Kriittinen tieto turvaan Suomen povariin: hallitusohjelmatavoitteemme 2023
Kevään korvalla huhtikuussa Suomessa suunnataan vaaliuurnille. Valitut päättäjät ja heistä muodostettava hallitus astuu ruorin taakse varsin myrskyisässä maailmantilanteessa: Euroopan turvallisuus on järkkynyt ja tilanne heijastuu ihmisten elämään turvattomuuden tunteena.
Tulevien päättäjien tehtävä on varmistaa, että Suomen varautuminen on parhaassa mahdollisessa terässä. Digitaalinen itsenäisyys on yksi sen kulmakivistä, ja sen turvaamiseksi olemme Erillisverkoissa määritelleet kaksi hallitusohjelmatavoitetta.
Tavoite 1: Viranomaisten ICT-työvälineiden oltava nykyaikaiset ja tehokkaat – viranomaisverkko Virven toiminta turvattava
Jos on ikinä ollut rock-konsertissa ja yrittänyt lähettää someen näyttävää videota, ymmärtää, miksi kriittisen viranomaisviestinnän on oltava eri tasolla kuin kuluttajien tietoliikenne.
Nyt viranomaisviestintä on uudistuksen edessä: aiemmin kapeakaistainen, vain puheyhteydet ja lyhytsanomaviestit mahdollistanut Virve on siirtymässä laajakaistaiseksi. Muutoksen myötä vaikkapa onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuva pelastaja tai ensihoitaja voi välittää tietoa muille viranomaisille myös kuva- ja videoyhteyden avulla.
Edellinen Virve-teknologia toimii vielä rinnalla, kun käyttöön otetaan tulevaisuudenkestävä Virve 2: se mahdollistaa, että samalle alustalle voidaan rakentaa innovaatioita, joista nykyinen sukupolvi ei vielä edes tiedä. Virven toiminnan turvaaminen on hallituskaudet ylittävä tavoite, joka kuitenkin korostuu nykyisessä maailmantilanteessa ja Virve 2:n siirtymävaiheen alkaessa vuonna 2023.
Kriittinen viranomaisviestintä on viisasta pitää povarissa, eli Suomen omissa konesaleissa.
Tavoite 2: Kriittisen ICT-infrastruktuurin omistus ja kriittinen tieto on pidettävä varmoissa käsissä
Emme halua katkoa yhteyksiä ulkomaailmaan, sillä yhteistyötä täytyy jatkossakin tehdä yli rajojen. Tiedon turvaamisessa kyse on ennen kaikkea siitä, että kriittinen tieto pidetään turvassa Suomessa sen sijaan, että sitä säilytetään globaalissa pilvessä.
Kaikelle tiedolle ei tarvitse tehdä näin. Lompakko–nenäliinavertaus havainnollistaa priorisointia parhaiten: jos sinulla on takataskussa lompakko ja nenäliina, ja tiedät, että liikkeellä voi olla pitkäkyntisiä, kumman siirrät povariin? Kriittinen viranomaisviestintä on viisasta pitää povarissa, eli Suomen omissa konesaleissa.
Miltä uhilta sitten tietoamme suojaamme? Rikollisten lisäksi uhkia ovat esimerkiksi sähkökatkot. Niiltä suojaudutaan eri teknologioita hyödyntävällä varavoimalla.
Kriittinen tieto pidetään varmoissa käsissä siten, että Suomi jatkaa Virven kehityshanketta sekä panostaa turvallisiin tiedon säilyttämisen ratkaisuihin ja sähkönsyötön turvaamiseen, kuten naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa ja Virossa on jo tehty.
Kuuntele podcast-jakso aiheesta:
MIKSI SUOMEN DIGITAALINEN ITSENÄISYYS TULISI TURVATA MYÖS SEURAAVALLA HALLITUSKAUDELLA?
