alkuun

Ilmastoriskeihin sopeudutaan jo

Eri hallinnonalojen yhteistyöryhmä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toi Timanttiteko-palkinnon.
kokonaisturvallisuus timanttiteko-palkinto viranomaisyhteistyö

Timanttiteko-palkinnon saaneen kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteena on ensisijaisesti varmistaa, että Suomi valmistautuu ajoissa ja riittävän hyvin ilmaston lämpenemiseen liittyviin sää- ja ilmastoriskeihin sekä muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Vuoteen 2022 ulottuvan suunnitelman tavoitteena on myös kehittää uusia toimintatapoja ja työkaluja muutoksen varalle.

”Tuloksia ja uusia, innovatiivisia ratkaisuja on jo syntynyt, mutta niitä tarvitaan lisää”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten.

Palkitut vasemmalta: Antti Irjala (Ympäristöministeriö), Paavo Taipale (Kuntaliitto), Saara Lilja-Rothsten (Maa- ja metsätalousministeriö), Karim Peltonen (Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK), Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos) ja Kirsi Mäkinen (Suomen ympäristökeskus).

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022:n toimeenpanoa johtaa maa- ja metsätalousministeriö. Timanttiteko-palkinnon myöntävä Turvallisuuskomitea on kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennakoivan varautumisen yhteistoimintaelin.

”Olemme erittäin otettuja palkinnosta. Sään ääri-ilmiöt ovat viime vuosina lisääntyneet lämpenevän ilmaston takia. On erittäin tärkeää, että ilmastonmuutosta hillitään kiireesti ja samalla siihen varaudutaan Suomessa niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla”, Lilja-Rothsten sanoo.

Palkinto jaettiin Erillisverkkojen järjestämässä kriittisen viestinnän ja turvallisuusalan ammattilaisten Erve Foorumissa 21. maaliskuuta 2019.

Sopeutumiseen saatava lisää resursseja

Lilja-Rothstenin mukaan seuraava tavoite on saada Suomen päätöksentekijät ymmärtämään, että ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman toteutukseen on saatava enemmän resursseja.

”Nykyinen sopeutumissuunnitelma on voimassa vuoteen 2022. Saamme 3. huhtikuuta Tieteidentalolla väliarvioinnin tulokset. Tavoite on, että väliarvioinnin suositukset pannaan heti käytäntöön. Se tarkoittaa, että tarvitsemme lisää rahoitusta tutkimushankkeisiin sekä valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen vahvistamiseen.”

Lilja-Rothstenin mukaan työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on jo olemassa, mutta niitä pitää vielä jalostaa. Uusia ilmastokestävyyden työkaluja tulee rakentaa ja ottaa käyttöön.

”Kunnilla on jo käytössä hulevesien tulvakarttoja ja toimintaohjeita erilaisten tulvien varalle. Kokosimme viime vuonna Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – turvallisuus ja hyvinvointi -toimintamallin, jota olisi tärkeää jalkauttaa alueellisesti ja paikallisesti. Myös neljänkymmenen järjestön kokoama #ilmastonmuutoshaltuun-viestintävideo oli onnistunut projekti”, Lilja-Rothsten kertoo esimerkkejä jo olevista työkaluista.

Seurantaryhmä yhteistyön ytimessä

Sopeutumissuunnitelmaa ohjaa vuonna 2015 asetettu seurantaryhmä, jota johtaa maa- ja metsätalousministeriö. Mukana ovat kuitenkin laajasti edustettuna eri hallintoalat, kuten lähes kaikki ministeriöt. Seurantaryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa, ja kokoontumisissa on mukana edustaja jokaiselta taholta.

”Yhteistyö on ollut todella tiivistä ja hedelmällistä. Seuraamme sopeutumisen etenemistä ja jaamme hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä pohdimme, miten haastavia tilanteita voisi ratkaista ja millaisille hankkeille olisi tarvetta”, Lilja-Rothsten sanoo.

Tutkimuksellisessa yhteistyössä ovat mukana Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ELY-keskus, Finanssiala, Helsingin seudun ympäristö, Kuntaliitto, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Väylävirasto. Seurantaryhmän toimijoiden lisäksi ollaan yhteydessä esimerkiksi Suomen akatemiaan sekä Ilmastopaneeliin.

Timanttiteko-palkinto jaettiin nyt 11:nnen kerran.

Tavoitteena on myös hyödyntää mahdollisuuksia, joita ilmastonmuutokseen sopeutumisella voidaan saada aikaan suomalaiselle elinkeinoelämälle ja liiketoiminnalle.

”Lämpenevässä ilmastossa vedenkierto häiriintyy: vettä on liian paljon, liian vähän tai se kulkeutuu väärään paikkaan, kuten rehevöittämään Itämerta. Meidän täytyy ottaa käyttöön uusia, ilmastokestäviä ratkaisuja. Suomalaiselle osaamiselle ja suomalaisille tekniikoille voi olla tulevaisuudessa tarvetta myös kuivuusalueilla. Kehittämämme tekniikat voivat parhaassa tapauksessa ratkaista globaaleja ongelmia.”

”Tässä ajassa ei ole vaihtoehtoja”

Lilja-Rothsten sanoo, että tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä on jo poikinut innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos on kehittänyt paikkatietoihin perustuvia routamalleja, joiden avulla pystytään toimimaan erilaisissa oloissa. Myös liukkaiden katujen varoitusjärjestelmiä on otettu käyttöön.

”Parhaillaan pilotoimme uudenlaisia työkaluja kuivuuteen ja sen tuomiin ongelmiin. Tuloksia on siis jo syntynyt, mutta tarvitsemme niitä lisää.”

”Erityisen tärkeää on, että kun hillitsemme ilmastonmuutosta esimerkiksi päästöjä vähentämällä, samanaikaisesti varaudumme ilmaston lämpenemisen seurauksiin. Kaikista hillintätoimista huolimatta lämpeneminen jatkuu lähivuosikymmeninä”, Saara Lilja-Rothsten sanoo.”

”Meidän on ymmärrettävä, että tässä ajassa ei ole vaihtoehtoja. Meidän on pakko aktiivisesti sopeutua ajatukseen elämäntavasta, jossa ilmastokestävyys on toimintamme perusta.”

Timanttiteko-palkinto

  • Turvallisuuskomitean jakama vuosittainen palkinto esimerkilliselle toiminnalle, kehitystyölle ja innovaatioille, joilla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta.
  • Esityksiä palkinnon saajasta voivat tehdä ministeriöt hallinnonaloiltaan ja Huoltovarmuuskeskus.
  • Timanttiteko-palkinto myönnettiin nyt 11:nnen kerran. Viime vuonna tunnustuksen sai Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen KUJA-projekti. Vuoden 2016 palkinto meni 112 Suomi -sovellukselle ja vuoden 2015 palkinto Tornion järjestelykeskukselle.