Tommi Lahtinen: Virven palveluista parempaa

Antti Kauppinen kirjoitti blogissaan teknologiauudistuksesta ja Virve 2.0 -hankkeen tavoitteista kuvaten myös lisääntyvän tilannekuvainformaation omaksumisen haasteita. Mitä enemmän meillä on dataa saatavilla, sen vaikeampaa on poimia ne jyvät sieltä kuuluisasta akanakasasta.

Uusi tuo uusia mahdollisuuksia. Näinhän se menee. Se mitä nyt rakennamme Virve 2.0 -hankkeessa vaiheissa 1 ja 2 toimii perustuksena tulevina vuosina julkaistaville palveluille.

Dataliittymä, data- ja puheliittymä, toimintokriittinen ryhmäpuhesovellus, toimintokriittinen video, ryhmävideo, tilannekuvapalvelu, Virve-päätelaite, Virve päätelaitehallinta ja niin edelleen – nykyisten ja tulevien Virve-palveluiden lista on pitkä.

Mitä nämä palvelut käytännössä oikein ovat? Miltä ne näyttävät ja miten niitä käytetään? Miten ne linkittyvät toisiinsa? Miten varmistamme, että kehittyvässä palvelukokonaisuudessa palvelut tukevat toisiaan muodostaen päästä päähän -palveluketjun sekä ovat käytettävyydeltään selkeitä ja intuitiivisia?

Termejä ja kysymyksiä on paljon, mutta niiden taklaamiseen on selvät periaatteet. Yhteistyö, asiakkaiden kuunteleminen, yksinkertaisuus ja kehittämisen läpinäkyvyys auttavat hyvään lopputulokseen pääsemisessä.

Yhteistyössä on voimaa

Suomi on monessa mielessä edelläkävijä toimintokriittisen viestinnän kansainvälisessä yhteisössä: yhteistyön määrä ja laatu ovat maassamme poikkeuksellisia.

Erillisverkkojen nykyinen palvelukokonaisuus on muodostunut tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Samoilla yhteistoimintatavoilla muodostetaan ja hiotaan tulevat palvelukonseptit. Niissä nykyisenkaltaiset palvelut saavat rinnalleen tulevaisuuden Virve-palveluita rikastamaan ja monipuolistamaan käyttöä.

Koska kaikkea mekään emme pysty tuottamaan valmiina palveluina asiakkaille, tarvitsemme rinnallemme vahvoja kumppaneita, yrityksiä ja innovaatioita, joille palvelukokonaisuus rakentuu.

Palvelumuotoilu, service design ja mitä näitä onkaan

Käytettävyys on isossa roolissa uusissakin palveluissa. Erillisverkkojen palvelumuotoilija tekee asiakasvastaavien ohella aktiivista työtä kentällä kerätessään esimerkiksi käyttövaatimuksia ja -tapauksia. Näiden pohjalta voidaan saada palveluiden käytettävyys jo ensimetreillä niin hyvälle tasolle, että se ei aiheuta muutenkin stressaavassa työympäristössä lisästressiä.

Käytettävyys on isossa roolissa uusissakin palveluissa.

Palveluita pitää pystyä käyttämään pakkasessa, pimeässä ja väsyneenä. Poikkeukselliset Pohjolan olosuhteet luovat poikkeuksellisia vaatimuksia palveluilla ja päätelaitteille. On eri asia käyttää vaikkapa päätelaitetta, liittymää ja sovellusta tiheästi asutetussa, Etelä-Euroopan lämpöisessä maassa kuin Lapin erämaassa talvipakkasella.

K.I.S.S on hyvä periaate

Keep It Simple, Stupid. Einstein sen jo sanoi: ”everything should be made as simple as possible, but no simpler”.

Palvelukokonaisuus on siis tarkoitus rakentaa niin yksinkertaiseksi kuin vain suinkin mahdollista ja välttää kaikkea ylimääräistä kikkailua kikkailun takia. Yksinkertainen on kaunista, palvelukatalogissa ainakin.

On tärkeää, että asiakas tietää tasan tarkkaan, mitä saa lähettäessään tilaustaan. Pääkäyttöpalvelu jatkaa myös asiakkaan tukemista ja auttamista, joten yksin ei tulevaisuudessakaan tarvitse miettiä mitä kaikkea tarvitaan, jotta organisaation rattaat jatkaisivat pyörimistä.

Askel kerrallaan

Tehdään kuitenkin ensin perustukset eli laajakaistaiset liittymäpalvelut ja toimintokriittiset ryhmäpuhepalvelut videoineen niin hyviksi, että niiden ympärille on helppoa rakentaa muut tulevat palvelut. Vuosi 2021 tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen, kun saamme luoda uutta viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille asiakkaillemme.

Turvallisuus – ja Virve-palvelut – tehdään yhdessä!