Lentoasemien turvallisuus nojaa varmaan viestintään

Kasvava lentoliikenne lisää toimintavarman viestinnän tarvetta Finavian lentoasemilla. Virvellä on vahva rooli yhteistyössä.

 

Finavian kentistä Helsinki-Vantaa painii omassa sarjassaan: vuosittain kentällä käy 16,4 miljoonaa matkustajaa. Kakkoskenttä on miljoonan matkustajan Oulu. Loppujen kenttien yhteenlaskettu osuus matkustajamääristä on siis varsin pieni.

Pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti vastaa Finavian kaikkien 22 kentän pelastustoiminnan järjestämisestä. Hänen kontollaan on, että toiminta on kansainvälisten ja kotimaisten säädösten mukaista.

Kaikilla kentillä on ilmailumääräysten mukainen pelastusvalmius ja kyky vastata onnettomuustilanteisiin nopeasti. Sääskilahti muistuttaa, että johtovastuu on aina paikallisella pelastusviranomaisella, joka ottaa komennon kentälle saavuttuaan.

“Helsinki-Vantaalla vastuullinen viranomainen on Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, jolla on tukikohta heti lentokenttäalueen aidan takana. Työnjako ja toimintamallit on mietitty, ja niitä harjoitellaan jatkuvasti yhdessä.”

Viranomaisyhteistyö on sisäänrakennettuna lentoasemien varautumisessa. Sitä halutaan voimistaa entisestään, sillä Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n uusien määräyksien mukaan kentillä on järjestettävä yhteistoimintaharjoituksia vuosittain ja laajempia harjoituksia joka toinen vuosi.

“Virven merkitys vain kasvaa yhteistoiminnan lisääntyessä. Lentoaseman pelastuslaitoksella on jo pari vuotta ollut käytössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kenttäjohtamisjärjestelmä Peke, jonka ruudulta muun muassa näkyvät toimintaan osallistuvat yksiköt ja niiden sijainti ja status.”

Rakenteet muutoksessa

Matkustajamäärät ovat kasvaneet Vantaalla ja Oulussa sekä Lapin matkailukentillä Rovaniemellä, Kittilässä ja Ivalossa. Muualla liikennemäärät ovat joko ennallaan tai laskussa. Kenttiä myös poistuu liikenteestä.

Sääskilahden työhuoneen ikkunasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla näkyvä työmaa kertoo kuitenkin 900 miljoonan euron kehitysohjelmasta, jolla vastataan Aasian-vaihtoliikenteen kasvavien matkustajamäärien tarpeisiin. Myös Kehäradan valmistuminen on muuttanut toimintaympäristöä.

“Rautatieasema on jaettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa kummankin vastuualueisiin, mutta huolehdimme niistä toki yhteistyössä. Aseman tulo on monella tavoin positiivinen asia, vaikka junaliikenteen häiriöt toisaalta heijastuvat välittömästi lentoaseman toimintaan”, Sääskilahti kuvaa.

“Juna hidastaa autoliikenteen kasvua, mutta on tuonut myös sellaista ylimääräistä väkeä, jonka oleskelu lentoasemalla lisää valvonnan tarvetta.”

Valvomot tiedon jakajina

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on keskitetty valtakunnallisia ilmailuun liittyviä toimintoja. Merkittävä osa aluelennonjohdon palveluista ja sen mukana myös Lentopelastuskeskus on siirtynyt Tampereelta Vantaalle uuteen lennonjohtokeskukseen. Samoin Finavian oma operatiivinen valvomo, Airport Operations Centre APOC aloitti toiminnan pari vuotta sitten.

Ympärivuorokautisesti päivystävä APOC on perustettu seuraamaan Helsinki-Vantaan toiminnan sujumista ja ehkäisemään ruuhkien syntymistä. Samalla sillä on häiriö- tai onnettomuustilanteissa tärkeä valtakunnallinen rooli tiedon kerääjänä ja välittäjänä.

“APOC välittää operatiivista tietoa vastuuhenkilöille talon sisällä ja yhteistyökumppaneille. Keskus käyttää viestinnässään virveä, ja se osallistuu myös yhteisharjoituksiin pelastusviranomaisten kanssa.”

Koulutuksella varmuutta viestintään

Tiedonkulkuun on panostettu myös kehittämällä henkilökunnan virve-osaamista uudella verkkokoulutuspaketilla, joka on tehty yhteistyössä Erillisverkkojen kanssa. Paketin tarkoitus on helpottaa sekä pelastushenkilöstön että lennonjohdon itsenäistä virve-käyttöä.

Virveä käytetään esimerkiksi oman pelastushenkilökunnan, APOCin ja terminaalihenkilöstön välisessä kommunikaatiossa. Myös lennonjohdon hälytykset saadaan virven statusviesteinä.

“Ja tietysti käytämme puheryhmiä poliisin, pelastustoimen, soten ja myös tullin ja rajan kanssa. Mahdollisuus saumattomaan kommunikointiin viranomaisten kanssa oli aikoinaan tärkein syy virve-hankintoihin. Toinen vaihtoehto olisi ollut ilmailuradioiden jakaminen viranomaisille”, Sääskilahti kertoo.

 

“Lentoaseman ja lennonjohdon käytössä ovat kuitenkin myös kansainvälisten määräysten edellyttämät ilmailuradiot, minkä seurauksena työntekijöillä on tyypillisesti kolme kapulaa rinnuksilla – ilmailuradio, kännykkä ja virve. Kaikkien hallinta hätätilanteessa edellyttää jatkuvaa harjoittelua.”

Verkkokoulutus valittiin, koska henkilöstö tekee vuorotyötä ja yhteisten kurssien järjestäminen olisi vaikeaa. Virven käytön opiskelu sisältyy myös henkilöstölle ja pelastushenkilöstön vuoropäälliköille (LP3) järjestettäviin koulutuksiin Pelastusopistolla.

“Koska virve on johtamisen väline, sen käytön opiskeluun panostetaan erityisen paljon LP3-kursseilla, ja verkkokurssin suorittaminen on LP3-kurssille osallistumisen edellytys”, Sääskilahti sanoo.

“Radio- ja viestintätaitojen hallinta on olennainen osa lentoturvallisuutta ja edellytys kentillä työskentelyyn. Tarvittavien taitojen omaksuminen vie oman aikansa.”