Mobiiliverkot ovat merkittävässä roolissa kansallisen kriisinkestävyyden luomisessa

Kansalaiset ja viranomaiset tarvitsevat kriiseissä kyvyn kommunikoida. Tarvitsemme toimivat mobiiliverkot myös kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa, koska viestinnällä ja vuorovaikutuksella on keskeinen rooli kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden lujittamisessa.
mobiiliverkot resilienssi varautuminen

Resilienssi eli kyky sietää häiriötilanteita nojautuu usein viestintään, tiedonkulkuun ja ymmärrykseen siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Kriiseissä tiedontarve kasvaa eksponentiaalisesti. Epävarmoissa olosuhteissa haluamme tietää, onko läheisillämme kaikki hyvin, kuinka pääsen auttamaan, mitä minä voin tehdä. Mobiiliverkot mahdollistavat yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen, vaikka ystävä tai sukulainen olisi toisella puolella maata.

Katseemme on kohdistunut jo kuukausia Ukrainaan ja ajatuksemme ovat ukrainalaisten luona. Tietoliikenteen ja mobiiliverkkojen merkityksestä on kuitenkin sodan aikana keskusteltu verrattain vähän. Ukrainassa mobiiliverkot on pystytty pitämään toimintakykyisinä yllättävän hyvin. Varautumista, kuten erilaisia teknisiä toimenpiteitä sekä yhteistyömalleja, on tehty ja sovittu jo vuodesta 2014, kun Venäjä valtasi Ukrainan itäosat. Valtion ja kaupallisten operaattoreiden yhteistyö on ollut avainasemassa varautumisessa. Lisäksi verkkoja korjataan aktiivisesti vaarallisissa olosuhteissa.

Meille mobiiliverkkojen hyödyntäminen on niin arkipäiväistä, että emme tiedosta, miten suuri merkitys niillä on elämään. Suomessa matkapuhelin on aina mukana, ja olemme lähes koko ajan ”on line”. Yhteiskuntamme varautumisen mekanismit eivät kuitenkaan täysin osu nykyiseen viestintä- ja vuorovaikutusympäristöömme, vaan perustuvat monin osin toisen maailmansodan aikaisen yhteiskunnan olosuhteisiin.

Niin teknisesti kuin lainsäädännöllisestikin moni asia on Suomessa varautumisen osalta kunnossa. Meillä on viestintä- ja johtamisjärjestelmät viranomaisille. Lainsäädäntö tunnistaa poikkeusolot ja sodan olosuhteet. Usein kuitenkin kriisiolosuhteiden viestintä nähdään vain tekniseksi tilannekuvan luomiseksi ja johtamiseksi, vaikka on kyse paljon enemmästä.

Voimme hyvin kuvitella, kuinka tärkeä rooli mobiiliverkoilla on ollut Ukrainassa toivon luomisen mahdollistajana.

Professori Vilma Luoma-aho kirjoittaa Kanavassa (3/2022), että pitkittyneissä kriiseissä ”viestinnän ydin on ylläpitää kansalaisten riskitietoutta ja muutosvalmiutta, sillä ohjeistava kriisiviestintä ei enää toimi”. Tärkeintä on tukea kansalaisia uhkaan tai vaaraan valmistautumisessa ja siitä joustavasti selviämisessä. Niin kuin Luoma-ahokin kirjoittaa viestinnän yksi tärkeä tehtävä on luoda toivoa.

Voimme hyvin kuvitella, kuinka tärkeä rooli mobiiliverkoilla on ollut Ukrainassa toivon luomisen mahdollistajana. Yksi esimerkki on laajasti käytössä olleiden mobiilisovellusten käyttötarkoituksen muuttaminen ketterästi auttamaan tiedonvälityksessä ja vuorovaikutuksessa. Muun muassa Kiovan matkalippu- ja pysäköintisovelluksen valjastettiin väestönsuojelun tietokanavaksi nopeasti heti sodan alettua. Toimivat mobiiliverkot mahdollistavat myös yhteisöllisyyttä ja lujittavat yhteenkuuluvuutta.

Verkkoja uhkaavat sähkökatkojen lisäksi monet muutkin uhat, tahattomat ja tahalliset teot – myös rauhan aikana.

Niin kaupalliset mobiiliverkot kuin viranomaisverkotkin ovat hyödyllisiä vain niin kauan kuin ne ovat käytettävissä. Meillä kaupallisten verkkojen varautuminen perustuu pääosin viranomaismääräyksiin, joiden varautumisvaatimuksia asetettaessa tasapainoillaan varautumisen tason ja siitä aiheutuvien kustannusten välillä – viimekädessä maksajana ovat aina kuluttajat. Viranomaisten käyttämiltä viestintäjärjestelmiltä luonnollisestikin edellytetään enemmän. Verkkoja uhkaavat sähkökatkojen lisäksi monet muutkin uhat, tahattomat ja tahalliset teot – myös rauhan aikana.

Viestintäverkkojen toimintakyvyn eteen on tehtävä työtä tässä ja nyt, eikä varautuminen ole ilmaista. Hyödyt konkretisoituvat tiukassa tilanteessä, laajoissa häiriöissä tai poikkeusoloissa – aivan kuten Ukrainan tilanne on osoittanut. Varautuminen lisää resilienssiä, parhaimmillaan se säästää ihmishenkiä.

Teksti on alunperin julkaistu Maaseuudun Tulevaisuuden yliökirjoituksena 9.5.2022.

Tomi Lounema.
Tomi Lounema
Johtava asiantuntija Suomen Erillisverkot -konserni Puh. 050 516 6201 tomi.lounema@erillisverkot.fi