Erica vastaa, kun hätä on suurin

Koronaepidemian aikana viranomaisverkkojen ja tietojärjestelmien häiriötön toimivuus 24/7 on korostuneen tärkeää. Hätäkeskuslaitoksen uusi johtaja Taito Vainio lupaa, ettei hätäapua tarvitsevilla ihmisillä ole syytä huoleen.
erica Hätäkeskuslaitos kansalaisturvallisuus
erica_hätäkeskus

Koronan vuoksi turvallisuuskriittisten toimintojen turvaaminen on nyt Erillisverkoille kaikkein tärkeintä: epidemiatilanteessa korostuu, että viranomaisverkot ja tietojärjestelmät toimivat häiriöttä ajasta ja paikasta riippumatta.

“Hätäkeskukset kykenevät tukemaan toisiaan ruuhkahuipuissa ja poikkeusoloissa, kuten nyt koronaepidemian aikaan. Ruuhka-aikoinakin päivystäjämme vastaavat jokaiseen puheluun alle 30 sekunnissa. Valtaosaan eli yli 90 prosenttiin puheluista vastataan 10 sekunnissa”, Hätäkeskuslaitoksen uutena johtajana maaliskuun alussa 2020 aloittanut Taito Vainio lupaa.

Koronasta ei lisäruuhkaa Ericaan

Vainio kiittelee, etteivät kansalaiset ole tukkineet 112:sta koronahuolillaan: hätäpuhelut ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin ne ovat normaalistikin.

“Toki jonkin verran on tullut tiedustelutyyppisiä puheluita, mutta ei kuitenkaan merkittävissä määrin. Olemme koko ajan viestineet ulos päin, että hätänumeroon kuuluu soittaa vain todellisessa hädässä – jota koronaepäily ei ole – sillä tiedustelupuhelut kuormittavat järjestelmää turhaan. Vastauksia niihin saa terveydenhuollon neuvontanumeroista.”

Taito Vainio kertoo, että Hätäkeskuslaitoksen kaikki kokoontumiset ja tilaisuudet lakkautettiin heti, kun hallitukselta tuli ensimmäinen tiedonanto, ja työntekijät siirtyivät etätöihin – hätäkeskuspäivystäjiä lukuun ottamatta.

“Teemme kaikkemme, että resurssit ovat kunnossa, päivystäjämme pysyvät terveinä ja palvelutasomme korkealla.”

erica_hätäkeskus_taito_vainio

Hätäkeskuslaitoksen uusi johtaja, valtiotieteiden maisteri ja diplomi-insinööri Taito Vainio on työskennellyt koko uransa pelastustoimen parissa. “Aloitin palomiehenä ja paloesimiehenä, kunnes siirryin sisäministeriöön. Toimin siellä monissa eri tehtävissä, viimeksi pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisjohtajana. Hätäkeskuslaitoksessa tehtäväni aloitusta on sävyttänyt koronavirus. Olemme vakavassa tilanteessa, mutta selviämme osaavan ja motivoituneen henkilökuntamme kanssa.”

Suomi on hätäkeskustoiminnan mallimaa

Suomalaiset voivat siis rauhallisin mielin luottaa avun saamiseen. Uudet hätäkeskuspalvelut ja toiminnan kehittäminen ovat vahvistaneet Suomen asemaa maailman edistyksellisimmän hätäkeskustoiminnan mallimaana.

Kiireellinen apu löytää nykyisin perille entistä nopeammin ja tehokkaammin – kiitos uuden Erica-hätäkeskusjärjestelmän. Vuoden verran käytössä ollut järjestelmä ja hätäkeskusten verkottuminen ovat nopeuttaneet selvästi hätäpuheluihin vastaamista.

Maailmassa ei ole toista maata, jossa yhdestä numerosta saa kaiken kiireellisen avun.

Kun aiemmin 112:een soittanut saattoi joutua odottelemaan ruuhkatilanteessa tovin puhelun yhdistymistä lähimpään hätäkeskukseen, voidaan hätäpuheluihin vastata nyt mistä päin Suomea tahansa. Kehittynyt teknologia auttaa hätäkeskuspäivystäjiä ohjaamaan avun aina täsmällisesti oikeaan osoitteeseen.

