Nurmijärvi panostaa kyliensä turvallisuuteen

Yhdentoista kylän, kolmen päätaajaman ja 42 000 asukkaan Nurmijärvi on pinta-alaltaan laaja ja väkiluvultaan yksi Suomen suurimmista maalaiskunnista. Se on tyypillinen kehyskunta, josta käydään muualla töissä ja jonne on muuttanut kaupungeista paljon ihmisiä – joista kuuluisin lienee Lepsämässä edelleen asuva entinen pääministeri Matti Vanhanen.

Palveluesimies Kati Aaltio kertoo, että kunnassa on haluttu tietoisesti sitouttaa ja aktivoida ihmisiä osallistumaan uuden kotiseutunsa elämään ja sen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon.

Yksi tällaisista hankkeista oli viime syksynä päättynyt kunnan ja Emo ry:n yhteinen Turvalliset kylät Nurmijärvellä -projekti, jossa yhdeksälle kylälle saatiin laadittua oma turvallisuussuunnitelma. Hanke poiki vielä kuntalaisille tarkoitetun Tilanne päällä -verkkosivuston, jonka kuntalaiset ovat myös löytäneet.

Aaltio arvioi, että Nurmijärvi on tässä suhteessa pitemmällä kuin Etelä-Suomen kunnat keskimäärin.

”Idea verkkosivustosta syntyi turvallisuussuunnitelmien teon yhteydessä, kun mietittiin, mistä kuntalainen löytää tietoa erilaisista häiriötilanteista ja niihin varautumisesta. Sivuilla on purettuna kunnan yleinen valmiussuunnitelma julkisilta osiltaan, sekä myös linkkejä erilaisiin omatoimista varautumista edistävään tietoon ja ohjeisiin.”

Turvallisuusyhteistyö tiivistä

Aaltio arvioi kotikuntansa suurimmiksi riskeiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamat häiriöt sähkön ja puhtaan veden jakelussa ja jätevesien käsittelyssä. Myös kunnan läpi kulkevalla kolmostiellä tapahtuu päivittäin onnettomuuksia.

”Liikenteen osalta isoimmat riskit liittyvät raskaaseen liikenteeseen ja erityisesti öljy- ja kemikaalikuljetuksiin. Samoin Hyvinkään-Hangon radalla kulkee vaarallisia aineita. Myös teollisuusalueiden kiinteistöpaloista voi levitä erilaisia myrkky- ja savukaasuja.”

Viranomaisyhteistyö varautumisessa on todella tiivistä. Säännöllisesti kokoontuvassa kunnan valmiussuunnittelun johtoryhmässä ovat mukana myös poliisin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Puolustusvoimien ja seurakunnan edustajat. Kylähankkeeseen osallistuivat kunnan ja kyläyhdistysten lisäksi poliisi, pelastuslaitos ja seurakunta.

Viranomaisyhteistyö varautumisessa on todella tiivistä.

Päivittäisissä turvallisuusasioissa tehdään yhteistyötä paikallispoliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöt tuntevat ja tietävät toisensa.

Erittäin tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Röykässä, jossa toimi vastaanottokeskus viime syksyyn asti. Aaltio sanoo, että keskus ei aiheuttanut ainuttakaan sellaista ongelmatilannetta, joka olisi vaikuttanut ulospäin kuntalaisiin tai kyläläisiin.

”Torjuimme ongelmia jo ennakolta kuukausittain kokoontuneessa yhteistyöryhmässä, jossa oli kunnan ja kyläläisten edustajien lisäksi mukana poliisi ja SPR:n edustajia. Kokouksissa kerrottiin VOK:n ja sen asukkaiden tilanteesta, ja selvitettiin ilmenneitä mahdollisia ongelmia. Ryhmän tärkeä tehtävä oli myös ampua alas kunnassa ja sosiaalisessa mediassa levinneitä perättömiä huhuja. Sovimme, että väärien tietojen oikomisesta vastaa Röykän asukasyhdistys omilla Facebook-sivuillaan.”

Valmiuskeskukset tehostavat varautumista

Miten Nurmijärvi on onnistunut varautumisessaan? Aaltio arvioi, että tilanteisiin pystytään reagoimaan jo nopeasti ja tulevaisuudessa vieläkin nopeammin. Ainoa huolenaihe on, millaisena yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa jatkuu sen siirtyessä aikanaan maakunnan hallintaan.

