Kansallinen turvallisuus tarvitsee uusia avaruuspalveluja

Suomi haluaa olla uuden ajan avaruusliiketoiminnassa yksi kärkimaista. Myös viranomaiset ja turvallisuustoimijat on saatava uusien teknologioiden piiriin, kirjoittaa Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen.

Suomalainen liike-elämä on katsellut avaruuteen uudenlaisella kiinnostuksella jo useiden vuosien ajan. Myös viranomaiset ja turvallisuustoimijat ovat havahtuneet uuden ajan avaruusliiketoiminnan mahdollisuuksiin.

Yhteiskunnan toimivuus, kansallinen turvallisuus ja sitä kautta päätöksenteko kietoutuvat yhä vahvemmin avaruustoiminnan ympärille. Satelliitit tuottavat ja välittävät dataa, jota tarvitaan niin uusissa 5G-tietoliikenneratkaisuissa, sään ennustamisessa kuin vaikkapa erilaisissa maa- ja metsätalouspalveluissa. Lähes kaikkia avaruusteknologioita hyödynnetään myös sotilaallisesti.

Matalan kiertoradan satelliitit tuovat nopean globaalin tietoliikennepalvelun

Turvallisuustoimijoiden, kuten pelastuksen, poliisin tai Puolustusvoimien näkökulmasta yksi mielenkiintoinen avaruudellinen avaus on niin sanottujen matalan kiertoradan satelliittien laajempi hyödyntäminen. Nämä satelliitit tarjoavat nopean ja viiveettömän globaalin tietoliikennepalvelun – vain mielikuvitus on rajana digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen entistä laajemmin turvallisuustoimijoiden työssä.

Matalan kiertoradan satelliitit lentävät nimensä mukaisesti matalalla, noin 500–1500 kilometrissä. Tämän vuoksi satelliitteja tarvitaan paljon: matalalla lentävä satelliitti ”näkee” pienemmän alueen maapallosta kuin perinteiset kymmenien tuhansien kilometrien korkeudessa olevat satelliitit. Matala kiertorata tarkoittaa myös sitä, etteivät satelliitit pysy paikallaan suhteessa palvelun käyttäjään maan pinnalla. Vastaanottimia ei siis tarvitse suunnata kohti tiettyä satelliittia, koska samaan aikaan samassa paikassa hyödynnettävissä on useita muitakin satelliitteja.

Se että satelliitit eivät pysy paikallaan, luo teknisen mahdollisuuden rakentaa palvelusta aidosti globaalin – aina napa-alueita myöten. Perinteiset satelliittipalvelut eivät ole yltäneet pohjoisimpaan Suomeen, mutta matalan kiertoradan satelliittien myötä tämä muuttuu. Toinen merkittävä muutos aiempaan on satelliittipalveluiden laajempi hyödyntäminen erilaisissa liikkuvissa yksiköissä, kuten ajoneuvoissa ja laivoissa.

Galileo PRS turvaa Suomen digitaalista itsenäisyyttä

Tietoliikennesatelliittien lisäksi yhteiskunnan turvallisuus on riippuvainen aika- ja paikkatietoa tuottavista satelliiteista. Satelliittipaikannusjärjestelmien tuottama tarkka tieto turvaa niin viranomaistehtävien suorittamista kuin sähköverkkojen, pankkipalveluiden ja tietoliikenneverkkojenkin toimintaa. Myös muun muassa liikenteen automatisoituminen vaativat varmennettua sijainti- ja aikatietoa.

Suomi ottaa käyttöön turvallisuustoimijoiden vaatimukset täyttävän sijainti- ja aikatietopalvelu Galileo PRS:n (Public Regulated Service) vuoteen 2024 mennessä. Palvelusta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Erillisverkot toimii Galileo PRS -palveluoperaattorina.

Mielestäni uuden avaruusajan liiketoiminta ja turvallisuustoimijat tarvitsevat toisiaan. Jotta voimme aidosti olla avaruusasioiden edelläkävijä, on varmistettava uusien palveluiden saavutettavuus niin suomalaiselle kuluttajalle, liike-elämälle kuin turvallisuustoimijoille.

Tällä hetkellä avaruusasiat ovat hajallaan eri hallinnonaloilla. Tarvitaan käytännönläheistä yhteistyötä, jolla uudet palvelut saadaan myös turvallisuustoimijoiden käyttöön heti kun mahdollista. Suunnataan katseet yhdessä taivaalle.

Artikkeli on alun perin julkaistu 20.5.2021 Uudessa Suomessa.

Antti Kauppinen
Antti Kauppinen
Teknologiajohtaja 040 866 8582 antti.kauppinen@erillisverkot.fi