“Verkottunut eli valtakunnallinen järjestelmämme on ainutlaatuinen. Maailmassa ei ole toista maata, jossa yhdestä numerosta saa kaiken kiireellisen avun”, Vainio kertoo.

Hän kiittelee sujuvaa viranomaisyhteistyötä yhtenäisen hätäkeskusjärjestelmän luomisesta.

“Pienen maan etu on, että viranomaiset puhaltavat yhteen hiileen. Suomalaiset ovat pragmaattisia, ja pyrimme tekemään asiat tehokkaasti ja niin, että yhteistyö on mahdollisimman toimivaa. Aika monessa maassa se ei onnistu – varmaan senkin takia, etteivät viranomaiset aina luota toisiinsa riittävästi, koska kokemusta yhteistyöstä ei ole.”

Taito Vainion mukaan erinomainen yhteistyö myös Erillisverkkojen kanssa luo perustan sille, että hätäkeskusteknologia sekä viranomaisten välinen viestintä ja tiedonvaihto toimivat kaikissa oloissa.

“Erica-hätäkeskusjärjestelmän avulla kuusi hätäkeskuksen toimipistettämme verkottuu toisiinsa: ne ovat osa yhtä virtuaalista hätäkeskusta. Samalla johtokeskukseemme muodostuu entistä selvempi kuva hätäkeskuspalveluiden sekä sitä kautta maan sisäisen turvallisuuden tilasta.”

Käyttöönotto sujui yllättävän hyvin”

Erica otettiin käyttöön ensimmäisissä hätäkeskuksissa loppuvuodesta 2018. Viimeiset keskukset saatiin mukaan keväällä 2019. Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen sanoo, että järjestelmän toimivuutta ja suorituskykyä isoilla datamäärillä on testattu vuoden verran hyvin tuloksin.

“Järjestelmä on toiminut suunnitellulla tavalla. Käyttöönotto sujui yllättävän hyvin. Kaiken omaksuminen lyhyellä aikavälillä oli Hätäkeskuslaitoksen väelle kova haaste. Toukokuussa 2020 suunnitelmissa on ottaa Ericasta jo seuraava versio käyttöön. Tässä on siis koko ajan tehty kehittämistyötä sen ympärillä.”

erica_hätäkeskus_marko_nieminen

Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen kiittelee hätäkeskusten henkilökuntaa, joka on pystynyt tuottamaan aiempaa parempaa palvelua melko tiukoilla resursseilla. “Olemme saavuttaneet tulostavoitteemme, ja tämä on vaatinut ihmisiltä venymistä. Pyrimme parhaamme mukaan tukemaan heidän työhyvinvointiaan ja työkuorman jakamista.”

Erican tarkoituksena on paitsi parantaa kokonaisturvallisuutta, myös tukea ja helpottaa hätäkeskuspäivystäjien työtä. Henkilöstölle on annettu järjestelmäkoulutusta lähes 47 000 tuntia eli koulutuspäiviksi muutettuina noin 6 700 päivää. Tämäkin kertoo Niemisen mukaan siitä, miten suuri ponnistus on ollut.

Erica auttaa riskiarvion tekemisessä

Keskeisin muutos edelliseen, 15 vuotta käytössä olleeseen ELS-järjestelmään, on Ericaan integroitu riskinarviotyökalu, joka sisältää viranomaisten antaman riskinarvio-ohjeistuksen.

“Tällä saavutamme palvelun tasalaatuisuutta. Jokainen Erican käyttäjä käyttää samoja kysymyksiä ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Aiemmin tämä oli toteutettu hätäkeskusjärjestelmästä irrallisella työkalulla, joka oli käyttäjäkohtaisesti hyvin tulkinnanvarainen”, Nieminen kertoo.

Erican hälytykset, tehtävien seuranta ja tietoa välittävät viestit kulkevat viranomaisverkko Virvessä. Vuonna 2019 hätäkeskusjärjestelmään tuli lähes kolme miljoonaa puhelua, joista tehtäviä välitettiin viranomaisille noin 1,5 miljoonaa.

