Virve välitti nopeasti tilannekuvan Kuopiossa

Viranomaisverkko Virve osoitti toimivuutensa ja välttämättömyytensä Kuopion kouluhyökkäyksen aikana. Toimintakyky ja kapasiteetti riittivät, vaikka verkon käyttö moninkertaistui hetkessä.
tilannekuva turvallisuustoimijoiden yhteistyö viranomaisviestintä
erve_uutiset_tilannekuva

“Viranomaiset pysäyttivät iskun tekijän seitsemän minuutin kuluttua ensimmäisestä hälytyksestä ja estivät näin mahdolliset lisävahingot. Virve toimi tilanteessa erittäin hyvin.”, Kuopion tilannekeskuksen yleisjohtaja, komisario Sami Joutjärvi kertoo lokakuisesta kouluhyökkäyksestä saaduista kokemuksista.

Komisario Sami Joutjärvi kertoi medialle Kuopion kouluhyökkäyksestä tiedotustilaisuudessa 1. lokakuuta.

Tieto tapahtumista Savon ammattiopiston tiloissa välittyi viranomaisverkko Virven kautta minuuteissa kaikille tilanteessa mukana olleille yksiköille eli poliisille, ensihoidolle ja pelastuslaitokselle.

“Viranomaisten välille muodostui Virven kautta nopeasti
yhtenäinen tilannekuva. Esimerkiksi uhrien oikea lukumäärä oli koko ajan
viranomaisten tiedossa.”

Joutjärven mukaan viranomaisten välistä viestintää
kriisitilanteissa oli kehitetty entisestään Kuopiossa elokuussa 2018 sattuneesta
bussiturmasta saatujen kokemusten perusteella.

Puukottaja kiinni minuuteissa

Erillisverkkojen ylläpitämä viranomaisverkko Virve oli
tärkeässä roolissa myös puukottajan pysäyttämisessä Turussa elokuussa 2017. Silloin
poliisi taltutti tekijän muutaman minuutin kuluttua hälytyksestä. Turun
keskustan Virve-tukiasemien liikenne nousi tapahtumien aikana nopeasti
nelinkertaiseksi.

“Verkon toimintakyky ja kapasiteetti riittivät Turussa ja Kuopiossa hyvin, vaikka käyttö moninkertaistui hetkessä. Onnistumiseen vaikuttivat myös harjoitellut prosessit ja viranomaisten tiukka viestikuri”, Virven verkkopäällikkö Harri Hildén kertoo.

erve_uutiset_hilden_tilannekuva
Verkkopäällikkö Harri Hildén kertoo Virven osoittaneen toimivuutensa kovassakin kuormituksessa.

Kriittiset tilanteet ovat useimmiten moniviranomaistehtäviä,
jolloin viestintä tapahtuu Virven ryhmäpuheluiden kautta. Samassa tilanteessa
ja puhelussa voivat olla mukana esimerkiksi pelastuslaitos, poliisi sekä
sosiaali- ja terveyspuolen viranomaiset.

Viestintä on lyhyttä ja ytimekästä

Virve-verkossa yhden
puheenvuoron kesto on kriisitilanteessa keskimäärin noin viisi sekuntia, eli
viestintä on lyhyttä ja ytimekästä. Se antaa osaltaan pelivaraa verkon
kapasiteetin kuormitukseen.

“Jokaisen Virve-käyttäjän tulisi tuntea viranomaisten
sisäinen viestiohjeistus. Kriisitilanteessa paikan päällä olevilla
tilannejohtajilla on myös oltava myös riittävästi päätelaitteita”, Sami Joutjärvi
muistuttaa.

“Nyrkkisääntö on, että yhtä puheryhmää varten on käytössä
yksi päätelaite. Kriisitilanteessa on puheliikennettä niin paljon enemmän normaaliin
verrattuna, että viestikurin noudattamista ei voi liikaa painottaa. Jos
kahdenkymmenen hengen viestiryhmässä kaikki puhuisivat samaan aikaan, hommasta
ei tulisi yhtään mitään.”

Kaikissa maissa viranomaisilla ei ole yhtä hyvä tilanne kuin Suomessa.

“Se, että eri viranomaisilla on Suomessa yhteinen viestintäjärjestelmä, on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellista. Virven rooli on merkittävä”, Joutjärvi sanoo.