankintaprosesseissa on usein monta toimijaa ja toimialayksikköä, joten on
järkevää, että yksi keskitetty taho hoitaa julkisen hankinnan. Tästä hyvänä
esimerkkinä on Virve 2.0. Lisäksi Erillisverkot on erityistehtäväyhtiö, ja
olemme loppukäyttäjiemme ohjauksessa, eli esimerkiksi hallituksessamme istuu
monia asiakasorganisaatioiden edustajia”, Kauppinen muistuttaa.

Palveluita tekoälyllä höystettynä

Erillisverkot kytkeytyy vahvasti valtion tekoälystrategiaan.
Strategian aiheet liittyvät keskeisesti Erillisverkkojen asiakasryhmien, kuten
poliisin, pelastuksen, sosiaali- ja terveyssektorin tai puolustuksen toimintaan.
Erillisverkot mahdollistaa tekoälyn soveltamisen korkeaa turvallisuus- ja
varautumistasoa vaativissa organisaatioissa.

“Ei ole realistista, että 5G-aikana esimerkiksi joka ikinen pelastuslaitos lähtisi ostamaan kaupallisilta markkinoilta tekoälypalvelualustoja tai -ratkaisuja itsekseen. Tämä heikentäisi etenkin viranomaisten välistä yhteistyötä, kun käytössä olisi paljon erilaisia ja yhteensopimattomia palveluja, joiden standardisoinnistakaan ei olisi varmuutta”, Kauppinen pohtii.

Monelle Erillisverkkojen asiakkaalle on oleellista, että palvelut pyörivät internetistä erillään olevissa konesaleissa.

Erillisverkkojen rooli on siis tarjota eri
turvallisuustoimijoille konesali- ja kapasiteettipalvelujen kautta
laskentatehoa sekä alusta ja tekoälyn jalostuksessa tarvittavia komponentteja,
joiden päälle toteutetaan erilaisia turvallisuustoimijoita palvelevia
sovelluksia. Kun ratkaisut tuodaan Erillisverkkojen ympäristöön, ne saadaan
viranomaisten käyttöön kyberturvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Tekoäly kietoutuu myös tulevaisuuden Virve 2.0 -palveluihin.
Niinimäki kiteyttää asian: “loppujen lopuksi kyse on viranomaisille ja muille
turvallisuustoimijoille priorisoidusta laajakaistasta, joka on käytettävissä koko
ajan olosuhteista riippumatta.”

“Laajakaistaisessa Virve-palvelussa näemme aivan uudentyyppisiä käyttötapauksia, kunhan teknologian suomat mahdollisuudet tulevat tutuiksi. Laajakaistaisuus ja se, että palvelu tuotetaan ohjelmistoilla ja sovelluksilla, mahdollistaa uusien käyttötapausten kehittämisen ketterästi ilman radioverkon kaistarajoituksia. Tehokas laskentakapasiteetti voi tuoda esimerkiksi puheen- tai hahmontunnistuksen ja sijaintidatan tehokkaan hyödyntämisen osaksi Virve-palvelua. Lopulta vain mielikuvitus on rajana”, Nieminen sanoo.

Varautuminen on välttämätöntä

Tekoälyn hallintaan liittyy yhteisten pelisääntöjen
määrittely niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yksittäisen teknologian
sääntelyä voi olla vaikea toteuttaa, mutta datan käytöstä ja tiedon suojaamisen
tärkeydestä vaikuttaa olevan laaja yhteisymmärrys.

Toisaalta vaikka “hyvät tyypit ja organisaatiot”
noudattaisivat yhteisiä pelisääntöjä, löytyy aina tahoja, joita mikään
regulaatio ei pidättele. Tekoälyn herruudesta tulee kiivas kisa. Vaikka Huhta
peräänkuuluttikin Helsingin Sanomissa yhteisiä sääntöjä tekoälyn käytölle, hän
myös totesi: “uhat ovat todellisia, mutta lopputulosta ei ole ennalta määrätty
sen enempää tekoälyssä kuin tulen käytössä”.

Varautuminen nousee arvoonsa – ja siitähän Erillisverkot tunnetaan.

Lue lisää: Ilona Lundström: Tekoäly on ihmistä varten