EU haluaa Facebookin ja Googlen kaltaisille jäteille enemmän vastuuta ja vähemmän valtaa – uudet digilait mylläävät internetin pelikentän uusiksi

Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolivälissä kaksi lakiesitystä, jotka määrittelevät verkkoympäristön pelisäännöt aiempaa tarkemmin. Samalla Googlen ja Facebookin tapaiset jättimäiset verkkoyhtiöt pannaan vastuuseen siitä, miten ne näyttävät monopoliasemaansa ja mitä ne välittävät alustojensa kautta. Suurten alustayhtiöiden ennakoidaan lobbaavan rajusti esityksiä vastaan.
digilait eu verkkoalustat
sosiaalisen median verkkoalustojen kuvakkeet

EU haluaa internetille selkeät normit. Suuret Facebookin kaltaiset alustayhtiöt eivät tulevaisuudessa voi määritellä eurooppalaisen demokratien pelisääntöjä.

Viime syksynä Kaliforniassa alkoi oikeusriita, jonka vaikutukset tuntuvat myös Euroopassa asti vielä pitkään. Huippusuositun Fortnite-pelin kehittäjä, Epic Games -peliyhtiö yritti lisätä peliin mahdollisuuden ostaa pelin sisäistä valuuttaa ohi Applen ohjelmistokauppa App Storen, jossa Apple rahastaa jokaisesta pelin sisäisestä maksusta 30 prosenttia.

Apple vastasi poistamalla Fortniten kokonaan sovelluskaupastaan ja uhkasi sulkea koko Epicin käyttäjätilin. Epic haastoi Applen oikeuteen. Samana päivänä se haastoi myös Googlen oikeuteen sen harjoittamista vastaavista käytännöistä Android-käyttöjärjestelmän Google Play -sovelluskaupassa. Oikeusjutut ovat edelleen kesken.

Kiistan taustalla on paljon suurempi periaatteellinen kysymys kuin yhden pelin tai pelitalon kohtalo. Applella ja Googlella on niin dominoiva markkina-asema kaikkialla maailmassa, että ne voivat halutessaan tuhota yksittäisiä yrityksiä sulkemalla ne alustoiltaan sen enempää perustelematta.

Euroopassa alustayhtiöiden ylivoimaiseen markkina-asemaan perustuvasta vallankäytöstä halutaan eroon. Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolivälissä kaksi pitkään valmisteltua lakiehdotusta, jotka tulevat toteutuessaan säätelemään tarkasti sitä, miten alustajätit voivat valtaansa käyttää. Epic Gamesin kaltaista kohtelua ei tulevaisuudessa sallita ainakaan EU:ssa. Alustayhtiöt pannaan myös aikaisempaa paljon tarkemmin vastaamaan siitä, mitä niiden kautta välitetään.

Portinvartijat ruotuun jättisakkojen uhalla

Digimarkkinat kattavassa Digital Markets Act -lakiehdotuksessa pyritään estämään sisämarkkinoiden ”portinvartijoiksi” kutsuttujen, käytännössä monopoliasemassa olevien verkkoyhtiöiden mahdollisuus käyttää asemaansa väärin. Näistä tunnetuimpia ovat Google, Amazon, Facebook ja Apple.

Portinvartijoiksi kutsutaan alustayhtiöitä, joilla on merkittävä vaikutus unionin sisämarkkinoihin, koska ne tarjoavat yrityskäyttäjille keskeisen väylän asiakkaidensa tavoittamiseen. Tällaiset yritykset hallitsevat joskus kokonaisia alustaekosysteemejä.

Komission riskiarvion mukaan portinvartija-alustat voivat estää yrityskäyttäjiensä ja kilpailijoidensa arvokkaiden ja innovatiivisten palvelujen saattamisen kuluttajien saataville tai hidastaa sitä. Esimerkkejä tällaisista käytännöistä ovat näillä alustoilla toimivien yritysten datan sopimaton käyttö tai tilanteet, joissa käyttäjillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaihtaa tietty palvelu toiseen.

