alkuun

Asiantuntijoiden huolena kyberturvallisuus, kansalaisilla maahanmuutto ja Venäjä

Turvallisuusalan asiantuntijoilla ja kansalaisilla on eri käsitys Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhista, kertovat Suomen Erillisverkkojen teettämät tutkimukset.
kansalaisturvallisuus kokonaisturvallisuus kyberturvallisuus

Turvallisuusasioita työssään käsittelevien mielestä suurimmat uhat nousevat tutkimuksen mukaan kyberturvallisuudesta, kansalaisia taas huolettavat eniten ulkoiset uhkakuvat, kuten maahanmuutto ja Venäjä.

Asiantuntijoista eli huoltovarmuuskriittisten yritysten ja julkishallinnon turvallisuusorganisaatioiden edustajista 29 prosenttia pitää Suomen kannalta merkittävimpinä uhkina kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä tai kriittisen infrastruktuurin lamauttamista ja 10 prosenttia tietoturvauhkia, kuten tietovuotoja tai tietomurtoja.

Kun samaa asiaa kysytään kansalaisilta, 15 prosenttia pitää suurimpana uhkana maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa tai pakolaisuutta, paperittomia ja epäonnistunutta kotouttamista. Puolestaan 14 prosenttia kokee uhkan tulevan idästä, sillä he pitävät suurimpana uhkana Venäjää tai presidentti Vladimir Putinia. Tosin suurin ryhmä kansalaisista – 18 prosenttia – ei vastannut avoimeen kysymykseen ”Mikä on mielestänne suurin turvallisuusuhka Suomelle?”.

Kaaviokuva tutkimuksen tuloksista. Kysymykseen Mikä on mielestännen suurin turvallisuusuhka Suomelle vastasi suurin ryhmä, että se on maahanmuuttoon, pakolaisiin sekä kotouttamiseen liittyvät asiat. Naisista näin vastasi 13 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia. Hieman pienempi osuus vastasi Venäjä ja Putin. Seuraavina uhanaiheina tulivat terrosirmi, Ilmastonmuutos ja muut ympäristöuhat, ääriliikkeet, eriarvoistuminen, sodat sekä kyberturvallisuus. Näiden osalta naisten ja miesten näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia muutoin paitsi ympäristöuhkien kohdalla naisten osuus oli kaksinkertainen miehiin nähden.

Tiedot ovat kahdesta Erillisverkkojen teettämästä tutkimuksesta, jotka toteutti Taloustutkimus.  Kansalaisten mielipiteitä kysyttiin 1 004 suomalaiselta, ja tulokset edustavat koko väestöä.

 

”Erot asiantuntijoiden ja kansalaisten näkemyksissä kertovat siitä, että uhkaksi nousee usein itselle vieras tai vaikea asia. Asiantuntijoille jatkuvasti muuttuva kyberuhka on iso haaste. Kansalaiset puolestaan kokevat epävarmuutta ja pelkoja konkreettisemmissa asioissa, joissa omien vaikutusmahdollisuuksien vähyys korostuu. Tutkimuksessa nousee myös esille vanha fakta: turvallisuus on tunne”, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo.

Myös asiantuntijoiden vastauksissa nousevat esiin maan rajoihin liittyvät uhkat. Vastaajista 14 prosenttia nostaa esiin Venäjän ja 9 prosenttia maahanmuuton, pakolaisuuden tai epäonnistuneen kotouttamisen.

Kaikista suomalaisista terrorismin kokee suurimpana uhkana 10 prosenttia ja 9:ää prosenttia huolettavat eniten ilmastonmuutos, ympäristöuhkat ja luonnonkatastrofit.

Turvallisuusosaamiseen panostettava

Asiantuntijat ja kansalaiset ovat samoilla linjoilla turvallisuustiedon tärkeydestä. Asiantuntijoista 91 prosenttia on nimittäin täysin tai melko samaa mieltä siitä, että juuri nyt on yhteiskunnan edun kannalta välttämätöntä pitää esillä turvallisuuskysymyksiä. Kaikista suomalaisista 92 prosenttia toivoo, että Suomi panostaa tulevaisuudessa selkeästi enemmän turvallisuusosaamisen kehittämiseen ja innovaatioihin.

Infokuva, jossa teksti 92 % suomalaisista kokee, että Suomen tulee panostaa selkeästi enemmän turvallisuusosaamisen kehittämiseen ja innovaatioihin tulevaisuudessa.

”On hienoa huomata kaikkien olevan kiinnostuneita turvallisuusasioista ja niiden kehittämisestä. Erillisverkoissa uudistammekin alaa aktiivisesti. Kehitämme tulevaisuuden parhaita turvallisuuteen liittyviä välineitä ja palveluja turvallisuustoimijoiden käyttöön. Yksi esimerkiksi tästä on Virve 2.0 -viranomaisverkon kehityshanke”, Lehtimäki sanoo.

Suomessa on panostettu jo aiemminkin turvallisuuden kehittämisessä erityisesti viranomaisten yhteistyöhön. Suomi on myös menestynyt hyvin, kun on vertailtu eri maiden turvallisuusviranomaisten ja -toimijoiden kriittistä viestintää ja yhteistyötä. Virve 2.0 parantaa yhteistyömahdollisuuksia entisestään.