STUK syventää viranomaisyhteistyötä Krivat-palvelulla

Säteilyturvakeskus (STUK) on valinnut Erillisverkkojen Krivat-palvelun viranomaisviestinnän ja tilannekuvan jakamisen työkalukseen. Muutos on mullistava: yhteinen verkko mahdollistaa useiden turvallisuuskriittisten toimijoiden ajantasaisen tietojenvaihdon. Kun vastassa on näkymätön vihollinen kuten säteily, turvallisuustoimijoiden yhteistyön on oltava saumatonta.

Krivat oli luonnollinen valinta, kun Säteilyturvakeskuksen (STUK) vanha viestintäjärjestelmä Finri tuli tiensä päähän. Krivat edustaa uuden sukupolven yhteistyöalustaa turvallisuuskriittiseen viestintään etenkin suurhäiriötilanteissa: sen kautta kuhunkin häiriötilanteeseen osallistuvat keskeiset toimijat voivat viestiä yhdessä ja jakaa saman tilannekuvan.

”Siirtymä Finristä Krivatiin ei ole vain tekninen järjestelmän vaihto vaan paljon enemmän. Oikeastaan voisi puhua paradigman muutoksesta: entinen yksisuuntainen ylhäältä-alasviestintä korvataan monenkeskisellä, modernilla tiedonvaihdon palvelulla”, STUKin valmiuspäällikkö Jyrki Heinonen sanoo.

STUKin Jyrki Heinonen ja Jukka Kupila.

STUKin valmiuspäällikkö Jyrki Heinonen (vas.) ja valmiuspalveluiden johtava asiantuntija Jukka Kupila.

Taustalla tarpeiden muutos

”Finri oli STUKin oma luomus 2000-luvun alusta, oman aikansa tuote, jonka kautta välitimme säteilyvaaratilanteissa raportteja ja suosituksia. Se palveli tuon ajan tarpeita, mutta sen kautta kyettiin vain yksisuuntaiseen viestintään. Yhteistyön ja koordinaation kanavaksi se ei taipunut, vaan sen rinnalla on käytetty muita viestintävälineitä kuten puhelinta ja viranomaisverkko Virveä”, STUKin valmiuspalveluiden johtava asiantuntija Jukka Kupila sanoo.

”Yhteistyön merkitys kasvaa koko ajan, ja siihen Krivat antaa hyvän työkalun. STUKin rooli on antaa tietoa ja suosituksia sekä valtakunnalliseen että paikalliseen pelastustoimintaan”, Jyrki Heinonen sanoo.

Krivat on jo ollut STUKin ulkoisen säteilyvalvontaverkon käytössä. Nyt se laajenee kaikkeen häiriötilanteiden viestintään ja tilannejohtoon.

Yksi Krivatin etu vanhempiin järjestelmiin verrattuna on, että turvallisuuskriittinen tieto kulkee suojatulla yhteydellä. Kyberhyökkäysten ja tietomurtojen lisääntyessä tiedon suojaaminen on entistäkin tärkeämpää.

0 -200
yhteydenottoa tulee vuosittain STUKin valmiuspäivystykseen (myös testit)
0
turvallisuudelle omistautunutta ammattilaista työskentelee STUKissa

STUK tuottaa tietoa ”säteilysäästä”

Säteilyturvakeskus valvoo säteilyn ja ydinenergian käytön turvallisuutta, turva- ja valmiusjärjestelyjä sekä säteilytilannetta. Valvonnanalaisia toimintoja on tuhansia, ja toimialat vaihtelevat ydinenergian tuotannosta röntgenkuvauksiin, solariumin käyttöön ja maaperämittauksiin.

Isoissa otsikoissa STUK on yleensä kuitenkin vain silloin, kun tapahtuu jotakin dramaattista, joka liittyy ydinvoimaloihin.

”Vakava säteilyvaaratilanne voi syntyä ydinvoimalassa, ja hätäilmoituksen tekeminen on aina laitoksen itsensä vastuulla. STUK ei siis osallistu hätäilmoitusprosessiin, vaan meidän roolimme on mitata, valvoa ja raportoida poikkeamista. Häiriötilanteessa tilannekuvan jakaminen on tärkeää, jotta kaikki keskeiset toimijat ovat tilanteen tasalla”, Jukka Kupila sanoo.

