”Hienoimpia hetkiä ovat olleet ehdottomasti ne, kun lähellä kuolemaa käynyt potilas on parantunut ja päässyt kotiin”, sanoo HUSin teho- ja tehovalvontaosaston sairaanhoitaja Marko Kivioja.
”Koronapandemia on pakottanut meidät kaikki miettimään työyhteisön ja tietoturvan merkitystä. Kun maailma on muuttunut, tuotekehityksen on pysyttävä uuden normaalin vauhdissa. Koronan toisen aallon uhatessa on tärkeää hyödyntää kevään oppeja”, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki pohtii.
Korona-aika näkyy kyberhyökkäyksissä, joissa viruspandemian uhkaa käytetään tietoisesti hyväksi. Ajankohtainen ilmiö on myös etätyö, jonka yhtäkkinen laajeneminen on lisännyt tietoturvariskejä. ”Kun tehdään töitä kotona, ohjelmistojen ja osaamisen pitää ehdottomasti olla ajan tasalla”, sanoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Mikko Heiskanen.
”Varautuminen on päivän sana, ja olemme harjoitelleet ja kehittäneet poikkeusoloihin valmistautumista etukäteen. Viranomaisverkon merkitys on keskeinen myös koronakriisissä”, Taysin erityisvastuualueen Virve-aluepääkäyttäjä Kai Savonniemi sanoo.
Suomalaisten yhteishenki on tärkeä osa varautumista, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema. ”Naapuriapu ja kaverista huolta pitäminen ovat suuri voimavara poikkeuksellisina aikoina. Sen sijaan tavaroiden hamstraamiseen ei ole tarvetta.”
Jokainen suomalainen on kuullut vaaratiedotteen, mutta harva tietää, miten se tehdään. Erve Uutiset kertoo, miten vaaratiedote kulkee viranomaispäätöksestä kansalaisten vastaanottimiin.
Kesämyräkkä on lyhyt ja rajautuu pienelle alueelle, talvimyrsky voi kestää tunteja ja kattaa koko maakunnan. Sääilmiöihin osataan varautua yhä paremmin.
