Turvallisuudentekijän kesän must read: Jännitystä, faktaa ja johtamista
Teknologiajohtaja Antti Kauppinen kertoo olevansa lukijana enemmänkin kärsimätön uutisihminen. Viime aikoina hän on kuitenkin huomannut hakeutuvansa yhä enemmän myös syventävien ja taustoittavien sisältöjen pariin.
Tom Clancyn teokset
Viime aikoina olen huomannut lukeneeni näitä vakoilukouluaiheisia kylmän sodan aikaisia jännäreitä. Niissä löytyy paljon yhteneväisyyksiä tähän aikaan. Kylmän sodan kaiut saavat pohtimaan, millaisella tiedolla ihmisille perustellaan oman yhteiskunnan olevan vaarassa ja miten ylipäätään kansalaisille perustellaan valtion toimia. Clancyn teoksia lukiessani olen miettinyt, että koskaan ennen maailmassa ei ole ollut niin paljon tarjolla tietoa kuin nyt ja koskaan maailma ei ole ollut yhtä verkottunut kuin nyt. Silti tässä teknoajassakin valtiot löytävät keinot kontrolloida kansalaistensa tiedonsaantia.
Gene Krantz: Failure is not an option
Tässä omaelämäkerrallisessa teoksessa Apollo-avaruusohjelmien johtajana tunnettu Kranz valottaa, kuinka kriittistä työ avaruushankkeissa oli ja miten tarkkana kaikessa piti olla. Näen tässä vahvoja yhtymäkohtia Erillisverkkojen työhön. Työ ihmisten pelastamisbisneksessä vaatii todellakin erityistä tarkkuutta. Kirjassa kiehtoo myös itse avaruus. Olen aiheesta niin kiinnostunut, että olen suorittanut netissä astrofysiikan kurssejakin.
Hans Rosling: Faktojen maailma.
Tämä kirja on suosikkiteokseni, koska minua häiritsee faktoihin perustumaton päätöksenteko. Se perustuu fiilispohjaisuuteen, omiin mielipiteisiin sekä kyvyttömyyteen analysoida objektiivisesti omia päätöksiä. Jos numeraalista faktaa on tarjolla, suosittelen aina päätöksentekoa niiden pohjalta. Kirjan toinen voimavara on optimismi. Tilastojen eli faktan valossa maailmantilanne ja ihmisten elämänlaatu eivät näytä yhtään niin huonoilta kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Kun esimerkiksi yhdysvaltalaisilta ja ruotsalaisilta kysyttiin, kuinka suuri osa ihmisistä asuu matalan tulotason maissa, suurin osa vastasi 50 prosenttia tai enemmän. Oikea vastaus on yhdeksän prosenttia.
Kuuntelua
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan, minulle tuli valtava tarve ymmärtää, mistä on kysymys. Aloin kuunnella Yle areenasta Politiikkaradiota ja Maailmanpolitiikan arkipäivää. Huomasin aika nopeasti, että uutisten välittämä pintapuolinen tieto ei todellakaan enää riittänyt minulle. Podcasteista suosikkejani ja ajatusten herättäjiä ovat tekoälykirjailijan Antti Merilehdon ja Accenturen Karoliina Hagmanin Tekoäly Nyt sekä Markku Korkiakosken TrustCast.
Tuotantojohtaja Mari Fallström lukee aina kun voi. Viime vuosina hänestä on tullut äänikirjojen suurkuluttaja. Myös podcastit kuuluvat Fallströmin suosikkeihin. ”Luen tavallisesti paljon johtamiseen ja työyhteisöön liittyviä kirjoja, mutta kesälomalla rentoudun dekkareiden parissa.”
Outi Sivonen: Yrityskulttuurit murroksessa
Viime vuosina on puhuttu tosi paljon itsensä johtamisesta. Sehän on aika yksilökeskeinen näkökulma työelämään. Tämä kirja kääntää tutun mantran toisinpäin. Mitä jos yksilökeskeisyyden sijaan puhuisimmekin yhteisöohjautuvuudesta? Harvahan meistä yksin työpaikallaan on. Kirjassa muun muassa mietitään, miten työpaikasta tulee aito yhteisö ja miten yhteisön käytäntöjä luodaan ja tehdään näkyväksi. Kirjassa on myös kivan käytännönläheinen ote.
