alkuun

Janne Koivukoski: Virve ja Krivat – säteilyvalvonnan ja viranomaisyhteistyön kulmakivet

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus on yksi säteilyvalvonnan kehityksen merkittävistä käännekohdista. Tänä päivänä näytämme niin säteilyvalvonnassa kuin viranomaisverkko Virven kehittämisessä esimerkkiä koko maailmalle. Viranomaistemme käytössä on ollut edistyksellisiä innovaatioita ensimmäisenä, kirjoittaa blogivieraamme pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta.
krivat säteilyturvallisuus Virve 2.0

Aamuyöllä 26. huhtikuuta 1986 Tšernobylissä räjähti. Ydinvoimalaitoksen onnettomuuden seurauksena suuria määriä radioaktiivisia aineita kohosi räjähdyksen ja tulipalon voimasta yli kilometrin korkeuteen.

Parin vuorokauden kuluessa radioaktiivisia aineita kulkeutui ilmavirtausten mukana laajalle alueelle Euroopassa – myös Suomeen – ja ensimmäiset havainnot kohonneista radioaktiivisuuspitoisuuksista tehtiin Nurmijärven Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla, sitten puolustusvoimien mittausasemalla Kajaanissa. Kun Suomen Säteilyturvakeskus eli STUK sai hälytyksen 28. huhtikuuta 1986 kello 10, alkoi uudenlaista viranomaisyhteistyötä vaativan tilanteen selvittäminen.

Tšernobylin  onnettomuudessa vaurioitunut voimala.
Tšernobylin onnettomuuden yhteydessä vuonna 1986 pääsi ilmaan suuria määriä radioaktiivisia aineita.

Lue lisää: Tšernobylin onnettomuuden vaikutukset Suomessa

Väittelin Tšernobylin onnettomuuden 35-vuosipäivänä tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa. Kuvaan väitöstutkimuksessani säteilyvalvonnan kehityshistorian 50-luvun ydinasekokeista nykypäivään.

Tšernobylin onnettomuus vuonna 1986 on yksi säteilyvalvonnan kehittämisen käännekohdista. Onnettomuus aiheutti säteilyvalvonnalle, tiedottamiselle, tilannekuvatoiminnalle sekä tietojenkäsittelylle uusia vaatimuksia ja edellytti valvontaverkon uusimista. Uusimistyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Mukana olivat säteilyvalvontaviranomaiset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja teollisuus. Yhteistyö vaati kaikilta osallistujilta motivaatiota sekä oman osaamisen ja työpanoksen tuomista työhön – tässä onnistuttiin erinomaisen hyvin.

Virve 2.0 -hanke vastaa säteilyvalvonnan tarpeisiin

Säteily on lähtöisin radioaktiivisista aineista, eikä sitä ole mahdollista havaita aistein – siihen tarvitaan erityisiä mittalaitteita. Säteilyturvakeskus valvoo säteilyn ja ydinenergian käytön turvallisuutta, turva- ja valmiusjärjestelyjä sekä säteilytilannetta. Säteilyvalvonnan avulla pyritään varmistamaan, että ihmisten elinympäristö voidaan pitää turvallisena ja ryhtyä tarpeellisiin toimiin väestön suojaamiseksi.

Viranomaisten ja yritysten yhteistyö on ollut tärkeässä roolissa säteilyvalvonnan kehittämisessä Suomessa. Hyvällä yhteistyöllä tarvittavat innovaatiot on saatu heti eri viranomaisten ja eri toimijoiden käyttöön ja avuksi turvallisuuden eteen tehtävään työhön.

Säteilyvalvontajärjestelmän kehittämisessä on pitänyt yhdistää säteilyn mittaustoimintaan liittyvinä toimintoina ainakin säteilybiologia, ydinturvallisuus, meteorologia, ympäristöterveydenhuolto, tietojenkäsittely ja tiedonsiirto.

Virve 2.0 -hanke ja tulevaisuuden Virve-palvelut tulevat juuri oikeaan aikaan.

Säteilyvalvonnan mittauksen ja tietojenkäsittelyn kehitystyössä on hyödynnetty teknologiakehityksen mahdollisuuksia. Säteilyvalvontajärjestelmien tiedonsiirrossa Suomessa siirryttiin ensin kiinteän puhelinverkon ja modeemien kautta internetin käyttöön – ja sitten ensimmäisenä maailmassa – Tetra-datasiirtoon reaaliaikaisia mittaustietoja siirrettäessä, kun viranomaisverkko Virve sen mahdollisti.

Säteilyvalvontaverkon tiedonsiirrossa on siis käytetty Virveä näihin päiviin asti. Kapeakaistainen tiedonsiirtoverkko on sopinut hyvin tähän tehtävään.

Mittauslaitteiden kehitys on suurentamassa siirrettäviä datamääriä. Niinpä Virve 2.0 -hanke ja tulevaisuuden Virve-palvelut tulevat juuri oikeaan aikaan mahdollistamaan viranomaisradioverkon käytön näissä tehtävissä myös tulevaisuudessa.

Janne Koivukoski istuu tummassa puvussa toimistolla ikkunan edessä.
Viranomaisten ja yritysten yhteistyö on ollut tärkeässä roolissa säteilyvalvonnan kehittämisessä Suomessa, kirjoittaa Janne Koivukoski.

Krivat auttaa yhteisen tilannekuvan muodostamisessa

Väitöstutkimukseni yksi pääkohde oli tilannekuvajärjestelmän kehittämisvaiheiden selvittäminen. Tietotekniikan ja tiedonsiirtotekniikan kehitys on mahdollistanut entistä reaaliaikaisemman ja monipuolisemman tilannekuvan käytön.

Pitkän ajan tavoite on ollut saada viranomaisille yhteinen tilannekuvajärjestelmä. Tämä tavoite ei ole toteutunut – vielä. Tilannekuvajärjestelmät ovat kuitenkin kehittyneet, ja niiden välisiä rajapintoja on pystytty kehittämään siten, että jo kerran kerätty tieto voidaan saada tarvitsijoiden käyttöön entistä helpommin.

Erillisverkkojen kehittämä Krivat-palvelu on viranomaisten ja muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden yhteistyöalusta etenkin suurhäiriötilanteissa. Sen avulla toimijat voivat viestiä ja muodostaa yhdessä kokonaiskuvan tilanteesta. Krivat on ensimmäinen jo toiminnassa oleva palvelu, joka auttaa ja tehostaa viranomaisten ja muiden huoltovarmuuskriittisten toimijoiden yhteistoimintaa sekä nopeuttaa häiriötilanteista selviämistä.

Suomessa tehty työ sekä säteilyvalvontajärjestelmän että viranomaisverkon kehittämisessä on ollut innovatiivista ja edistyksellistä. Kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä se on osoittautunut yhteistyön syvyyden ja laajuuden osalta erityslaatuiseksi. Olemme olleet todistettavasti monissa asioissa maailmassa ensimmäisenä toteuttamassa ja ottamassa käyttöön kehitettyjä viranomaisyhteistyötä syventäviä järjestelmiä.

Kirjoittaja Janne Koivukoski työskentelee pelastusneuvoksena sisäministeriön pelastusosastolla. Hän väitteli Tšernobylin onnettomuuden 35-vuosipäivänä tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa. Koivukoski kuvaa väitöstutkimuksessaan säteilyvalvonnan kehityshistorian 50-luvun ydinasekokeista nykypäivään.

Lue lisää: STUK syventää viranomaisyhteistyötä Krivat-palvelulla