Maastopalot kuriin palolennoilla – ryhmävideopalvelu välittää taivaalta suoraa videokuvaa johtokeskukselle

”Kokemukset ryhmävideopalvelusta ovat olleet erinomaisia”, sanoo pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen. Ilman tähystystoimintaa metsäpalot pääsisivät leviämään monilla harvaan asutuilla alueilla.
drone maastopalot tilannekuva

Metsäpalojen tähystyslentoja tehdään Suomessa normaalisti toukokuun alusta elokuun loppuun – ja tilanteen vaatiessa lentokautta voidaan pidentää. Valvontalentojen avulla pyritään havaitsemaan palopesäkkeet ennen niiden leviämistä.

Kun aiemmin lennon tähystäjä on pystynyt vain kuvailemaan näkemäänsä, Erillisverkkojen uuden ryhmävideopalvelun ansiosta taivaalta saadaan nyt tietoturvallisesti videokuvaa suoraan pelastuslaitokselle.

“Kokemukset palvelusta ovat erinomaisia. Palaute kentältä kertoo, että järjestelmän käyttö on yksinkertaista, ja palvelun käyttöönotto onkin sujunut kaikkialla hyvin ja lyhyellä perehdyttämisellä”, pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (AVI) kertoo.

Virasto hallinnoi ja ohjaa metsäpalojen lentotähystystä koko Suomessa: palojen syntymistä seurataan yhteensä 22 lentoreitillä. Tähystyslentoja tekevät Pohjois-Suomen AVI:n kanssa sopimuksen solmineet ilmailukerhot ja yritykset.

Kurvisen mukaan yhdeksän pelastuslaitosta lähti testaamaan ryhmävideopalvelua keväällä 2020 – alkuun pilotinomaisesti. AVI hankki järjestelmät koneisiin.

“Viranomaiset ovat kokeneet jo vuosia suurena puutteena, ettei saatavilla ole ollut turvallista ja reaaliaikaista kuvanvälitysjärjestelmää. Kiinnostus oli kova, kun kysyimme pelastuslaitoksilta vuodenvaihteessa, haluaisivatko ne lähteä mukaan kokeiluun. Palvelu on koettu niin hyödylliseksi, että aiomme laajentaa jatkossa sen käyttöä.”

erve_uutiset_palolento_ryhmävideopalvelu

Nopea reagointi ja tilannetietoisuus säästää myös selvää rahaa. Yksi palanut metsähehtaari maksaa tuhansia euroja, ja leviämään päässeet palot voivat pyyhkäistä mennessään myös muuta ihmisten omaisuutta.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Ilman tähystystoimintaa metsäpalot pääsisivät leviämään monilla harvaan asutuilla alueilla. Mika Kurvinen kertoo, että vuoden 2018 hellekesä on ollut tähän mennessä taivaalla kiireisin: Suomessa lennettiin silloin ennätysmäärä eli 1 407 palolentoa. Tuolloin lennoilla havaittiin 376 paloa ja opastettiin pelastustoimen yksiköitä 116 kertaa.

Ennen palolentoa lentäjä ja tähystäjä tarkistavat Ilmatieteen laitoksen määrittelemän kuivuusindeksin, joka tulee automaattisesti tekstiviestinä lentotukikohdalle lentoonlähtöindeksin ylittyessä. Metsäpaloindeksi ilmaistaan asteikolla 0–6: lennolle lähdetään, kun se ylittää rajan 4,1 tai 4,3. Normaalisti lentoja tehdään kerran päivässä. Metsäpaloindeksin noustessa hälyttävän korkealle eli yli 5,4:n, reitti lennetään kahdesti päivässä.

“Lentoreittien pituudet vaihtelevat kolmestasadasta yli neljäänsataan kilometriin, ja yhden reitin kiertäminen kestää tunteja. Jos reitin kiertää kaksi kertaa, ei normaali työpäivä enää riitä. Kesä 2018 olikin valtava ponnistus, jossa kalusto ja lentäjät olivat äärirajoilla. Lentomäärät ovat vuosittain täysin riippuvaisia säästä – normaalina kesänä lentoja tehdään noin 300.”

erve_uutiset_palolento_ryhmävideopalvelu_mika_kurvinen

“Palvelun suurin hyöty on, että se mahdollistaa entistä kattavamman tilannekuvan luomisen. Pelastuslaitos saadaan opastettua palopaikalle täsmällisemmin ja tarkemmin tiedoin”, pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Kurvisen mukaan palolennoilla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus: metsäpalot on helpompi havaita taivaalta. Pienkoneet lentävät yleensä 600–900 metrin korkeudessa, ja kirkkaimpina päivinä näkyvyys voi olla jopa sata kilometriä suuntaansa.

