Tutkimus: Asiantuntijoita huolestuttaa kyberturvallisuus, kansalaisia maahanmuutto ja Venäjä

Turvallisuusalan asiantuntijoilla ja kansalaisilla on eri käsitys Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhista, kertovat Suomen Erillisverkkojen teettämät tutkimukset. Turvallisuusasioita työssään käsittelevien mielestä suurimmat uhat nousevat kyberturvallisuudesta, kansalaisia taas huolettavat eniten ulkoiset uhkakuvat, kuten maahanmuutto ja Venäjä. Näistä asioista keskustelemme myös Porin SuomiAreenassa 15.7.

Asiantuntijoista eli
huoltovarmuuskriittisten yritysten ja julkishallinnon
turvallisuusorganisaatioiden edustajista 29 prosenttia pitää Suomen kannalta
merkittävimpinä uhkina kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä tai kriittisen
infrastruktuurin lamauttamista ja 10 prosenttia tietoturvauhkia, kuten
tietovuotoja tai tietomurtoja. 



Kun samaa asiaa kysytään kansalaisilta,
15 prosenttia pitää suurimpana uhkana maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa
tai pakolaisuutta, paperittomia ja epäonnistunutta kotouttamista. Puolestaan 14
prosenttia kokee uhkan tulevan idästä, sillä he pitävät suurimpana uhkana
Venäjää tai presidentti Vladimir Putinia. Tosin suurin ryhmä kansalaisista – 18
prosenttia – ei vastannut avoimeen kysymykseen “Mikä on mielestänne suurin
turvallisuusuhka Suomelle?”.
 

Tiedot ovat kahdesta Erillisverkkojen
teettämästä tutkimuksesta, jotka toteutti Taloustutkimus.  Kansalaisten mielipiteitä kysyttiin 1 004
suomalaiselta, ja tulokset edustavat koko väestöä. 

“Erot asiantuntijoiden ja kansalaisten
näkemyksissä kertovat siitä, että uhkaksi nousee usein itselle vieras tai
vaikea asia. Asiantuntijoille jatkuvasti muuttuva kyberuhka on iso haaste.
Kansalaiset puolestaan kokevat epävarmuutta ja pelkoja konkreettisemmissa
asioissa, joissa omien vaikutusmahdollisuuksien vähyys korostuu. Tutkimuksessa
nousee myös esille vanha fakta: turvallisuus on tunne”, Erillisverkkojen
toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo. 

Myös asiantuntijoiden vastauksissa
nousevat esiin maan rajoihin liittyvät uhkat. Vastaajista 14 prosenttia nostaa
esiin Venäjän ja 9 prosenttia maahanmuuton, pakolaisuuden tai epäonnistuneen
kotouttamisen. 

Kaikista suomalaisista terrorismin kokee
suurimpana uhkana 10 prosenttia ja 9:ää prosenttia huolettavat eniten
ilmastonmuutos, ympäristöuhkat ja luonnonkatastrofit. 

Suomen panostettava
turvallisuusosaamisen 

Asiantuntijat ja kansalaiset ovat
samoilla linjoilla turvallisuustiedon tärkeydestä. Asiantuntijoista 91
prosenttia on nimittäin täysin tai melko samaa mieltä siitä, että juuri nyt on
yhteiskunnan edun kannalta välttämätöntä pitää esillä turvallisuuskysymyksiä.
Kaikista suomalaisista 92 prosenttia toivoo, että Suomi panostaa
tulevaisuudessa selkeästi enemmän turvallisuusosaamisen kehittämiseen ja
innovaatioihin. 

“On hienoa huomata kaikkien olevan
kiinnostuneita turvallisuusasioista ja niiden kehittämisestä. Erillisverkoissa
uudistammekin alaa aktiivisesti. Kehitämme tulevaisuuden parhaita
turvallisuuteen liittyviä välineitä ja palveluja turvallisuustoimijoiden
käyttöön. Yksi esimerkiksi tästä on Virve 2.0 -viranomaisverkon kehityshanke”,
Lehtimäki sanoo. 

Suomessa on panostettu jo aiemminkin
turvallisuuden kehittämisessä erityisesti viranomaisten yhteistyöhön. Suomi on
myös menestynyt hyvin, kun on vertailtu eri maiden turvallisuusviranomaisten ja
-toimijoiden kriittistä viestintää ja yhteistyötä. Virve 2.0 parantaa
yhteistyömahdollisuuksia entisestään. 

Lisätiedot 

Suomen Erillisverkot -konserni
Toimitusjohtaja Timo Lehtimäki, p. 050
514 8286
Viestintäpäällikkö Mari Suokari-Pärssinen, p. 040 756 0850
 

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@erillisverkot.fi 

Taloustutkimus selvitti keväällä 2019
Erillisverkkojen tilauksesta suomalaisten ajatuksia turvallisuudesta.
Asiantuntijat eli huoltovarmuuskriittisten yritysten ja julkishallinnon
turvallisuusorganisaatioiden edustajat vastasivat asiaan laajassa
tutkimushaastattelussa helmikuussa. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina
ja sähköpostikyselynä. 

Kansalaisten kannat selvitettiin
Taloustutkimuksen Telebus-kyselyssä toukokuussa 2019. Vastaajina oli 1 004
suomalaista, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan
vastaamaan koko väestöä.