alkuun

Tuve – Isänmaan ja turvallisuuden asialla

Turvallisuusverkkotyötä määrittelee tiukasti laki, mutta myös asiakkailta tulevat tarpeet on otettava vastaan herkällä korvalla. Tätä toimintaa Erillisverkoissa on johtanut kohta neljä vuotta Mika Matturi.

Turvallisuusverkon eli Tuven kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Erillisverkot. Liiketoimintaa johtavalla Mika Matturilla on selkeä näkemys asiantuntijoistaan.

”Useimmilla on kokemusta puolustusvoimissa työskentelystä ja samanlainen periaate valita työura. He kokevat tekevänsä työtä yhteiskunnan hyväksi”, sanoo Matturi, jolla oli aikanaan sama motiivi siirtyä teleoperaattorilta Erillisverkkoihin.

”Tärkeintä on, että jokaisella on motivaatio kohdallaan ja halu tehdä omaan osaamiseensa liittyvää työtä. Eritystehtäväyrityksessä toiminnan fokus on tiukasti rajattu, mutta sen puitteissa tehdään töitä yhdessä ja kehitytään.”

Mika Matturi.
”Tuve-toimintaan luotu yhteistoimintaa korostava toimintamalli on maailmanlaajuisestikin harvinaista. Meillä on oma merkittävä rooli tässä kokonaisuudessa”, sanoo Mika Matturi.

Oman kokemuksen ja ammattitaidon hyödyntäminen uudenlaisessa organisaatiossa kiehtoi myös Matturia. ”Toimialan dynamiikka ja kaupallisen teleoperaattorin tapa toimia ovat hyvinkin tuttuja. Toimiminen erittäin tiiviissä yhteistyössä julkishallinnollisen päätöksenteon kanssa oli uutta ja erilaista, mutten ole nähnyt sitä ongelmalliseksi.”

Turvallisuusverkkotyötä leimaa korkea varautuminen, vahva turvallisuuskulttuuri ja luottamuksellisuus, mitkä osaltaan luovat työlle erityisen leiman.

”Tietty salaisuusverho luo työn ympärille ylimääräistä mystisyyttä, mutta se on välttämätöntä toiminnan kannalta. Yhtiöstä saatava julkinen materiaali on tästä johtuen hyvin rajallista.”

Oma porukka osaa

Turvallisuusverkkoa ylläpidetään omin voimin, 150 erillisverkkolaista työskentelee verkon parissa. Kumppaneita toki käytetään esimerkiksi teknologiaan tai rakentamistyöhön, mutta turvallisuuskriittisten perustehtävien hoitaminen on oman väen hyppysissä. ”Tuve-laki määrittelee, että meillä pitää olla kyky suoriutua verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajan tehtävistä kaikissa olosuhteissa.”

Käytännössä toimintaa pyörittää maan kattava oma organisaatio, joka tekee muun muassa viankorjausta ja kunnossapitoa. Näitä toimintoja ei kaupallisilla teleoperaattoreilla useinkaan enää ole omasta takaa.

”Oma osaaminen on välttämätön halutun suorituskyvyn takaamiseksi.”

”Oma osaaminen on välttämätön halutun suorituskyvyn takaamiseksi. Tarjoamamme palvelut täyttävät korkean varautumisen kriteerit”, Matturi perustelee.

Varautumissuunnitelma määrittelee toimintavaatimukset. Varautuminen kattaa sekä normaaliolojen häiriötilanteet että poikkeusolojen valmiussuunnittelun.  ”Varsinaisia lain tarkoittamia, myös poikkeusoloissa toimivia alihankkijoita meillä on hyvin vähän ja niiden toimintakyky on monella tavalla varmistettu. Alihankintakumppaneita koskevat samat lain velvoitteet kuin omaa organisaatiota.”

Lain puitteissa, asiakkaan ehdoilla

Turvallisuusverkko toimii tiukasti sitä koskevan lain puitteissa.  Asiakkaidensa eli turvallisuuskriittisten julkishallinnon yksiköiden – ministeriöiden, puolustusvoimien, Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten – tarpeita kuunnellaan tarkalla korvalla.

Pelastustehtävä, jossa pelastushenkilöstöä sekä ojaan ajautunut henkilöauto ja armeijan panssarivaunu.

