Virve välittää Ylen suorassa lähetyksessä

Myrsky aktivoi Ylen Virven käyttäjäksi muutama vuosi sitten, ja nyt Virve on aluetoimitusten päivittäinen työkalu.

 

Yli 6 000 salamaa, tuulennopeus 29 metriä sekunnissa, tuhansia hehtaareja kaatunutta metsää ja 40 000 kotitaloutta ilman sähköä.

Viisi vuotta sitten Ylen toimittaja Jari Tanskanen oli juttuvuorossa Etelä-Karjalan aluetoimituksessa ja katseli, kun Asta-myrsky konkreettisesti repi puita ja taivas salamoi. Ilta oli vaihtumassa yöksi. Pelastuslaitoksella on käsissään kymmeniä pelastustehtäviä ja Ylen toimitukseen tuli puheluita myrskyalueella olevilta kuuntelijoilta.

Juttukeikka oli rajuilmasta huolimatta edessä.

“Totesin, että reportaasi on tehtävä, mutta en lähde myrskyn silmään ilman toimivia viestintäyhteyksiä. Kollega oli ollut edellisen päivän keikalla, emmekä kuulleet hänestä koko päivänä, koska kaupalliset matkapuhelinverkot olivat alhaalla. Pöytälaatikossa lojui onneksi virve”, Tanskanen kuvailee.

Vuoden 2010 Asta- ja Veera-myrskyt havahduttivat Ylellä laajemminkin: viestiyhteydet on pystyttävä turvaamaan säässä kuin säässä ja silloin, kun kaupalliset yhteydet eivät ole käytettävissä. Pikku hiljaa pöytälaatikkoja avattiin yhä enemmän ja liittymiä sekä laitteita hankittiin lisää. Nyt virve on aktiivisessa käytössä läpi Ylen.

Toimintavarma työkalu

Myrsky ei juuri nyt raivoa ja talven ensimmäinen lumimyräkkäkin on ohi. Ylen Tampereen Tohlopin Mediapoliksessa on rauhallinen kuhina. Radiota, televisiota ja verkkoa tehdään isossa, pääosin avoimessa tilassa. Kahvikone rohisee rytmikkäästi.

Jari Tanskanen käsittelee virve-puhelinta tottuneesti. Hän vastaa Ylellä virve-käytön suunnittelusta ja koulutuksesta.

“Virveä hyödynnetään päivittäin uutistoiminnassa ja käyttö laajenee vähitellen. Nyt virve-käyttäjiä on noin 500.”

Ja vetääpä Tohlopissa ketä tahansa hihasta, virven käyttämisestä ei kritiikkiä irtoa. Tanskanen muistuttaa, että virven aktivoimiseen ei ole kohdistunut ulkoista painetta, vaan taustalla oli todellinen tarve.

Ylellä on lakisääteinen velvollisuus välittää viranomaisten vaaratiedotteita. Virve on hoitamassa tätä tehtävää.

Toimintavarma työkalu on otettu käyttöön uutistoiminnan lisäksi myös Ylen lakisääteisessä vaaratiedottamisessa. Samalla varaudutaan yleisradiotoiminnan hoitamiseen kriisi- ja poikkeusoloissa.

“Ylellä on lakisääteinen velvollisuus välittää viranomaisten vaaratiedotteita. Virve on mukana hoitamassa tätä tehtävää, kun vaaratietiedotteita varmistetaan kaikkiin aluetoimituksiimme ja Pasilan uutistoimitukseen.”

Vaaratiedote näyttäytyy kansalaisille esimerkiksi televisioruudun yläreunassa lähetyksen päällä juoksevana bannerina. “Äänekoski Suolahden taajama, Mutapohja, Sörkänmäki ja Honkola 14.10.2015 klo 22.35. Terveydelle haitallista savua ilmassa…”

“Myös poikkeuksellisissa uutistilanteissa virve on johtamisen väline ja välittää tilannekuvaa kentältä uutisten johdolle”, Tanskanen muistuttaa.