Näkymättömän viruksen leviäminen yli kaikkien rajojen muistuttaa säteilyä.

STUKin päivystäjä ottaa vastaan kaikki säteilyyn ja ydinturvallisuuteen liittyvät hälytykset, ja toiminta käynnistyy 15 minuutin kuluessa kaikkina vuorokauden aikoina. Paikalliset pelastusviranomaiset ovat hätätilanteessa ensilinjan toimijoita, ja heille oikea-aikaisen tiedon saanti on olennaisen tärkeää.

Kuten Kyberturvallisuuskeskuksella on otettu käyttöön termi kybersää, voisi STUKin kohdalla puhua ”säteilysäästä”.

”Vaikka koronapandemia ei suoraan liity STUKin toimialaan mitenkään, pystymme ottamaan siitäkin opiksemme. Näkymättömän viruksen leviäminen yli kaikkien rajojen muistuttaa säteilyä: sekin on vihollinen, jota ei silmin voi havaita ja jota ei ole helppo pysäyttää”, Jyrki Heinonen sanoo.

TVO:n Olkiluoto 3:n primääripiirin huuhtelua.

Ydinvoimalan häiriötilanteet päätyvät aina otsikoihin. STUKin valvonnan piiriin kuuluu kuitenkin paljon muutakin. Kuva TVO:n Olkiluoto 3:sta.

Kansalaisella on oikeus tietää

”Tiedonkulun menetelmät ovat muuttuneet nopeasti, ja myös kansalaisten tiedontarve on korostunut. Kun viranomaisten yhteistyö ja tiedonjako paranee, myös kansalaisille näkyvä viestintä selkiytyy”, Heinonen sanoo.

Hyvä esimerkki viestinnän haasteista on tuore tapaus joulukuulta 2020, kun Olkiluodon ydinvoimalasta tiedotettiin laitoshätätilanteesta. Kakkosreaktorissa tehtyjen huoltotöiden yhteydessä säteilytaso nousi epänormaalin korkealle. Joidenkin tuntien ajan oli epätietoisuutta häiriön vakavuudesta, ja viranomaiset varautuivat säteilyonnettomuuteen. Vaaraa ei loppujen lopuksi ollut, mutta viestintä herätti paljon arvostelua.

”Tapaus oli hyvä esimerkki siitä, että kolmen ministeriön ja laitoksen yhteistyö vaatii yhteistä tilannekuvaa. Viranomaisten keskinäistä kommunikaatiota on kehitettävä entistä paremmaksi”, valmiuspäällikkö Jyrki Heinonen sanoo.

Erillisverkot tärkeä kumppani

STUKille Erillisverkot on luotettava ja tärkeä yhteistyökumppani. Krivatin lisäksi käytössä on pitkään ollut viranomaisverkko Virve ja pian sen seuraaja, tulevaisuuden laajakaistaiset Virve-palvelut. STUKin uutta toimitaloa rakennetaan parhaillaan Vantaan Jokiniemeen, ja toimintojen siirtyessä sinne tarvitaan erikoisosaamista turvallisuuskriittisten yhteyksien rakentamisessa.

”Olemme yhdessä Erillisverkkojen kanssa myös luoneet meille räätälöityjä ominaisuuksia Krivatiin. Enkä usko, että kehitys pysähtyy tähän: palvelukehitys jatkuu hyvässä yhteistyössä ja käyttäjäkokemusta hyväksi käyttäen”, Jukka Kupila sanoo.

Säteilyturvakeskus (STUK)

  • Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. STUKin tavoite on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
  • Säteilyvaaratilanteissa STUK antaa toimivaltaisille viranomaisille suosituksia ja ohjeita tarvittavista suojelutoimista.
  • Viestintäjärjestelmä Finri on ollut STUKin oma hanke ja otettu käyttöön vuonna 2003. Finrin teknisen ikääntymisen vuoksi, mutta ennen kaikkea laajempien toiminnallisuuksien ja yhteistyömahdollisuuksien ansiosta, on Krivat otettu STUKin käyttöön.

Lue lisää Krivat-palvelusta

Jouni Honkanen
Lisätietoja Krivat-palvelusta
Jouni Honkanen
Krivat-toiminnanjohtaja +358 40 656 5424 jouni.honkanen@erillisverkot.fi