Virve tukee meripelastusta

Meripelastusseuran työ vaatii tarkkuutta, oikeaa tietoa ja toimivaa kommunikaatiota eri pelastusviranomaisten kesken. Virve on vesillä keskeinen viestintäväline.

Islannin itäpuolella oleva syvä matalapaine liikkuu kohti Skandinaviaa. Eteläinen ilmavirtaus voimistuu Itämerellä. Pohjois-Itämeri, Ahvenanmeri, Saaristomeri ja Selkämeri: Etelän ja lounaan välistä myrskyä 21 m/s.

Ilmatieteen laitoksen sääkatsaukset kuunnellaan tarkoin myös Suomen Meripelastusseurassa. Meripelastusseura auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä – kaikissa sääolosuhteissa, vuorokauden ajasta riippumatta.

Meripelastusseuran koulutussuunnittelija Ilari Hatakka vakavoituu, kun häneltä tiedustelee, miten Meripelastusseura on valmistautunut Seija-myrskyyn tai rajuilmoihin ylipäätään.

“Tärkein valmistautuminen tehdään paljon ennen myrskyvaroituksen antamista: huolehtimalla kaluston kunnosta, miehistön osaamisesta ja yksikön valmiudesta. Myrskyvaroituksen tullen ei enää tarvitse tehdä niin paljon.”

Ellei luvassa ole aivan poikkeuksellista säätä, seurassa ei ryhdytä erityisiin toimenpiteisiin. “Erityistä huomiota säähän kiinnitetään lähinnä silloin, kun tiedämme, että alueella on samaan aikaan meneillään jokin vesiurheilutapahtuma tai tapahtuma veden äärellä.”

Tilastollisesti myrsky on siis vesillä hyvä poliisi ja huviveneilijät jättävät veneet suosiolla rantaan rajuilman noustessa.

“Päivystävä miehistömme seuraa muutoinkin säätä tavan kansalaista tarkemmin, koska aina hälytyksen tullen on oltava kartalla, mitkä olosuhteet odottavat ulkona”, Hatakka muistuttaa.

Viisaasti virven kanssa

Aallokkovaroitus: Pohjois-Itämerellä aamuyöstä alkaen kovaa aallokkoa, jossa merkittävä aallonkorkeus ylittää neljä metriä.

Jotta kaikki yli 1 600 vuosittaista tehtävää voidaan hoitaa säässä kuin säässä tehokkaasti, Meripelastusseurassa on kiinnitetty erityistä huomiota myös viestintään vesillä. Seuran alusyksiköt on varustettu virve-puhelimilla. Ilari Hatakka kertoo, että virve on käytetyin viestiväline kaikessa viranomaisyhteistyössä ja pelastustoiminnan johtamisessa.

“Virven lisäksi kaikissa aluksissa on Meri-VHF-radiopuhelimet yhteydenpitoon toisiin vesillä liikkujiin. Meri-VHF on pakollinen ja kovassa käytössä kauppa-aluksissa, mutta on nykyisin myös usean isommat huviveneen varuste.”

Meri-VHF on virallinen hätäviestiväline merellä ja Saimaalla, jossa on kansainvälistä liikennettä. “Virallinen hätäliikenne hädässä olijan, meripelastuksen johtokeskuksen ja tehtävään osallistuvien pelastusyksiköiden kesken käydään VHF:llä, jotta kaikilla on mahdollisuus siihen osallistua”, Hatakka kertoo.

Merellä noudatetaan virve-liikenteessä Rajavartiolaitoksen antamaa meripelastuksen viestiohjetta ja VHF-liikenteessä kansainvälisiä radio-ohjesääntöjä. Sisävesillä puolestaan noudatetaan pelastustoimen viestiohjetta.

Varmempaa viestintää

Virven käyttö on tuonut mukanaan paljon muutoksia meripelastustehtävien hoitoon, kuten paikannukseen, kuuluvuuteen ja yhteistoimintapuheryhmiin liittyen.

“Vaikka meri-VHF:n kantama on hyvä ja rannikkoradion tukiasemaverkko kattava, virvellä viestiminen on varmempaa. Tarvittaessa virvellä saa yhteyden myös maissa toimiviin viranomaisiin, mitä mahdollisuutta ei VHF:llä ollut. Meripelastuksen johtokeskusten ja pelastustoiminnan johtajien tilannekuva on parantunut, kun veneyksiköt näkyvät viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmissä.”

Hatakan mukaan virven hyöty näkyy erityisesti paikannuksen kautta.

“Virve-paikannuksen myötä hätäkeskukset ja meripelastuksen johtokeskukset ovat voineet bongata lähimmän yksikön ja näin saada hädänalaiselle nopeimman avun.”

Meripelastustyö vaatii sinnikkyyttä ja tarkkuutta. Seija-myrskynkin lähestyessä sadat vapaaehtoiset kuuntelevat merisään herkällä korvalla.

Harmaja 4, länsi-lounas 11, selkeää, näkyvyys 30, Mäkiluoto 5 länsilounas 14, Bågaskär 3, länsi 15, selkeää…

 

(Merisää Ilmatieteen laitos 11.12.2014)

Aalloilla toimitaan yhdessä

Merellä etsintä- ja pelastustoimintaan osallistuu useita viranomaisia sekä vapaaehtoisia meripelastajia.

Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on osa valtakunnallista pelastuspalvelua.  Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt toimivat viranomaisten kanssa ja johtamana.

Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi Suomen vesillä yli neljää tuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen.