Pala elefanttia kerrallaan – myös Virveä kehittäessä
Siirtyminen laajakaista-aikaan on monen käyttäjän kaipaama kehitysaskel Virve-palveluissa. Mobiliteetti on nouseva trendi kaikessa tekemisessä sekä työ- että siviilielämässä ja langaton laajakaista yksi sen tärkeimmistä mahdollistajista.
Vaikka moni haluaisikin nähdä nopeita voittoja tällä saralla, isot muutokset kannattaa tehdä harkiten ja hyvin suunnitellusti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä Virve 2.0 -puun alaoksilla roikkuvia helposti poimittavia hedelmiä voi pikkuhiljaa alkaa poimimaan, mutta osa uudistuksista tulee saataville vasta myöhemmin.
Uutta palvelua rakennetaan kuin kestävää taloa
Lähestymme Virve 2.0 -haastetta vähän samaan tapaan kuin uuden talon rakentamisprojekteissa usein edetään. Ensin tunnistetaan tarve ja luodaan se iso suunnitelma, sitten ryhdytään toimiin eli hankitaan tontti, rakennetaan perustat, seinät, katto jne. ja lopulta päästään viimeistelemään, käyttämään ja koristelemaan. Muutostarpeita ja -toiveita ilmenee aina työn edessä, joista ainakin isompiin tulee reagoida hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.
Puutarhaa voi toki siinä sivussa valmistella, kunhan muistaa, että se traktori tulee ajelemaan edestakaisin vielä useamman kerran siinä tulevan nurmikon kohdalla.
Virve 2.0 -projektissamme etenemme siten, että ensin hankimme mobiilipalvelun peruspalikat; radioverkon ja sitä käyttävät keskeiset tietojärjestelmät. Näistä solmittiin sopimukset Elisan ja Ericssonin kanssa keväällä 2020. Perusteellisen integrointi- ja testausjakson jälkeen tavoitteemme on saada ensimmäiset Virve 2.0 -dataliittymät tosikäyttöön tämän vuoden loppupuolella.
Datapalvelua seuraavat puhepalvelut ja niitä taas Virveä vastaavat ryhmäpuhe- ja lyhytviestipalvelut. Kun nämä palikat ovat kasassa, on Virve 2.0 valmis siirtymävaiheen eli migraation alkamiseen. Arviomme mukaan tähän päästään vuonna 2023.
Radioverkko paranee – peitto laajenee ja teknologia kehittyy
Samalla, kun uusia asioita otetaan käyttöön, taustalla kehitystyö vielä jatkuu monella osa-alueella. Esimerkiksi 4G-radioverkon laajentaminen tulee viemään muutamia vuosia ja tämä saattaa osaltaan ohjata paikallisia siirtymävaiheen suunnitelmia.
Kehitys ei kuitenkaan rajoitu vain radioverkon parantamiseen. Kuten kaikki tiedämme, mobiili laajakaista on kehittynyt vauhdilla viimeiset pari vuosikymmentä ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia.
Jo markkinoilla oleva 5G tulee tuomaan tähän oman lisämausteensa vähentäen viiveitä, lisäten luotettavuutta, nopeuttaen yhteyksiä ja tukien esineiden internet (IoT) -ratkaisuja huomattavasti aiempaa paremmin. Ja 6G:stäkin on alettu puhumaan yhä enenevässä määrin tyyliin seuraava teknologia-askel ensi vuosikymmenellä. Mitä se sitten mahdollistaa, jää kuitenkin vielä nähtäväksi.
Mitä tämä tarkoittaa käyttäjien kannalta?
Ensimmäisiä pienimuotoisia käyttäjäkokeiluja on tarkoitus järjestää jo tulevana kesänä eri puolilla Suomea useamman asiakasryhmän kanssa. Näiden testien tarkoituksena on varmistaa, että dataliittymä toimii teknisesti kuten on odotettu ja samalla löytää mahdollisia käytännön ongelmia muualta, vaikkapa erilaisten palomuurien määrittelyistä.
Viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä samalla miettiä sitä, mitä kaikkea dataliittymällä voisikaan tehdä, mitä sen käyttöönotto vaatii ja toisaalta mahdollistaa. Tehdäänkö jotain ihan uutta vai siirretäänkö vain nykyisiä järjestelmiä tämän liittymän päälle?
Edessä oleviin muutoksiin liittyviä tehtäviä kannattaa käyttäjien alkaa pohtimaan jo tämän vuoden aikana ja tekemään vastaavia suunnitelmia, ellei tätä työtä ole jo aloitettu. Mitä pistetään budjettiin, mitä koulutusta tarvitaan, milloin kentällä olisi hyvä hetki siirtyä Virven käyttöön, milloin taas Virveen kytketyt asiakasjärjestelmät tulisi päivittää ja niin edelleen.
Tiedontarve on valtava eikä kenelläkään ole vielä kaikkia vastauksia, mutta yhdessä tekemällä saamme tätäkin työmaata työstettyä eteenpäin. Näitä asioita käsitellään mm. migraatiotyöpajoissa, joista ensimmäiset pidetään Erillisverkkojen ja toimialojen kesken maaliskuussa.
Hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty. Tai jos ei ihan puoliksi, niin ainakin hyvä aloitus kenties vuosiakin kestävälle siirtymisprojektille.