Toimintaa ei kehitetä organisaation vuoksi vaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Turvallisuustilanteiden jatkuvat muutokset antavatkin alati uusia syitä toiminnan kehittämiselle. Tiivis yhteistyö kaikkien tuve-toimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa on oleellinen osa Matturin arkea.

”Heidän järjestelmiensä kehittyminen liittyy usein kiinteästi meidän toimintaamme. Siksi tiivis yhteistyö asiakkaalle oikeiden ratkaisujen löytämiseksi on tärkeää.”

Matturilla onkin työssään vahva kehittäjän asenne.

”Tämä on toimiala, jonka on investoitava jatkuvasti pysyäkseen kehityksen mukana. Arki koostuu rutiineista, jossa ovat läsnä sekä normaalin tuotantotoiminnan johtaminen että sen jatkuva kehittäminen. Asioiden hallinnassa auttaa oma kokemus ja omaa osaamista sopivasti täydentävä johtotiimi.”

Uuden toiminnan käynnistäminen ja asiantuntijaorganisaation johtaminen innostavat Matturia, ja sanoista paistaa ylpeys omasta porukasta. ”Meillä on hyödynnettävänä valtava oman työyhteisön voima ja osaaminen sekä kokemukset erilaisista toimintakulttuureista.”

Vankkaa osaamista

Mika Matturin tausta on Oulun yliopiston sähköosastolla, mistä hän valmistui vuonna 1986 diplomi-insinööriksi samalta vuosikurssilta kuin pääministeri Juha Sipilä.

”Piirrämme Juhan kanssa samanlaisia prosessikaavioita”, Matturi hymähtää.

Valmistumisen jälkeen työt kutsuivat Helsinkiin, ensin Posti- ja telehallitukseen ja sitten TeliaSoneran edeltäjiin mobiili- ja kiinteän verkon johtotehtäviin. Vuosien varrella Matturi osallistui TeliaSoneran globaalin liiketoiminnan ja toimintamallien kehittämiseen.

”Sääntelyyn liittyvät haasteet ovat tulleet hyvin tutuiksi.”

”Niissä tehtävissä sain perehtyä myös monen maan lainsäädäntöön ja markkinatilanteeseen. Sääntelyyn liittyvät haasteet tulivat hyvin tutuksi.”

Matturi siirtyi TeliaSoneralta Erillisverkkojen palvelukseen 2012 valmistelemaan tuve-toiminnan käynnistämistä. Taustalla oli Valtioneuvoston päätös toukokuulta 2011, jossa päätettiin tuven runkoverkon vastuiden siirrosta Erillisverkoille.

Metsämaastossa naamioitu tykistöasema.

 

Aivan uutta Suomen huoltovarmuuden nimissä tehdyt toimialajärjestelyt eivät olleet.

”TeliaSonerassa olin mukana neuvottelemassa keskeisen tuotantokiinteistöomaisuuden myyntiä valtiolle. Samoin olin sivuroolissa valmistelussa, kun TeliaSonera myi osuutensa Johtotiedosta valtiolle. Molemmat päätyivät myöhemmin osaksi Erillisverkkoja.”

Varsakauppojen aika

Samalla kuin Matturi myöntää, että hän käytännössä on 24/7-valmiustilassa, korostaa hän vapaa-ajan tärkeyttä. Tärkeitä ovat pienet hetket ennen varsinaisen työpäivän alkamista.

”Jo kaunis aamunsarastus antaa aivoille lepoaikaa ja aiheen miettiä muitakin elämänarvoja kuin työtä.”

Ravihevoset ovat pitkäaikainen ja rakas harrastus. Omat kimppahevoset ovat aikojen saatossa myös saavuttaneet menestystä palkintokaapin verran.

”On ollut hyvä tuuri omistusten suhteen. Olemme onnistuneet voittamaan lähes kaikki suurimmat kotimaan klassikkokilpailut kuten Kriteriumin, Derbyn, Suomen mestaruuden, Suur-Hollola-ajon ja viimeksi keväällä Finlandia-ajon. Mahtavia elämyksiä ja antavat taatusti muuta ajattelemisen aihetta työn vastapainoksi.”

Hevosia on noin 15 vuoden aikana ollut osaomistuksessa kolmisenkymmentä. Tämän hetken luku on kymmenen, mutta myös uusia on koko ajan haussa. ”Syksy on varsakauppojen aikaa ja tänäänkin olisi pari hyvää hevosta tarjolla”, Mika Matturi myhäilee.