Inkeri Ruuska: Moniosaamisen renessanssi – opas työelämän edelläkävijöille
Tämä kirja avasi minulle kiinnostavia näkökulmia siitä, miten tulevat sukupolvet kokevat työelämän. ihmisten elämässä ei ole yhtä uraa, vaan elämään mahtuu monta työpaikkaa, ammattia sekä uudistavaa oppimista. Ura ei siis enää yhä useammalle ole putki vaan maisema. Kirja herätti minussa paljon ajatuksia, miten jatkossakin kehitämme Erillisverkkoja organisaationa niin, että työntekijöillä on meillä monia mahdollisuuksia.
Susa Nikula: Johtamislupaukset
Nikulan johtamislupauksia suosittelen kaikille. Kirjassa korostetaan, miten ihmiset ovat kaiken toiminnan keskiössä ja inhimillisyys tulee vahvistumaan. Johtamisen johtaminen on tärkeää eli organisaatiolla täytyy olla tietoinen päätös johtamisen tavoitteista, periaatteista toimintamalleista ja käytänteistä. Tämän kirjan aion laittaa kiertoon johtoryhmässämme.
Kuuntelua
Kuuntelen tosi mielelläni eri alojen ja oman alamme asiantuntijoiden ajatuksia. Erillisverkkojen oma podcast-tuotanto eli Turvassa365-podcastit ovat tarjonneet monia kiinnostavia kohtaamisia ja ajatustenvaihtoa. Hyvä podcast on myös valtiovarainministeriön tietohallintoneuvos Tuija Kuusiston ja Digi- ja väestötietoviraston VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rouskun Digiturvakompassi. Siinä käsitellään digitaalista turvallisuutta julkisen hallinnon näkökulmasta. Vieraat vaihtuvat, mutta laatu on aina tasaisen hyvä.
Toimitusjohtaja Timo Lehtimäki korostaa, että kesälomalla suorittaminen kannattaa unohtaa. Niinpä hän ei suosittele äänikirjojen kuuntelemista. ”Siinä tulee helposti kiusaus kuunnella tuplanopeudella, ja sehän ei sovi kesäloman tahtiin. ”
Mikko Hyppönen: Internet
Internet on parasta ja pahinta, mitä meille on tapahtunut. Tähän lauseeseen voisin kiteyttää tämän mainion opuksen viestin. Kirjassa Hyppönen valottaa internetin historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuttakin. Kirjassa sinänsä ei ollut minulle mitään uutta ja yllättävää tietoa, mutta moni asia palautui mieleen muun muassa haittaohjelmaepidemioista. Kirjaa lukiessa tuli mietittyä myös omaa elämäntapaamme. Internetistä on tullut meille itsestäänselvyys. Pidämme monia sen tarjoamia palveluja ilmaisina, mutta sitähän ne eivät ole.
Ilkka Remeksen kirjat
Kun tarttuu Remeksen kirjoihin, ei voi kuin suuresti ihmetellä ja ihastella. Hän kuvaa tuotannossaan Suomessa tapahtuvia uhkatilanteita, jotka ovat nyt täyttä todellisuutta. Ja ne on kirjoitettu paljon ennen tätä päivää. Taustatyön määrä on varmasti ollut valtava. Olen usein miettinyt, miten Remes voi olla niin tarkoin selvillä muun muassa Suomen valtiokoneiston erilaisista kokouskäytännöistä ja teknisistä järjestelmistä. Erillisverkkolaisena luonnollisesti olen tehnyt huomion, että Virven käyttöön viitataan usein.
Katselua
Le Bureau sai suomeksi nimen Vakoojaverkosto. Sarja löytyy ainakin Netflixistä. Upeiden näyttelijäsuoritusten sarja nousi hitiksi kotimaassaan Ranskassa, mutta myös Suomessa. 50 jaksoa Ranskan salaisen palvelun agenteista, enkä kyllästynyt kertaakaan! Sarja kuvaa todella mielenkiintoisesti työtä tiedustelussa. Katsoja alkaa luontaisesti miettiä, millaiset alan verkostot toimivat missäkin maassa. Sarja perustuu entisten agenttien kokemuksiin, niinpä siinä ei sorruta epäloogisuuksiin tai epäuskottavuuteen.
Lue lisää:
Timo Lehtimäki: Lepääminenkin on sankaruutta!
Antti Kauppinen: Harjoittelijasta teknologiajohtajaksi – 20 vuotta merkityksellistä työtä
Mari Fallström: ”Vastuullisuus kuuluu menestyvän yrityksen arkeen”