“Ryhmävideopalvelun suurin hyöty on, että se mahdollistaa entistä kattavamman tilannekuvan luomisen. Kuten sanonta kuuluu: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun johtokeskus saa tilanteesta reaaliaikaista videokuvaa, pelastuslaitos saadaan opastettua palopaikalle täsmällisemmin ja tarkemmin tiedoin.”

Nopea reagointi ja kokonaisvaltainen tilannetietoisuus säästää sekä metsää että palomiesten työaikaa. Arvioiden mukaan yksi palanut hehtaari maksaa tuhansia euroja – ja palot voivat pyyhkäistä mennessään myös muuta ihmisten omaisuutta ja aiheuttaa haittaa ilmastolle.

Dronet välittivät videokuvaa Lapin tulva-alueilta

Ryhmävideopalvelu osoitti toimivuutensa myös touko–kesäkuussa Lapin tulvatilanteen hallinnassa. Ennätyksellinen lumitalvi sai eri toimijat hyvissä ajoin varautumaan povattuihin huipputulviin.

“Tulvat olivat runsaita, mutta tilanne pysyi hallinnassa ja pahimmilta tuhoilta onneksi vältyttiin – ennustettiinhan jossain vaiheessa tulvien olevan pahimmat viiteenkymmeneen vuoteen. Tulvahavainnoissa ja tilannekuvan ylläpitämisessä droneilla otetut videot ovat ylivoimaisia verrattuna maasta tapahtuvaan havainnointiin”, ylipalomies Risto Tolonen Lapin Pelastuslaitokselta kertoo.

Pelastustoimen kannalta selkein hyöty videoista on laajan tilannekuvan muodostaminen.

Hänen mukaansa laitoksella on kolme dronea, joista kahta käytettiin apuna tulvien tarkkailussa.

“Olimme varautuneet tuottamaan aktiivisemminkin ajantasaista videostriimausta. Koska tulva jäi pelättyä pienemmäksi, lennätimme droneja tulva-alueilla Rovaniemellä ja Kittilässä muutamia päiviä. Itse keskityin tähän ilmasta saadun tilannekuvan käsittelyyn. Tulvia tarkkailtiin myös perinteiseen tapaan tulvalennoilla.”

Tolonen sanoo, että ensimmäiset kokemukset ryhmävideopalvelun pilotoinnista olivat lupaavia.

“Olemme asentaneet myös muutamaan paloautoon kojelautakamerat, joissa palvelu on. Pelastustoimen kannalta selkein hyöty videoista on laajan tilannekuvan muodostaminen. Toki viestimme edelleenkin Virve-puhelimella ja annamme tilanneraportteja, mutta mahdollisuus live-videoon tehostaa toimintaamme entisestään.”

erve_uutiset_palolento_ryhmävideopalvelu

Ylipalomies Risto Tolonen Lapin Pelastuslaitokselta tarkkaili kesäkuun alussa dronella Lapin uhkaavaa tulvatilannetta, jossa pahimmilta tuhoilta lopulta vältyttiin.

Palvelun käyttäjän ei tarvitse olla atk-nero

Risto Tolonen uskoo, että Lapin Pelastuslaitos hyötyy ryhmävideopalvelusta jatkossa etenkin maastopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Seuraavaksi paloautoihin on suunnitelmissa hankkia lisää kojelautakameroita.

“Toiminta-alueemme on laaja. Useimmiten onnettomuustilanteissa pelastustoimen johtaja koordinoi tehtävää johtokeskuksesta Kemistä tai Rovaniemeltä, ja etäisyys onnettomuuspaikalle voi olla hyvinkin suuri. Ensimmäisenä paikalle saapuvan auton kameran tarjoama tilannekuva on äärimmäisen hyvä lisä, kun tehtävän johtaja arvioi tilanteen vakavuutta ja avun tarvittavaa resurssia.”

Ryhmävideopalvelu lisää myös pelastajien turvallisuutta esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Paikkaa voi tarkastella videokuvan välityksellä ennen kuin kemikaalisukelluspari lähtee tutkimaan kohdetta.

Myös Risto Tolonen kiittelee järjestelmän helppokäyttöisyyttä.

