Ilona Lundström: Tekoäly on ihmistä varten

Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström karsii myyttisyyden tekoälyn ympäriltä. Kyse on paremmasta teknologiasta, joka auttaa ottamaan tehot irti kaikesta datasta.
data kokonaisturvallisuus tekoäly
erve_uutiset_tekoäly_lundström

Tekoäly, keinoäly
vai tukiäly? Ajankohtaisella teknologialla on monta nimeä. Työ- ja
elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona
Lundström
lainaa mielellään professori Samuel
Kasken
lanseeraamaa selitystä: tekoäly on uuden ajan ATK:ta. Lundstöm
muistuttaa, että tekoälyn juuret ovat automaattisessa tietojenkäsittelyssä.

“Tekoäly on ennen
kaikkea ihmistä varten. Tekoäly auttaa esimerkiksi lääkäriä tekemään parempia
päätöksiä, se auttaa tunnistamaan sairauksia ja reagoimaan äkillisiin
komplikaatioihin. Tekoäly mahdollistaa sen, että pystymme keskittämään energiamme
siihen, missä olemme oikeasti hyviä, eli luovaan ongelmanratkaisuun.”

Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman loppuraportin mukaan tekoäly mullistaa terveydenhuollon lisäksi liikenteen, teollisuuden ja työelämän seuraavien vuosien aikana. Tekoälyn menestystarinoita ja onnistuneita sovelluksia on jo paljon, mutta todellinen murros ja siirtyminen tekoälyaikaan on vasta alkamassa.

“Jos osaat kasvattaa lapsia, osaat
opettaa tekoälyä”

Lundström tarkastelee tekoälyä ihmisten arjen kautta. Yhteiskunnan kannalta tekoälyn suurin potentiaali on siinä, että se saadaan laajasti käyttöön.

Kansalaisen ei tarvitse välttämättä itse tietää tarpeitaan, vaan ne tunnistetaan hänen puolestaan.

Esimerkiksi kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on nimenomaan toteuttaa ihmislähtöinen toimintamalli, jossa tekoäly auttaa kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämään viranomaispalveluita tehokkaasti.

“AuroraAI-ohjelmassa
tuodaan julkisia palveluita yhteen kansalaisten elämäntapahtumien perusteella.
Kun jotakin tapahtuu, esimerkiksi kun perheeseen syntyy lapsi, vanhemmat saavat
tiedon, mitä tehdä eri vaiheissa, että lapsi saa kelakortin ja lapsilisät
alkavat kertyä ja niin edelleen. Kansalaisen ei tarvitse välttämättä itse tietää
tarpeitaan, vaan ne tunnistetaan hänen puolestaan.”

Lundström painottaa,
että tekoäly voi parhaimmillaan olla demokratisoiva teknologia. Aiemmin
digitalisaatiosta on puhuttu ihmisiä syrjivänä ja syrjäyttävänä kehityksenä. Tekoälyn
vaikutus on täysin käänteinen: se mahdollistaa ihmisten osallistumisen vaikkapa
erilaisiin viranomaispalveluihin muun muassa puheohjautuvuuden kautta.

“Curious ai:n
toimitusjohtaja ja perustaja Harri
Valpola
on sanonut hyvin, että jos osaat kasvattaa lapsia, osaat opettaa tulevaisuudessa
myös tekoälyä. Tätä kohti olemme menossa.”

Tekoälyssä mahdollisuuksia turvallisuustoimijoille

Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tekoäly lisää tuottavuutta ja vapauttaa viranomaisten voimavaroja kansalaisille tärkeisiin palveluihin ja ihmisten kohtaamiseen. Toisaalta tekoäly parantaa yhteiskunnan kykyä ennakoida monimutkaisia tapahtumia ja reagoida niihin. Usein kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta, jossa tekoälyllä voi tulevaisuudessa olla keskeinen rooli.