Varautuminen tehostuu entisestään, sillä Nurmijärvi on perustamassa kolmeen päätaajamaansa alueelliset valmiuskeskukset, joihin on jo koulutettu toiminnan käynnistävä henkilöstö. Keskuksissa on johtamiseen tarkoitetut tilat ja laitteet ja tiedottamiseen tarvittavat välineet.

”Asukkaat saavat keskuksesta tietoa, jos muut viestintäkanavat eivät toimi. Keskus toimii tarvittaessa myös esimerkiksi vedenjakelupisteenä tai paikkana, jossa voidaan järjestää muun muassa joukkorokotuksia, jos terveyspalvelut haluavat käyttää tätä mahdollisuutta. Tarjoamme näitä tiloja myös muiden viranomaisten käyttöön erilaisissa isommissa tarpeissa, kuten vaikka kadonneen etsinnöissä.”

Kunnan isoimpia haasteita on oikean tiedon välittäminen häiriötilanteissa.

Kunnan isoimpia haasteita on oikean tiedon välittäminen häiriötilanteissa: miten varmistetaan, että mahdollisimman moni kuntalainen saa viestin ja että kunnan oma sisäinen viestintä on kattavaa.

”Nopea tiedonkulku on häiriötilanteissa olennaista. Viestinnän tulee olla lyhyttä ja viestien täytyy lähteä nopeasti. Ja sekin pitää olla mietittynä, miten viestitään esimerkiksi sähkökatkon aikana”, Aaltio pohtii.

”Olemme hankkimassa tilannekuvajärjestelmän myös kuntaan, sillä tarvitsemme enemmän ja parempaa tilannekuvatietoa. Virve-puhelimet ovat niin ikään käytössä ja niiden määrää on juuri lisätty.”

Turvallisuussuunnitelmat poikivat tietoa

Kylien turvallisuussuunnitelmia tehtäessä saatiin myös paljon tietoa siitä, mitä ihmiset pitävät keskeisinä kehittämiskohteina turvallisuudessa. Aaltion mielestä esiin nousi fiksuja käytännön asioita.

”Aika moni toive liittyy liikenteeseen ja sen turvallisuuteen, esimerkiksi kevyen liikenteen väylien puutteeseen vilkkailla teillä. Myös tietoa kaivattiin: esimerkiksi ehdotettiin turvallisuuspäivää, jolloin alan ammattilaisia tulisi kylälle puhumaan turvallisuudesta. Myös toivottiin, että kylä voisi järjestää säännöllisesti tarkastuspäiviä, jolloin vapaaehtoiset kävisivät läpi kaikki kylän ikäihmisten varoittimet. Samoin keskusteltiin omatoimisen palotarkastuksen tekemisestä, ja siitä mitä kukin voisi itse tehdä paloturvallisuutensa parantamiseksi.”

Kehittämiskohteiden ohella kyläkohtaisiin varautumissuunnitelmiin on koottu toimintaohjeita eri tilanteiden varalle. Joissakin kylissä laadittiin myös keskinäisiä listoja siitä, millaisia häiriötilanteissa tarpeellisia työkaluja ja -välineitä, kuten moottorisahoja, aggregaatteja ja traktoreita, kussakin kylän talossa oli. Näitä ei tietenkään julkaistu missään.

Turvalliset kylät -hankkeessa korostui kuntalaisten oma vastuu turvallisuudestaan. Aaltio muistuttaa, että se ei voi olla pelkästään viranomaisten tehtävä.

”Mielenkiintoista esimerkiksi oli, että verrattaessa liikenneturvallisuuteen kohdistuneita toiveita poliisien mittaustuloksiin, havaittiin että suurinta ylinopeutta ajavat oman kylän asukkaat. Ei aina pitäisi syyttää viranomaisia siitä, mitä tapahtuu, vaan pitäisi myös katsoa itse omia toimintatapojaan. Millaisen mallin annamme lapsillemme, miten varaudumme kotona, työpaikalla ja liikenteessä ja miten itse käyttäydymme”, Aaltio sanoo.

”Turvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen velvollisuus ja oikeus. Maaseudulla pitempään eläneet yleensä ymmärtävät sen, mutta kaupungeissa isännöitsijäntoimistot ja huoltoyhtiöt hoitavat kaikki käytännön asiat. Sieltä tänne muuttaneille voi olla uusi asia esimerkiksi se, että maalaiskylissä ei ole väestönsuojaa.”