Paikannustieto jopa metrin tarkkuudella

Erica on hälventänyt myös hätäkeskusuudistukseen liittyneitä epäilyjä. Kun hätäkeskukset keskitettiin Keravalle, Turkuun, Poriin, Kuopioon, Ouluun ja Vaasaan, moni hätäkeskuspäivystäjä muutti työn perässä vieraalle paikkakunnalle. Julkisuudessa huolestuttiin heidän paikallistuntemuksen puutteestaan.

Kun hätäilmoituksen tekijä soittaa numeroon 112, puhelin lähettää automaattisesti paikannustiedon tietojärjestelmään. Hätäkeskus voi paikantaa ilmoittajan sijainnin parhaimmillaan jopa metrin tarkkuudella.

Marko Nieminen kertoo, että Erica tukee entistä paremmin hätäilmoitusten vastaanottoa, tehtävien käsittelyä, niiden välittämistä ja nopeuttaa avun saamista. Uusien ominaisuuksien kautta parannetaan toiminnan laatua ja edistetään henkilöstön jaksamista.

erica_hätäkeskus

Hätäkeskustietojärjestelmä Erica ja hätäkeskusten verkottuminen ovat nopeuttaneet hätäpuheluihin vastaamista. Tämä luo entistä parempaa turvallisuutta ihmisille myös ruuhkahuippuina ja poikkeusoloissa.

Arviointiin kysymys-vastauspatteristot

Erica on muuttanut puheluihin vastaamista merkittävästi. Kun soitto tulee, järjestelmä avaa hätäkeskuspäivystäjälle näkymän, jossa on riskinarviointiin liittyvät kysymys-vastauspatteristot. Päivystäjä etenee ruksimalla valintoja. Saman aikaan järjestelmä laskee taustalla, koska tietoa on riittävästi ensimmäisiin hälytyksiin.

“Erica saattaa siis jo parin kolmen kysymyksen jälkeen ehdottaa, että onnettomuuspaikalle voi nyt hälyttää ensimmäisen pelastusyksikön. Päivystäjän tarvitsee painaa vain hälytä-painiketta”, Nieminen sanoo.

Kaikki päivystäjät käsittelevät tilanteet samalla tavalla kaikkialla Suomessa.

Järjestelmä tekee hälytyksen puhesyntetisaattorilla myös puheena. Päivystäjän ei tarvitse enää antaa pelastajille ohjeita radiolla ja pyytää soittajaa odottamaan linjoilla, vaan hän voi jatkaa keskeytyksettä tietojen keräämistä.

“Tehtävien käsittelyn protokollamaisuus takaa sen, että palvelu on aiempaa tasalaatuisempaa ja tasa-arvoisempaa. Kaikki päivystäjät käsittelevät tilanteet samalla tavalla kaikkialla Suomessa.”

Johtokeskukset Erican piiriin

Kevään 2020 aikana käyttöönotettavan version myötä poliisin lisäksi myös ensihoidon, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen johtokeskukset on mahdollista liittää Erica-käytön piiriin nykyistä laajemmin.

Tämä tuo uusia mahdollisuuksia viranomaisten väliseen toimintaan, kun ensimmäistä kertaa aidosti saavutetaan tapahtuman ympärille yhteinen tilannetietoisuus tietojärjestelmän avulla. Erican kautta kaikille osapuolille on selvää, keitä tapahtuman hoitoon osallistuu ja miten tehtävät edistyvät.

Marko Niemisen mukaan hätäkeskusten sekä viranomaisten johtokeskusten toimintojen yhteensovittaminen samalla tietojärjestelmällä toimimiseksi on työn alla.

“Töitä ja valmistelua riittää, että toimintamallit saadaan hiottua valtakunnallisesti niin yhtenäisiksi, että toiminta on tasalaatuista koko maassa. Jatkossa arkipäivää on se, että yhdessä tehtävää hoitavat eri viranomaiset ovat maantieteellisesti kaukana toisistaan. Arvioitavaksi jää, miten toimintojen yhteensovittamisessa onnistutaan.”