alkuun

Näin Virvestä kasvoi Suomen turvallisuusekosysteemin tukijalka – jo yli 51 000 liittymää

Viranomaisverkko-Virvestä on tullut suomalaisten viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden työn vankka tukijalka kahdessa vuosikymmenessä.
laajakaistainen virve viranomaisviestintä virve

Kun Virveä suunniteltiin 1990-luvulla, mukaan arvioitiin tulevan vähitellen noin 50 000 liittymää. Arvio osui varsin oikeaan, ja raja on jo ylitettykin. Nyt liittymiä on noin 51 000.

”Vaikka määrä osattiin ennustaa, niin kasvun suuntaa ei tuolloin tiedetty. Myös yksityiset, luvanvaraiset toimijat ovat nykyään tärkeitä Virve-käyttäjiä, jotka takaavat osaltaan Suomen turvallisuutta”, kertoo Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist.

Harri Hildén ja Jamo Vinkvist.
Virve-palvelutuotannon päällikkö Harri Hildén (vas.) ja liiketoimintajohtaja Jamo Vinkvist.

Eniten Virve-liittymiä on pelastuslaitoksilla (yli 10 000) sekä poliisilla, sosiaali- ja terveyssektorilla ja Puolustusvoimilla. Liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt, että Erillisverkot voi myöntää Virve-käyttölupia myös muille toimijoille, jotka ovat tärkeitä yleisen turvallisuuden kannalta. Mukana on esimerkiksi energia- ja teleyhtiöitä, vartiointiliikkeitä ja isojen tapahtumien järjestäjiä.

Myös kaikki Suomen noin 30 raideliikennetoimijaa käyttävät Virveä. VR:n lisäksi esimerkiksi metro- ja raitiovaunuliikenne, valvomoista vastaava Fintraffic sekä erilaiset huolto- ja korjausyhtiöt kuuluvat verkon päivittäisiin käyttäjiin.

”Toimintaan on tullut kansainvälisyyttäkin. Noin 10 prosenttia liikenteestä tulee pohjoismaisista vierailevista liittymistä, eli Ruotsin ja Norjan turvallisuusviranomaiset voivat maiden rajalla liikkuessaan tarvittaessa siirtyä Virve-verkkoon. Sama pätee tietysti myös toisin päin eli suomalaiset toimijat voivat vierailla Norja ja Ruotsin viranomaisverkoissa”, Jarmo Vinkvist kertoo.

Virve korvasi 50 aiempaa verkkoa

Virvestä tuli vuonna 2002 maailman ensimmäinen koko maan kattava TETRA-standardiin perustuva viranomaisverkko. Verkon suunnittelu käynnistyi 1990-luvun alussa, kun jopa 50 erillisen viranomaisverkon käyttö ei mahdollistanut viranomaisten välistä yhteistyötä. Erilliset pienet verkot eivät olleet tietoturvallisia, sillä niitä pystyivät halutessaan kuuntelemaan muutkin kuin niihin kuuluneet.

”Muutos yhteen verkkoon on lisännyt huomattavasti eri toimijoiden yhteistyötä. Nyt eri viranomaiset saavat tarvittaessa hälytykset yhtä aikaa ja pystyvät keskustelemaan niistä yhteisissä puheryhmissä. Aiempaa tilannetta on kuvattu niin, että paloautosta piti huikata poliisiautolle: ’seuratkaa meitä, tämä keikka saattaa koskea teitäkin!’ Yhteistyö perustui silloin siis lähinnä sattumaan, nyt se on säännönmukaista”, Jarmo Vinkvist kertoo.

”Yhteistyöstä syntyy myös merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Yhteiset ict- ja viestintäjärjestelmät takaavat, että kukin voi toimia tehokkaasti omilla resursseillaan. Poliisinkin monenlaiset ajoneuvot moottoripyöristä lähtien ovat käytännössä nyt mobiileja toimistoja”, Vinkvist muistuttaa.

0
Virve-liittymää
0
miljoonaa ryhmäpuhelua viikoittain
0
miljoonaa lyhytsanomaa viikoittain

Turvallisuus on kehittynyt ekosysteemiksi

Virven kehitys on osa Suomen turvallisuuden yhteistä kehittämistä.

”Suomen kriittisen viestinnän ekosysteemiin kuuluvat lainsäädäntö, luottamus ja yhteistyö sekä yhteiset ja kehittyneet viestintä- ja ICT-järjestelmät. Esimerkiksi vuoden 2009 PTR-laki mahdollistaa nyt poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan”, Vinkvist sanoo.