Kannustamme viranomaisia ja yritysmaailmaa erilaisiin tekoälykokeiluihin

Lundström ei lähde neuvovaan, miten eri turvallisuusviranomaisten tulisi tekoälyä työssään soveltaa. Hän mainitsee kuitenkin, että yksi tärkeä ja realistinen sovelluskohde on yhteiskunnan infrastruktuurin ennakoiva kunnossapito. Tekoälyn avulla voi parantaa myös muun muassa energiantuotannon ja -jakelun sekä tietoverkkojen luotettavuutta. Myös kyberturvallisuus sisältää paljon mahdollisuuksia, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää.

“Viranomaisten on edelleen
lisättävä tiedon jakamista ja yhteiskäyttöä esimerkiksi luomalla yhteisiä
tietoaltaita ja käyttämällä yhteen toimivia tietorakenteita. Kannustamme
viranomaisia ja yritysmaailmaa erilaisiin tekoälykokeiluihin, ja pidän
tärkeänä, että kokemuksia jaetaan ja niitä tuodaan esille. Näin eri toimijat
voivat vaikuttaa myös tekoälyä koskevaan sääntelyyn”, Lundström sanoo.

Hän muistuttaa
myös, että vaikka turvallisuusviranomaiset eivät hyödyntäisi tekoälyä, monet
muut tahot hyödyntävät – ja nämä toimijat eivät aina ole hyvillä aikeilla liikkeellä.

“’Hyvisten’ on
oltava ’pahiksia’ edellä. Karkeasti sanottuna kyse on kilpajuoksusta, ja siitä
kuka soveltaa uusia teknologioita ketterämmin. Täytyy muistaa, että tekoälyn
avulla voi myös vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin.”

Yhteiskunnan teknologiariippuvuus on
riippuvuutta sähköstä

Ilona Lundströmin
mukaan turvallisuus on jo nyt osin teknologiariippuvaista, mutta ennen kaikkea riippuvuus
liittyy sähköön ja sähkönjakeluun.

“Jokainen, joka on lukenut Ilkka Remeksen dekkarin Jäätyvä helvetti, tietää, mitä suomalaiselle yhteiskunnalle voisi tapahtua, jos paukkupakkasilla sähkönjakelun kantaverkko sabotoidaan.”

Lundström näkee
varautumisen nimenomaan arjen tasolla. Nuorempi sukupolvi on huonommin varautunut
sähkönjakelun häiriöihin ja tilanteisiin, joissa teknologia yksinkertaisesti on
pois käytöstä. Tekoäly on osa teknologiapalettia ja yhtä riippuvainen sähköstä
kuin muutkin teknologiat.

“Vain harvan alle 30-vuotiaan kotitaloudesta löytyy paristoradio. Kotivara on asia, josta nuoret eivät ole ehkä koskaan kuulleetkaan. Tässä näkyy maailman kehittyminen, ja meille on iso kysymys, kuinka tavoitamme tarpeen tullen ihmiset, joiden koti on täysin sähköriippuvainen”, Lundström pohtii.

Yksilön oikeuksia suojeltava, mutta
ei tekoälylainsäädännöllä

Tekoälyyn liittyvät
eettiset kysymykset on otettu vakavasti työ- ja elinkeinoministeriössä. Lundström
mukaan Suomella ja EU:lla on mahdollisuus olla edelläkävijä ihmiskeskeisessä,
eettisessä datataloudessa.

“Pitää löytää tapa
lainsäädännön keinoin suojella yksilön oikeuksia, mutta se ei tapahdu välttämättä
säätelemällä teknologiaa. En lämpene ajatukselle tekoälylainsäädännöstä, sillä
ei muitakaan teknologioita ole säännelty. Mutta sen sijaan datankäyttöön
liittyvä sääntely on hyvinkin perusteltua, eli millä perusteella ja kuinka
esimerkiksi ihmisten terveystietoja saa käsitellä”, Lundström sanoo.

Data ja tekoäly tuottavat yksilölle ja yhteiskunnalle lisäarvoa vasta, kun niitä hyödynnetään. Yhteisesti sovitut eettiset pelisäännöt ovat edellytys uusille hyvinvointia ja arjen sujuvuutta lisääville palveluille ja innovaatioille. Turvallisuustoimijoiden näkökulmasta yhteistyö nousee keskiöön.

Lue lisää:

Tekoälyä ilman näppien polttamista