Turvassa365-podcast: Kvanttiteknologian kilpajuoksu – voivatko kvanttitietokoneet vaikuttaa suurvaltapolitiikkaan?
Tuloillaan olevat kvanttitietokoneet eivät ole nopean kehitysharppauksen tulos, vaan niitä kohti on edetty tasaista vauhtia noin 20 vuoden ajan. Myös kvanttiteknologiaan voidaan soveltaa vanhaa, tietotekniikan kehitysnopeutta yleisesti kuvaavaa Mooren lakia: kvanttitietokoneissa on vuosi vuodelta enemmän kubitteja ja kapasiteettia.
”Ennustuksemme mukaan voimme olla jo kahden vuoden kuluessa tilanteessa, jossa kvanttihyöty saavutetaan: kvanttitietokone pystyy ratkaisemaan tiettyjä ongelmia nopeammin kuin klassinen tietokone, jolla tarkoitetaan pöytätietokonetta, läppäriä, kännykkää tai supertietokonetta”, sanoo QMill Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kauppinen.
Kvanttitietokone ei kuitenkaan ole tulevaisuuden supertietokone, vaikka sen laskentakyvyn ennustetaan nousevan aivan ylivertaiseksi klassisiin supertietokoneisiin verrattuna.
”Tulevaisuudessa klassiset tietokoneet toimivat yhdessä kvanttitietokoneiden kanssa. Voidaan ajatella, että kvanttitietokoneet ovat ikään kuin kiihdyttimiä supertietokoneille, vähän samaan tapaan kuin tekoäly on niiden kiihdytin tänä päivänä”, Kauppinen selventää.
Kilpajuoksussa sekä yritykset että valtiot
Vaikka kvanttitietokoneita on kehitetty jo parikymmentä vuotta ja näköpiirissä siintää hetki, jolloin kvanttihyöty saavutetaan, ei kvanttitietokoneiden kilpajuoksu ole vielä ehtinyt loppukirivaiheeseen.
”Tämä on niin pitkä juoksu, ettei se mahdu ihan yhteen kilpailuun. Kvanttihyödyn saavuttaminen on ikään kuin välierä. Kun se hyöty on saavutettu, selviävät välierän voittajat, jotka etenevät loppukilpailuun. Siellä käydään taas toisenlainen, mielenkiintoinen ottelu”, Kauppinen maalailee.
”Kvanttitietokoneiden kehityksessä on erilaisia teknologiavaihtoehtoja. Tällä hetkellä pisimmällä kehityksessä ovat niin sanotut suprajohtavat kvanttitietokoneet, joissa suomalainen IQM ja tietokonevalmistaja IBM ovat hyvin pitkällä. On olemassa muitakin vaihtoehtoja, kuten optisia teknologioita ja neutraaleja atomeja. Aivan hiljattain Microsoft julkaisi tuloksia topologisesta kubitista”, Kauppinen sanoo.
Valtioiden välisessä kvanttitietokoneiden kilpajuoksussa tilanne on vastaava kuin yritysten välisessä kilpailussa. Isot valtiot pelaavat isoin panoksin, joka voi antaa heille etulyöntiaseman, mutta myös Suomen kaltaisille pienemmille valtioille on tarjolla peliaikaa.
”Yhdysvalloissa kvanttilaskennan tutkimukseen investoidaan miljardi dollaria vuodessa. Euroopan puolella esimerkiksi Iso-Britanniassa alkaa uusi kymmenvuotinen tutkimusohjelma, johon investoidaan 2,5 miljardia puntaa, ja Ranskassa on 1,8 miljardin euron tutkimusohjelma. Isot maat investoivat paljon”, Kauppinen sanoo.
”Suomessa tutkimukseen investoidaan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, ja meillä on pitkät perinteet tämän alan tutkimuksessa. Muun muassa valtio investoi kvanttilaskentaan VTT:n kautta siten, että Suomessa aletaan rakentaa uutta kolmensadan kubitin kvanttitietokonetta”, Kauppinen sanoo.
Onko kvanttiteknologiasta aseeksi?
Historiassa teknologinen ylivoima on usein ollut valtioille menestymisen tae. Kvanttiteknologia voisi teoriassa tarjota osaaville valtioille lyömättömän edun, mikäli sen hyödyt ohjataan puolustusteollisuuden käyttöön.
”Kvanttiteknologia on osa kansallista kyberturvallisuutta ja puolustusta niin Suomessa kuin muissakin maissa. Se tarjoaa Suomelle vientituotteita puolustusteollisuuden saralla. Meidän tulee olla aktiivisesti mukana kehityksessä ja etsiä rahoitusmahdollisuuksia, joita myös Nato tarjoaa”, Kauppinen sanoo.
”Kvanttiteknologiasta ennustetaan satojen miljardien liiketoimintaa 15–20 vuoden kuluessa. Suomalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden pitää ymmärtää, että patenteilla on arvoa tässä liiketoiminnassa. Pitää sitoutua sellaisiin IPR-ehtoihin, joissa keksijät saavat reilun korvauksen keksinnöstään”, Kauppinen muistuttaa.
Voiko kvanttiteknologia horjuttaa suurvaltojen valtasuhteita samalla tavalla kuin ydinaseiden keksiminen? Mitä ongelmia kvanttitietokoneet voivat ratkoa energiantuotannossa? Onko vastaus lopulta 42?
Kuuntele koko jakso nyt!
Turvassa365-podcastissamme puhumme laaja-alaisesti turvallisuudesta ja varautumisesta alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Osallistu keskusteluun myös itse: kommentoi ja kysy X:ssä, LinkedInissä, Instagramissa tai Facebookissa – tai lähetä postia osoitteeseen viestinta@erillisverkot.fi.
Julkaisemme jaksot Spotifyssa ja Applen Podcasteissa – ota sopiva kanava seurantaan!
Kuuntele myös aiempia jaksoja:
Miten Virve 2 muuttaa kriittistä viranomaisviestintää?
MITEN SUOMI VOI SÄÄSTÄÄ TURVALLISUUDESTA TINKIMÄTTÄ?
RÄJÄHTÄÄKÖ INTERNETIN TIETOTURVA? KVANTTITIETOKONEET UHKAAVAT NYKYISIÄ TIEDONSALAUSMENETELMIÄ
Nato-jäsenyys ja uudet teknologiat – maamme puolustuksen uudet ulottuvuudet
MISSÄ IHMISTÄ NYKYPÄIVÄNÄ TARVITAAN? VIERAANA MINNA HUOTILAINEN
METAVERSUMI VIRANOMAISEN TYÖSSÄ – HYPEÄ VAI EI?
MITÄ VALTORI JA ERILLISVERKOT TEKEVÄT – JA MIKSI NIIDEN YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN?
Onko meillä jäänyt etuovi auki? Suomi vakoilun ja vaikuttamisen kohteena