Digimarkkinoita koskevassa lakiesityksessä isoja portinvartijayhtiöitä uhataan historiallisen suurilla sanktioilla, jos ne eivät noudata unionin sääntöjä. Listalla ovat muun muassa sakot, joiden suuruus voidaan määrätä jopa kymmeneksi prosentiksi yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Mikäli tämäkään ei riitä, toistuvien rikkeiden seuraamuksiin voi sisältyä myös vaatimus yrityksen pilkkomisesta.

EU haluaa säädellä verkkoa omilla ehdoillaan

Toisessa komission julkistamassa lakiesityksessä, digipalvelut kattavassa Digital Services Act -lakiehdotuksessa suurille, Amazonin, Facebookin tai Googlen kaltaisille alustayrityksille siirretään huomattavasti nykyistä enemmän vastuuta sisällöistä, joita niiden kautta julkaistaan tai kaupataan.

Lakiehdotuksen mukaan kaikkiin digitaalisiin palveluihin, jotka yhdistävät kuluttajat tavaroihin, palveluihin tai sisältöön, sovelletaan tulevaisuudessa sitovia EU:n laajuisia sääntöjä, joissa määritellään verkon käyttäjien, verkkoalustojen ja viranomaisten oikeudet ja vastuut.

EU:n digitaalisesta valmiudesta vastaavan tanskalaiskomissaari Margarethe Vestagerin mukaan lakiehdotuksen keskeisen periaatteen voi tiivistää näin: Se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on tulevaisuudessa laitonta myös verkossa. Verkko ja sen ulkopuolinen todellisuus ovat osa samaa maailmaa. Varastetun polkupyörän myyminen vastaantulijalle on aivan yhtä rikollista kun sen kauppaaminen netissä.

Uusilla säännöksillä komissio pyrkii varmistamaan, että käyttäjien saatavilla on verkossa laaja valikoima turvallisia tuotteita ja palveluja. Lisäksi tavoitteena on, että Euroopassa toimivat yritykset voivat kilpailla internetissä vapaasti ja tasapuolisesti aivan kuten verkon ulkopuolellakin. Laiton sisältö on poistettava ja esimerkiksi verkon kautta kauppaa käyvien myyjien todellinen henkilöllisyys on tarkistettava.

Lakiehdotuksen mukaan alustayhtiöiden tulee jatkossa myös kertoa, millä tavoin algoritmit valikoivat käyttäjille näkyvät sisällöt. Itse algoritmia ei kuitenkaan tarvitse paljastaa. Jatkossa riippumattomien tutkijoiden pitäisi päästä laajemmin käsiksi alustan keräämään dataan vastuullisuuden arvioimiseksi.

Vastuuta verkkoalustojen sisällöistä koskeva lakiehdotus ei ole täysin ennenkuulumaton. Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto pääsivät jo joulukuun puolivälissä yksimielisyyteen erillisestä lakiehdotuksesta, jonka mukaan sosiaalisen median yritysten on poistettava terrorismia tukevat sisällöt sivustoiltaan tunnin kuluessa siitä, kun jäsenmaiden viranomaiset ovat vaatineet niiden poistamista.

Samalla kielletään myös sisällöt, joissa neuvotaan, kuinka esimerkiksi räjähteitä tai tuliaseita voidaan valmistaa tai käyttää terroristisiin tarkoituksiin. Lakiehdotuksen ulkopuolelle on jätetty sisällöt, jotka on julkaistu journalistisista, taiteellisista, koulutuksellisista tai tutkimuksellisista syistä.

Digipalveluja koskeva lakiehdotus on merkittävä muutos aiempaan. Alustayhtiöt ovat tähän asti halunneet kaikin keinoin välttää ottamasta lopullista vastuuta välittämistään sisällöistä, mutta jatkossa se ei ole enää mahdollista.

Komission mukaan molempien lakiehdotusten tarkoitus on suojata kuluttajia ja heidän oikeuksiaan verkossa aikaisempaa paremmin. Taustalla ovat nimenomaan eurooppalaiset arvot eli ihmisoikeuksien ja yksilönvapauden sekä tietosuojan kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate.

Miapetra Kumpula-Natri: Verkon sääntely tulee tarpeeseen

EU ei suinkaan ole ensimmäinen taho, joka haluaa ryhtyä sääntelemään verkon käyttöä, kertoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) MustReadille.

”Kyllähän Kiina ja Venäjäkin ovat ottaneet tiukan otteen internetistä, mutta omasta näkökulmastaan ja näiden maiden vallanpitäjien tavoitteiden mukaisesti. Tämä on juuri sitä, mitä Eurooppa ei halua.”

EU:ssa halutaan, että internet ymmärretään laajasti digitaalisena kanssakäymisenä ja että se toimii demokraattiseen yhteiskuntamalliin sopivalla tavalla, Kumpula-Natri sanoo.

“Tämä tarkoittaa sitä, ettei se ole minkäänlaisen keskusvalvonnan työkalu.”

Kumpula-Natri pitää komission lainsäädäntöehdotuksia tervetulleina. Hänen mukaansa isot alustayhtiöt ovat kasvaneet keskeiseksi osaksi yhteiskuntien toiminnan taustalla olevaa infrastruktuuria kaikkialla maailmassa. Samalla ne ovat kuitenkin nousseet asemaan, jossa ne yrittävät päästä sanelemaan pelisäännöt demokraattisissa maissa. Tätä ei voida sallia, Kumpula-Natri painottaa.

Kumpula-Natrin mukaan Euroopan parlamentissa vallitsee varsin selkeä näkemys siitä, että sosiaalisen median alustoilla ei ole oikeutta määritellä sitä, mikä on demokratia.

”Tiivistetysti se on demokraattisten valtioiden ja niiden demokraattisesti valittujen johtajien tehtävä määritellä, ei verkkoyhtiöiden. Tämä on ollut näille alustayhtiöille vuosikausia niin hankala asia sisäistää, että siksi pelisäännöt on nyt kirjattava lakiin”, Kumpula-Natri sanoo.

Perustellessaan sääntelyn tarpeen kasvua Kumpula-Natri lainaa komissaari Vestagerin vertauskuvaa: Kun liikenne Yhdysvalloissa alkoi kasvaa merkittävästi, oli pakko keksiä liikennevalot.

“Ei niitä hevosten aikana kaivattu, mutta yhteiskunnan toiminnan kannalta liikennesäännöistä ja siis myös liikennevaloista tuli välttämättömyys siinä vaiheessa, kun autojen määrä alkoi kasvaa ja niistä tultiin yhteiskunnan sujuvan toiminnan kannalta riippuvaisiksi”, hän sanoo.

”Nyt olemme yhteiskunnan digitalisaation osalta edenneet ilman selkeitä pelisääntöjä niin pitkälle, että tarvitsemme kattavat pelisäännöt.”

Alustayhtiöiden lähtöuhkaukset silmänlumetta?

Kumpula-Natri torjuu ajatuksen siitä, että EU:n tiukkenevat säädökset ajaisivat esimerkiksi suuret amerikkalaiset alustayhtiöt ulos Euroopasta.

”Meillä on noin viidennes maailmantalouden volyymista yhden lainsäädännön alla eli olemme yhdessä aivan riittävän suuri toimija, jotta voimme itse asettaa säännöt sille, minkälaisia lakeja ja sääntöjä täällä on noudatettava niin pienten kuin suurtenkin toimijoiden”, Kumpula-Natri painottaa.

Hän muistuttaa myös, ettei EU ole digiyhtiöiden vallan keskittymiseen liittyvine huolineen yksin. Myös Yhdysvalloissa lähes kaikki osavaltiot ja liittovaltiotaso ovat olleet mukana vaatimassa lisää sääntelyä liian keskittyneiden digimarkkinoiden vuoksi.

”On kuvaava esimerkki näiden alustayhtiöiden keskittymiseen liittyvistä ongelmista, että kun Googlen palvelut viikko sitten lakkasivat tunniksi toimimasta, se vaikutti globaalisti satoihin miljooniin ihmisiin maailmassa”, Kumpula-Natri kertoo.