“Olen perehtynyt palveluun nyt muutaman kuukauden ajan, ja kokemukseni mukaan käyttö on ollut oikein sujuvaa. Käyttäjän ei tarvitse olla mikään atk-nero. Nykyisin lähes joka ammatissa ja työtehtävässä on osattava käyttää tietoteknisiä välineitä, ja niillä taidoilla pärjää ryhmävideopalvelunkin kanssa.”

Yksi video, monta käyttäjää

Erillisverkkojen järjestelmäasiantuntija Mauri Kataja kertoo, että ryhmävideopalvelu on viranomaisille ja turvallisuuskriittisille toimijoille suunnattu palvelu, jonka avulla saa reaaliaikaisen ja monipuolisen tilannekuvan.

“Palveluun voi tuoda videokuvaa erilaisista lähteistä, esimerkiksi dronen kamerasta tai ajoneuvo-, haalari- ja valvontakameroista. Se mahdollistaa videon, audion ja sijaintitietojen reaaliaikaisen jakamisen eri käyttäjien ja päätelaitteiden välillä.”

Kameran voi kiinnittää vaikka hoitajan kärryyn, kun tämä kiertää potilashuoneissa.

Tähän mennessä palvelua ovat jo käyttäneet eri turvallisuusviranomaiset, ja keväällä 2020 pilotointia laajennettiin pelastustoimeen. Kataja arvioi, että jatkossa esimerkiksi sairaanhoitopiirit voisivat hyötyä videokuvasta esimerkiksi koronapandemian kaltaisissa poikkeusoloissa.

“Kameran voi kiinnittää vaikka hoitajan kärryyn, kun tämä kiertää potilashuoneissa. Osaston lääkäri pystyisi tarkkailemaan tilannetta ja potilaiden yleistä vointia videon välityksellä. Nythän esimerkiksi suojavarusteiden pukemiseen ja riisumiseen on mennyt suunnattomasti aikaa.”

Katajan mukaan ryhmävideopalvelulle on selkeästi tarvetta: se parantaa tilannejohtamisen kokonaiskuvaa, säästää henkilöstöresursseja ja lisää henkilöturvallisuutta. Palvelun avulla voi myös tallentaa materiaalia myöhempää katsomista tai jälkikäyttöä varten, esimerkiksi tutkinta-aineistoksi.

erve_uutiset_palolento_ryhmävideopalvelu

Kesäkuun 2020 loppuun mennessä palolentoja oli lennetty 557. Niillä tehtiin 167 palohavaintoa, ja pelastustoimen yksiköitä opastettiin kohteeseen 32 kertaa.

Salattua ja turvallista tietoliikennettä

Erillisverkot kehittää ryhmävideopalvelua yhdessä tamperelaisen sovellustalo Nsion Technologiesin kanssa: järjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 2017. Asiakkaiden toiveita, tarpeita, palautteita ja ratkaisuehdotuksia kuunnellaan tarkasti, ja sovellukseen tehdään teknisiä päivityksiä säännöllisesti.

“Asiakas vastaa itse laitteiden hankinnasta, ja Erillisverkot varmistaa niiden yhteensopivuuden yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakasorganisaation pääkäyttäjä toimii yhteyshenkilönä ja hallinnoi oman organisaationsa ryhmiä ja käyttäjiä”, Mauri Kataja sanoo.

Ryhmävideopalvelu on kehitetty erityisesti turvallisuuskriittisille toimijoille, ja kaikki sen tietoliikenne on salakirjoitettua ja erillään julkisista verkoista. Palvelinkoneet sijaitsevat tarkkaan valvotuissa konesaleissa Suomessa.

“Viranomaiset tai muut turvallisuuskriittiset toimijat voivat siirtää tulevaisuudessa ryhmävideopalvelun avulla liikkuvaa kuvaa myös muiden toimijoiden käyttöön. Palvelusta on kehitteillä versio, joka mahdollistaa videon jakamisen eri organisaatioiden välillä. Me tarjoamme teknisen ratkaisun, ja viranomaiset päättävät keskenään, kuinka he jakavat dataa ja tietoa toistensa kanssa.”

Lue lisää:

Lappiin iskivät suurtulvat, suksihelle ja tulentekokielto – ryhmävideopalvelu mahdollisti kattavan tilannekuvan

Dronet apuna maastopalojen torjunnassa

Pyhäranta haastoi kokeneetkin palomiehet

Ryhmävideopalvelu, turvallisuuskriittiset palvelut, viranomaisyhteistyö, Virve. Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme tästä

Tilaa uutiskirje