Marko Alakangas: Tarvitsemme tiedon hallinnassa hybridimallin

Tietohallinnossa on trendinä viedä kaikki palvelut pilveen, mutta on tunnistettava, minkä tiedon paikka on omissa konesaleissa, sanoo Erillisverkkojen tietohallintopäällikkö Marko Alakangas.
etätyö konesalipalvelut pilvipalvelut

Turvallisuudentekijät-juttusarjassa asiantuntijamme kertovat työstään ja arjestaan korona-aikana.

Tietohallintopäällikkö Marko Alakangas johtaa Suomen Erillisverkot -konsernin Tietohallinto-yksikköä, jossa työskentelee hänen lisäkseen kuusi asiantuntijaa eri puolella Suomea.

Tietohallinnon tehtävä on tuottaa nykyaikaisia ja tehokkaita palveluita konsernin hallinnon ja liiketoimintayksiköiden käyttöön. Oikealla tavalla mitoitetut ja toimivat palvelut edesauttavat Erillisverkkojen kykyä palvella asiakkaitansa tehokkaasti 24/7.

erve_uutiset_marko_alakangas

“Tietohallinnossa riittää työsarkaa, mutta työ on hyvin mielenkiintoista. Pääsemme luomaan uutta ja kehittämään järjestelmiä sekä samalla tekemään tiivistä yhteistyötä eri yksikköjen kanssa”, Marko Alakangas kertoo.

Miten korona-aika on näkynyt tietohallinnon toiminnassa?

Ehdin olla Erillisverkoissa töissä vasta puolisen vuotta, kun korona iski keväällä. Kun kriisi alkoi, saimme hetkeksi heittää romukoppaan kaikki kehityssuunnitelmat. Ensimmäiset viikot keskityimme ainoastaan pitämään järjestelmät käynnissä sekä kouluttamaan ja tukemaan henkilöstöä etätyövälineiden käytössä. Töiden tekeminen kotoa oli monelle uutta, mutta ihmiset oppivat nopeasti ja tukityön tarve väheni.

Kesällä tuli suvantovaihe, ja loman jälkeen pääsin jälleen tietohallintostrategian kimppuun, jota olin aloittanut jo ennen koronaa. Sen avulla selkeytämme tietohallinnon roolin ja tavoitteet organisaatiossamme. Työ etenee nyt täyttä höyryä eteenpäin.

Olen mukana myös koronavarautumisryhmässä, jossa käsittelemme toiminnan jatkuvuuden varmistamista, hajautusta ja palvelutasoa, jos tautitilanne pahenee. On tärkeää pohtia ja valmistella kaikkea ennakkoon.

Palveluiden kehitystyö on tärkeä osa Tietohallinnon arkea. Tavoitteemme on parantaa palveluitamme jatkuvasti ja tuottaa uusia palveluita kustannustehokkaasti koko konsernin käyttöön. Onkin hienoa, että erilaiset kehitysprojektimme ovat jälleen käynnissä. Korona on nyt uusi arkemme.

Miltä tietohallinnon tulevaisuus näyttää?

Valmistelemme nyt tietohallintostrategian kivijalkaa yhteistyökumppanimme kanssa. Mielestäni tietohallinto tulee nähdä koko konsernin toiminnan mahdollistajana, ja tärkeintä on kokonaisturvallisuuden ajatus. Kun saamme toimintasuunnitelman pohjatyön valmiiksi syksyllä 2020, teemme tiekartan käytännön toimenpiteistä.

On tunnistettava etukäteen, minkälaista tietoa käsitellään ja päätettävä sen mukaan, missä sitä voi käsitellä.

Tietohallinnoissa on tällä hetkellä trendinä viedä kaikki palvelut pilveen. Toisen koulukunnan mukaan pilvipalveluja ei tulisi käyttää, vaan kaiken tiedon tulisi olla on premise, omissa konesaleissa ja omassa hallinnassa. Itse edustan ajatusta, että tarvitsemme molemmat eli hybridiympäristön. On tunnistettava etukäteen, minkälaista tietoa käsitellään ja päätettävä sen mukaan, missä sitä voi käsitellä. Pilvipalvelustrategia onkin tärkeä osa tietohallinnon toimintasuunnitelmaa.

Toinen huomioitava asia on luokitella palvelut niiden kriittisyyden mukaan ja suunnitella, missä on kunkin varajärjestelmän paikka. Osa palveluistammehan on sellaisia, joiden täytyy toimia juuri silloin, kun yhteiskunnassa on häiriöitä.

Toimintasuunnitelmassamme pitää huomioida myös monia kriittisiä asioita, esimerkiksi kuinka sovitamme oman Erillisverkot-ympäristömme sopimaan yhteen Valtorin TUVE-ympäristön kanssa.

Mitä oppeja korona-ajalta kannattaa hyödyntää jatkossakin?