Virve liittyy vahvasti muun muassa juuri 20 vuotta täyttäneen Hätäkeskuslaitoksen toimintaan: hätäkeskukset välittävät Virven avulla toimintapyynnöt eri viranomaisille yhtä aikaa. Nyt Suomessa on yksi hätänumero 112, joka tavoittaa kaikki auttavat viranomaiset. Aiemmin Suomessa oli monia paikallisia hälytyskeskuksia ja hätänumeroita.

Virve-palvelutuotannon päällikkö Harri Hildén muistuttaa, että Suomen yhteistyöhön ja luottamukseen perustuva malli on edelleen edistyksellinen jopa EU:n alueella.

”Vaikka EU:ssa on sovittu yhteisestä hätänumerosta 112, numero ei ole kaikkialla arkikäytössä, vaan monessa maassa avuntarvitsijan täytyy edelleen tietää monia eri hätänumeroita eri viranomaisille”, Hildén sanoo.

”Kriittisen viestinnän ekosysteemimme on muutamia vuosia sitten arvioitu olevan aivan maailman huippua”, Vinkvist vahvistaa.

Dataliittymien käytössä on rajana vain mielikuvitus.

Laajakaistainen Virve tuo uusia palveluja

Virven seuraavaa kehitysaste eli laajakaistainen Virve on tulossa ensimmäisten asiakkaiden käyttöön vuonna 2022. Palveluun tarjotaan nykyisten ominaisuuksien lisäksi monia uusia sovelluksia, kuten reaaliaikainen videokuva. Uudessa Virve-palvelussa on mahdollisuus käyttää erilaisia päätelaitteita, esimerkiksi matkapuhelinta, tietokonetta, sensoria tai reititintä.

Jarmo Vinkvist ennustaa, että laajakaistaisen Virven myötä liittymien määrä nousee yhä. Kasvua odotetaan erityisesti dataliittymissä.

”Dataliittymät voivat olla esimerkiksi erilaisia iot-sensoreita, joita voisi käyttää muun muassa rikostutkinnassa ja rajavalvonnassa, tai palomiehen pulssia voisi mitata samalla, kun hän on savusukeltamassa. Dataliittymien käytössä on rajana vain mielikuvitus.”

Jarmo Vinkivist ja Harri Hildén korostavat, että puheliikenne ja erityisesti ryhmäpuhe ovat yhä merkittäviä tulevaisuuden Virvessäkin. Virve välittää nyt kaksi miljoonaa ryhmäpuhelua ja 70 miljoonaa lyhytsanomaa viikoittain. Yli 90 prosenttia lyhytsanomista on koneellista paikannus- ja tilatietoa.

”Hätäkeskus välittää joka vuorokausi yli 3 000 tehtävää viranomaisille. Tieto tehtävistä liikkuu Hätäkeskuksen ja kenttäyksiköiden välillä Virve-lyhytsanomissa tietokoneiden kesken ja ryhmäpuheena viranomaisilta toisille”, kuvaa toimintaa palvelutuotannon päällikkö Harri Hildén.

Palautetta eri toimijoilta

Miksi Virve on työvälineenä niin tärkeä?

  • Hyvä verkon peitto ja toimintavarmuus.
  • Auttaa reaaliaikaisen tilannekuvan luomisessa.
  • Helpottaa häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista ja niissä toimimista.
  • Nopeuttaa potilaan hoitoketjua.
  • Lisää yhteiskunnan turvallisuutta.
  • Lisää työturvallisuutta.
  • Lisää viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden nopeutta ja tehokkuutta.
  • Selkeyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja kasvattaa luottamusta niiden välillä.

Lue Virven käyttäjäkokemuksista:

Poliisi: Komisario Patrik Karlsson: Virven avulla suomalainen viranomaisyhteistyö on maailman huippua

Suurtapahtumat: Varmuutta suurtapahtumien kokonaisturvallisuuteen: ”Virve yhdistää viranomaiset ja järjestäjät”

Ensihoito ja pelastustoimi: Ensihoidon kenttäjohtaja ja palomestari: Virven kuuluvuus on Lapissa elintärkeää

Raideliikenne: Virve raiteilla: Tampereen Ratikka tarvitsee luotettavat ja nopeat yhteydet

Maastopalojen torjunta: Viranomaisverkko Virvestä iso apu Kalajoen maastopalon sammutusyhteistyössä

Vartiointi: Virve turvaa Tripla-kauppakeskuksen toimintaa 24/7

Kansainvälinen yhteistyö: Virve, Rakel ja Nødnett onnistuneesti yhdessä  

Lue lisää:

ARI TOIVONEN: ”LAAJAKAISTAISEN VIRVEN RAKENTAMINEN ON HYVÄSSÄ VAIHEESSA – KEHITYSTYÖ ETENEE VAHVASTI”