Viranomaisyhteistyö tuo turvaa ja terveyttä
Kun tarvitaan kiireellistä viranomaisapua, hätäkeskus on ensimmäinen − ja ainoa − taho, jonne otetaan yhteyttä. Yhden hätänumeron päässä oleva, eri toimialoja yhdistävä malli on ainutlaatuinen maailmassa.
Hätäkeskuksessa arvioidaan tehtävän kiireellisyys sekä se, tarvitaanko paikalla ensihoitoa, poliisia, pelastuslaitosta vai sosiaalitoimea. Tarpeen mukaan kohteessa voi käydä useampikin viranomainen.
Hätäkeskus auttamisketjun ensimmäisenä
Hätäkeskuslaitos toimii avun ja turvan ensimmäisenä viranomaislenkkinä auttamisen ketjussa. Keskeiset hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset ovat poliisi- ja pelastustoimi sekä sosiaalipäivystys ja terveystoimen ensihoitopalvelu. Hätäkeskuslaitoksen toimialapäälliköt muun muassa valmistelevat viranomaisten hätäkeskuksille antamaa ohjeistusta.
”Hätäpuheluita käsitellään valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan, paikalliset viranomaisohjeet taas määrittävät sen, mitä yksiköitä kulloiseenkin kohteeseen hälytetään. Hätäkeskuksissa tehdään aktiivista moniviranomaisyhteistyötä”, toteaa soster-toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta.
Suomen kuusi hätäkeskusta sijaitsevat Keravalla, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Turussa ja Vaasassa.
Ensihoitoa tarvitaan eniten
Viime vuonna hätäkeskuksissa vastaanotettiin noin 2,7 miljoonaa hätäilmoitusta. Näistä puolet oli tehtäviä, jotka välitettiin eteenpäin ja siten siirrettiin jonkun viranomaisen vastuulle. Yli 90-prosenttisesti tehtävät liittyivät ensihoidon ja poliisin toimialaan.
Ensihoidon tehtävistä noin kolmasosa on kiireellisiä: esimerkiksi rintakipu ja hengitysvaikeudet eivät usein anna odottaa. Eniten on kuitenkin kiireettömiä tehtäviä.
”Hätäkeskuksen riskinarviointi ja kiireellisyysluokitus perustuvat STM:n puhelunkäsittelyohjeisiin. Hälytysviestit tulevat Virve-päätelaitteeseen, jolla olemme yhteyksissä myös sairaalaan ja tarvittaessa lääkäriyksikköön”, toteaa ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Monta viranomaista kohteeseen
Ensihoito johtaa omaa toimintaansa. Tilanteen yleisjohto voi kuitenkin olla toisella viranomaisella. Poliisin johtamia, usean viranomaisen tehtäviä ovat tyypillisesti erilaiset väkivallasta johtuvat hälytykset.
”Suomalaisen systeemin etu on se, että paikalle voidaan hälyttää eri viranomaisia yhtä aikaa: esimerkiksi liikenneonnettomuudessa pelastustoimi auttaa ihmiset ulos autoista, poliisi ohjaa liikennettä ja ensihoito tekee välttämättömät hoitotoimenpiteet ja kuljettaa henkilöt sairaalaan. Tilannejohto on kentällä ja hätäkeskus toimii viestikeskuksena”, kuvaa Ekstrand.
Niemisen mukaan ensihoito voi pyytää poliisilta myös virka-apua, jos potilas käyttäytyy arvaamattomasti tai uhkaavasti. Jos on sattunut työtapaturma, poliisi käy aina paikalla ensihoidon lisäksi. Myös ihmisen kuollessa kotona poliisi tulee usein toteamaan tilanteen.
Virve kertoo sijainnin
Ollessaan yhteydessä sairaalaan ensihoito antaa tietoa potilaan tilasta ja arvioi kuljetuksen keston.
”Virven kautta ensihoitoyksiköt välittävät sijaintitiedon hätäkeskukseen ja kenttäjärjestelmiin. Se on kansalaisten avunsaannin kannalta erittäin tärkeää ja erityistä nimenomaan soster-toimialalla. Tietojärjestelmät saavat Virven kautta sijainnin, ja sen avulla ensihoito kertoo tilanteensa: onko se matkalla vai jo kohteessa”, kertoo Virve-päällikkö Sirpa Pinomäki Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Ensihoitoyksiköt välittävät virven avulla sairaalaan tiedon potilaan tilasta ja arvioivat kuljetuksen keston.
Lisäksi Virve takaa työturvallisuutta: hätäpainikkeesta on apua vaaratilanteissa. Niemisen mukaan päihteiden sekakäyttö on jo arkipäiväistä, minkä seurauksena niin ensihoitajilla kuin sosiaalipäivystäjillä on lisääntynyt riski joutua väkivallan kohteiksi.
Pinomäki toteaa, että ensihoidon lisäksi sairaaloissa ja sosiaalipäivystyksessä Virven käyttö tehostuu jatkossa entisestään. On tärkeää, että viestit ja puhe kulkevat verkossa turvallisesti ja varmasti.
Alaikäisistä ja vanhuksista huolehditaan
Tilatietojen lähettämisen lisäksi sosiaalipäivystys saa hätäkeskuksen hälytykset Virveen kuten muutkin viranomaiset. Tällöin kyseessä voi olla perheväkivaltatilanne. Paikalle voidaan tarvita myös poliisia turvaamaan kotikäyntiä ja ensihoitoyksikköä arvioimaan asiakkaan terveydentilaa.
”Lähdemme liikkeelle matalalla kynnyksellä, jos kohteessa on lapsia. Ensihoitaja tai poliisi voi olla meihin suoraankin yhteydessä, jos hän on huolissaan jonkun vanhuksen pärjäämisestä tai yöllä puistonpenkillä makaavasta alaikäisestä”, havainnoi sosiaalityöntekijä, kriisityön asiantuntija Netta Kedonperä Turun kaupungin sosiaalipäivystyksestä.
Johtavan sosiaalityöntekijän Kaarina Kataksen mukaan etenkin ikäihmisiin liittyvät tehtävät ovat kasvussa. Yhä huonokuntoisempia vanhuksia on kotona omillaan tai kotihoidon varassa.
Viranomaistoiminta yhdenmukaistuu
Kulloisellakin kenttäjohdolla on käytössään sähköinen tilannekuvajärjestelmä, josta näkyvät hätäkeskuksen tehtävät ja ensihoidon paikkatieto sekä Virvestä lähetetty tieto yksikön tilasta. Nykyiset kaupalliset sovellukset korvataan muutaman vuoden kuluessa Kejo-kenttäjärjestelmällä.
Ekstrandin mukaan parhaillaan on menossa toinenkin iso muutos, kun käyttöön otetaan uusi hätäkeskustietojärjestelmä, Erica. Siitä hyötyvät kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat toimijat.
”Uudistuksen tavoitteena on, että tietojärjestelmä on poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen yhteiskäytössä.”
Turvallisuusviranomaisten uusien kansallisten tietojärjestelmien avulla ensihoidossa ja soster-alan päivystystoiminnassa pystytään entistä parempaan tiedonhallintaan. Niemisen mukaan verkostoitunut malli yhtenäistää ja helpottaa toimintaa valtakunnallisesti eri viranomaisten välillä.