Alueuutisten komennot virvellä

“Olemme nyt suorassa lähetyksessä täällä Lutakon satamassa…” Alueellisten uutisten, tuttavallisesti Atvu-pajan, pääohjaaja Jan Hynnä istuu ruutujen ja satojen nappuloiden ympäröimänä Atvun ohjaamossa.

Satelliittiautojen ja kannettavien radioreppujen ansiosta suoraa televisiolähetystä voidaan tehdä juuri siellä, missä tapahtuu. Atvu-pajassa suoran lähetyksen komentokäskyt kulkevat ohjaajan ja kentällä olevan toimittajan välillä virvellä.

“Kaikki ok Lutakossa? Kymmenen sekuntia… Kolme sekuntia.”

Hynnän ohjeet ovat napakoita, ja toimittaja tietää, miten lähetys etenee.

Yle lähettää ainoana mediana alueellisia uutislähetyksiä koko Suomen alueelle. Ylen Atvu-pajan ohjaamossa virve on integroitu komentojärjestelmään, mikä helpottaa käytännön tekemistä ja ohjaamista lähetyksissä.

“Virve on kaikista helpoin, selkein ja nopein tapa hoitaa yhteys kenttätoimittajan kanssa. Teemme yhdeksän eri alueen uutiset, erittäin nopeassa tahdissa”, Hynnä kuvaa.

Virven nopeus liittyy puheryhmiin ja hyvin suunniteltuun toimintaan. Ohjaajan työtä helpottaa, kun yhtä nappia painamalla yhteys kentälle on valmis. Lisäksi virvessä ei ole samanlaista viivettä kuin kaupallisissa verkoissa. Kun yhteys puheryhmään avataan, vastaanottajan päätelaite reagoi sekunnissa – televisiolähetyksissä jokaisella sekunnilla on merkitystä.

“Teimme marraskuun alkupuolella asennukset Atvun ohjaamoon ja nyt meillä on käytössä kiinteä virve. Ohjaamo oli siinä mielessä haasteellinen, että käyttöpaikan ja laitteiden välinen välimatka on lähes sata metriä, ja tietääkseni Suomessa ei ole tällaista viritelmää aiemmin tehty. Suuri välimatka johtuu siitä, että radio-osa sijoitetaan laitehuoneeseen ja varsinainen ohjaamo sijaitsee toisaalla rakennuksessa”, Jari Tanskanen kertoo.

Häiriöt haltuun

Virveä käytetään Ylellä nimenomaan puheviestintään.

“Kaikki virven ominaisuudet eivät ole meillä käytössä, vaan ainoastaan ne, jotka ovat Ylelle olennaisia. Tämä on ollut tietoinen valinta”, Tanskanen sanoo.

Päivittäin käytössä olevan työkalun hyöty konkretisoituu, kun jokin häiriö rysähtää päälle.

“Elokuussa tekninen häiriö kaatoi Ylen verkkopalvelut, myös puhelinvaihde halvaantui. Siirtyminen virveen sujui lähes huomaamatta, koska samat puheryhmät ovat käytössä niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa”, Tanskanen huomauttaa.

Virveä käytettiin tilanteessa häiriötietojen välittämiseen kaikille maakuntaradioille.

“Pidimme Virvellä myös muun muassa puhelinkokouksen, johon osallistuivat kaikki parikymmentä maakuntaradiota.”

Atvu-pajassa Jan Hynnä keskittyy uutislähetykseen kollegoidensa kanssa. Sekunteja lasketaan ja juontajaa ohjeistetaan katsomaan oikeaan kameraan. Sulavan lähetyksen taakse kätkeytyy paljon valmistelua, tekniikkaa, vuosikymmenten kokemus, vähän puuteria, reilusti ammattitaitoa – ja nyt myös Virve.