Yksittäisen droonin havaitsemisesta kohti laajempaa tilannekuvaa
Droonien merkitys turvallisuusympäristössä on muuttunut nopeasti. Joitakin vuosia sitten pienet droonit yhdistettiin lähinnä ilmavalokuvaukseen, harrastelentelyyn ja kenties rajattujen kohteiden tiedusteluun. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, miten monipuolisesti drooniteknologiaa voidaan käyttää myös hybridivaikuttamiseen ja aseelliseen toimintaan.
”Drooneista on tullut monipuolinen turvallisuus- ja suojautumiskysymys. Teknologian kehitys on ollut nopeaa, ja käyttömäärät ovat kasvaneet. Droonien ominaisuudet, käyttötavat ja niiden muodostamat uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti”, sanoo Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen.
Uhka ei kohdistu vain raja-alueille
Droonien mahdollisia kohteita ovat muun muassa valtionhallinnon toimipaikat, lentokentät, satamat, energia- ja tietoliikenneverkot, rautatiet, vesihuolto sekä muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet. Maantieteellinen sijainti ei ratkaise haavoittuvuutta, sillä drooneja voidaan kuljettaa lähelle kohdetta ja käyttää paikallisesti.
”Kriittisen infrastruktuurin toimijat saattavat kyetä rakentamaan itsenäisesti riittävän havainto- ja suojautumiskyvyn omilla valvontajärjestelmillään. Pistemäiset ratkaisut eivät kuitenkaan anna laajempaa käsitystä siitä, mitä eri puolilla maata tapahtuu. Pitäisi saada laajempi tilannekuva, jotta se palvelisi viranomaisia”, Antti Kauppinen toteaa.
”Yksittäisen droonin sijaan pitää nähdä kokonaisuus: mitä ympäristössä tapahtuu, mistä laite tulee ja mihin se on mahdollisesti menossa. Mitä paremmin eri tietolähteitä voidaan yhdistää, sitä luotettavammin tilanne voidaan arvioida ja viranomaisten toimia ohjata”, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki tarkentaa.
ISAC auttaa tilannekuvan muodostamista
Yksi viime vuosina esiin nousseista teknologioista on ISAC (Integrated Sensing and Communication), joka yhdistää mobiiliverkon viestintä- ja havainnointikyvyn. Tulevan 6G-teknologian ominaisuuksiin sisältyvä ISAC käyttää verkkoa tietoliikenteen lisäksi ympäristön muutosten havaitsemiseen. Se kykenee tunnistamaan liikkuvia kohteita, kuten ajoneuvoja, ihmisiä tai drooneja, ilman kohteessa olevaa lähetintä tai muuta aktiivista laitetta.
Suomessa teknologian mahdollisuuksia on havainnollistettu muun muassa Ericssonin toteuttamassa teknologiademossa, joka perustui 5G:n päälle kehitettyyn ratkaisuun. Droonien tunnistaminen on tällä hetkellä näkyvin käyttötapaus, mutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi liikenteen seurannassa, kriittisen infrastruktuurin valvonnassa ja poikkeavien tapahtumien havaitsemisessa.
”ISAC ei yksin ratkaise tilannekuvan muodostamista. Sen tuottama tieto tulisi yhdistää esimerkiksi tutkien, kameroiden, radiotaajuussensorien ja paikannusjärjestelmien havaintoihin. Kaikki yhteiskunnasta saatava tieto voi auttaa tunnistamaan poikkeamia ja ilmiöitä, joita yksittäisestä sensorista ei voida päätellä”, toteaa Lehtimäki.
Havaitsemisesta viranomaistoimiin
Havaitsemisen ja torjunnan välillä on selkeä työnjako. Verkot, sensorit ja analytiikka voivat tuottaa tarkan tilannekuvan, mutta päätökset mahdollisista vastatoimista kuuluvat virkavastuulla toimiville turvallisuusviranomaisille.
”Järjestelmän arvo ei synny pelkästään siitä, että ilmassa oleva kohde havaitaan. Ratkaisevaa on, pystytäänkö havainnosta päättelemään tilanteen vakavuus ja käynnistämään oikeasuhtaiset toimet”, Lehtimäki muistuttaa.
Kyvykkyyden rakentaminen vaatii teknologian lisäksi turvallista konesali- ja laskentakapasiteettia, analytiikkaa sekä selkeitä toimintamalleja. Turvallisuuskriittisen datan on pysyttävä luotettavasti omissa käsissä koko ketjun ajan.
”Droonit ovat vain yksi osa muuttuvaa uhkaympäristöä, mutta niiden havaitsemista ei voida enää sivuuttaa kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa. Kattava havaintokyky ei ole tulevaisuuden kuvitelma, vaan nopeasti kehittyvän turvallisuusympäristön synnyttämä käytännön välttämättömyys”, Lehtimäki sanoo.