Suurin oppi on joustavuus. Työntekijät oppivat nopeasti etätyössä käytettävät tekniikat ja välineet.

Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen saattaa olla työnantajalle ja esimiehille haaste etätyöaikana. Työskentely on usein hyvin itsenäistä ja tehokasta, jolloin luontaiset tauot saattavat jäädä huomaamatta pitämättä ja päivät voivat venyvät salakavalasti. Meille esimiehille saattaa olla haastavaa päästä kärryille siitä, miten tiimi voi ja jaksaa. Etätyöaikanakin esimiehen on osattava olla lähellä ja saatavilla sekä pystyttävä rohkeasti puuttumaan tilanteeseen, jos jokin asia hiertää. Säännölliset yhteiset kokoukset ovat aiempaakin merkityksellisempiä.

Olemme kaikki jo oppineet, että päivää ei ole hyvä täyttää vain etäkokouksilla.

Ensimmäisen etäkuukauden aikana minulla oli kalenteri täynnä kokouksia aamusta iltaan. Sitten menikin loppuilta työstä toipumiseen. Nyt olemme kaikki jo oppineet, että päivää ei ole hyvä täyttää vain etäkokouksilla. Itse varaan kalenteriini aikaa myös omille töille ja pidän tunnin ruokatauon. Vanha kahdeksan tunnin sääntö on hyvä: kun varaa saman ajan nukkumiselle, työnteolle ja vapaa-ajalle, jaksaa paljon paremmin.

Erillisverkoilla on toki monia tehtäviä, joita ei yksinkertaisesti voi tehdä etänä. Me tietohallinnossa pystymme tekemään työt pääosin etänä, eikä meidän tarvitse yleensä reagoida poikkeustilanteisiin öisin, koska valvomomme huolehtii Erillisverkkojen järjestelmistä 24/7.

erve_uutiset_marko_alakangas

“Asun Helsingin Aurinkolahdessa, joten pääsen suppailemaan miltei kotioveltani”, Marko Alakangas iloitsee.

Miten rentoudut vapaa-ajallasi?

Etätyöpäivän jälkeen nappaan usein laudan kainaloon ja suuntaan suppailemaan Aurinkolahden merimaisemiin. Suppilauta on yksi elämäni parhaista investoinneista, merellä arjen murheet unohtuvat. Toinen hyvä sijoitus oli personal trainerin palkkaaminen: selkä on nyt mainiossa kunnossa säännöllisen opastuksen ja harjoittelun jälkeen.

Korona-aika on lisännyt myös muita harrastuksiani, kuten veneilyä, mökkeilyä ja metsänraivausta Pohjois-Pohjanmaalla. Tänä vuonna silmäni ovat avautuneet sille, että kyllä Suomi on hieno maa! Matkailimme vaimoni kanssa ennen ahkeraan ulkomailla, mutta nyt olemme tutustuneet esimerkiksi Turun saaristoon ja Saimaaseen. Jäi into, että pitäisi kiertää Suomea enemmänkin!

Kuka?

Marko Alakangas, tietohallintopäällikkö

  • Tulin Erillisverkkoihin töihin syksyllä 2019. Turvallisuus- ja pelastusala on minulle tuttua myös aiempien tehtävieni ja harrastusteni kautta.
  • Ennen tätä tehtävää olin viisi vuotta tietohallintopäällikkönä FinnHEMSillä, joka on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava valtionyhtiö. Sitä ennen olin noin 10 vuotta Nokialla.
  • Olen koulutukseltani tietoliikennetekniikan insinööri (AMK), valmistuin 2002. Opiskelen parhaillaan ylempää AMK-tutkintoa turvallisuusjohtamisesta.
  • Olen harrastanut nuoresta asti vapaapalokuntatoimintaa ja olen toiminut esimerkiksi savusukeltajana ja yksikönjohtajan tehtävissä. Harrastus on nyt jäänyt sivuun töiden vuoksi.

Lue lisää:

SUSANNA VILJANEN: “KORONA-AIKA ON TEHNYT MEISTÄ TIIVIIMMÄN TYÖYHTEISÖN”
ALEKSI TANSKANEN: “ILMAN TOIMIVIA OHJELMISTORATKAISUJA PELKÄT LAITTEET EIVÄT VIE PITKÄLLE”
ELINA KOSKI: “PIDÄMME KRIVAT-TILANNEKUVAPALVELUN ISKUSSA JA PALVELUTASON KORKEALLA KORONA-AIKANA”
MARI FALLSTRÖM: “VASTUULLISUUS KUULUU MENESTYVÄN YRITYKSEN ARKEEN”
ESA WÖRLIN: “KONESALIMME PALVELEVAT HÄIRIÖITTÄ”
HARRI HILDÉN: SEURAAMME TILANNEKUVAA 24/7

Turvallisuuskriittiset palvelut, konesalit, ryhmävideopalvelu, viranomaisyhteistyö. Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme tästä:

Tilaa uutiskirje