Kumpula-Natrin mukaan EU:ssa on yli puoluerajojen löytynyt nyt yhteinen tahto tilanteen korjaamiseksi. Kaikilla on omat syynsä: Vapaan markkinatalouden kannattajat ovat huomanneet, että eurooppalaiset yrityksen eivät pääse mukaan amerikkalaisjättien vartioimille markkinoille. Liberaalien silmissä markkinatalous ei toimi monopolien maailmassa. Sosiaalidemokraattien silmissä kansainvälisesti toimivat alustajättiläiset lapioivat miljardeittain pääomia Euroopasta mutta eivät maksa veroja käytännössä mihinkään.

Olemmeko myytävä tuote vai tiedostava kuluttaja?

Myös kansalaisjärjestöt ovat ottaneet kantaa komission digilakiehdotuksiin.

”Komission lakihankkeessa on kysymys merkittävästä informaatioympäristömme peruskorjauksesta, jolla on valtava merkitys demokratian tulevaisuudelle digiaikana”, sanoo Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja Mikko Salo MustReadille sähköpostitse. Salo on Faktabaarin perustajajäsen ja osallistunut EU-tason valmistelutyöhön muun muassa komission riippumattoman disinformaatio-työryhmän ainoana suomalaisjäsenenä vuonna 2018.

”Oletko sinä kahden tai kolmen vuoden päästä internetissä ensisijaisesti myytävä tuote vai informaatiolukutaitoinen ja tiedostava kuluttaja”, hän summaa mistä paketissa on kysymys yksilön näkökulmasta.

Lakiehdotusten lopullinen hyväksyminen EU-maita sitoviksi asetuksiksi ottaa vielä aikaa. Salo ennakoi, että komission lakiehdotusten johdosta yhtäältä kansanedustajat ja poliitikot EU:n jäsenmaissa ja toisaalta avainvirkamiehet ja Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat lähivuosina ankaran lobbauksen kohteeksi. Alustayhtiöt eivät haluaisi taipua muuttamaan vallitsevaa – pitkälti sääntelemätöntä – tilannetta.

”Komission aloitteisiin on sidottu paljon arvovaltaa, mutta myös EU:n perusarvot. Puhutaan sekä digitaalisista ihmisoikeuksista että koko tuntemamme EU:n kyvystä sopeuttaa demokratia digiaikaan.”

Salon mukaan lähtötilanne on se, että käyttäessämme suosituimpia, näennäisen “ilmaisia” sosiaalisia medioiden palveluja, kuten Facebookia, Youtubea tai Twitteriä, emme tule ajatelleeksi, että samalla maksamme niiden käytöstä yksityisyydellämme. Kerrytämme – usein virheellisesti yksityiseksi luulemallamme – datalla maailman suurimpia yksityisiä tietopankkeja.

”Alustayhtiöt myyvät verkkokäyttäytymiseen perustuvat tietomme ja jopa tunnedatamme sekä harmittomille mainostajille että esimerkiksi poliittisille manipuloijille. Facebookin kaltaiset toimijat ovat olleet ennen komission esitystä toistaiseksi pitkälti sekä demokraattisen sääntelyn että riippumattoman arvioinnin ulkopuolella”, Salo varoittaa nykyisin vallitsevasta tilanteesta. Hänen mukaansa komission lakiehdotus on yhteensopiva myös ihmiskeskeistä datataloutta edistävän, suomalaislähtöisen MyData –liikkeen tavoitteiden kanssa.

”Digitaalisesta jalanjäljestään tietoinen henkilö ei halua olla tuote”, Salo muistuttaa.

”Digiajan demokratian toteutumisen osalta meidän tulee olla tiedostavia kuluttajia myös verkossa. Rakenteellisella tasolla yritysten välisen kilpailun tulee toteutua – kuluttajilla tulee olla aitoja valinnan vaihtoehtoja.”

Juttu on julkaistu Mustreadissa 22.12.2020.