Pohjoismainen viranomaisyhteistyö lisää potilasturvallisuutta
Länsi-Pohjan koronatilanne on noussut uutisiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n koronatilastoissa, sillä väkilukuun suhteutettuna tartuntoja on ollut eniten Uudenmaan jälkeen. Sairaanhoitopiiri on tiedottanut tartuntaketjujen olevan tarkasti tiedossa: alueen koronatapaukset ovat olleet pääsääntöisesti lieviä ja altistuneet ohjattu ajoissa karanteeniin.
Matias Wesinin mukaan terveydenhuollon reagointi tilanteeseen on ollut nopeaa, ja näin esimerkiksi riskiryhmäläisiä on pystytty suojelemaan tehokkaasti.
Ensihoidossa on varauduttu mahdollisiin henkilökunnan sairastumisiin: mikäli työntekijällä on pienikin mahdollisuus koronatartuntaan, hän jää matalalla kynnyksellä pois töistä. Työntekijältä otetaan myös näytteet, joilla virustartunta voidaan poissulkea. Ensihoidon yksiköiden päivystystilat on rauhoitettu niin, että tiloissa työskentelee vain minimihenkilökunta eikä niihin päästetä ulkopuolisia. Vuoronvaihdot tehdään mahdollisimman pienellä miehityksellä, jotta mahdollisia tartuntaketjua ei pääse edes syntymään.
”Kemissä ensihoidon väki on jaettu vielä kahteen eri tilaan päivystämään niin, että jos joku sattuisi altistumaan virukselle, koko vuoro ei altistu kerralla”, hän kertoo.
Ensihoidon tehtävämäärät pienentyneet
Matias Wesin kiittelee ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikköä ja vastuulääkäriä siitä, että nämä tekivät riittävän ajoissa päätöksen henkilökunnan suojavälineiden riittävästä käytöstä – heti, kun viruksen leviämisen riski alkoi näyttää todennäköiseltä.
”Olemme käyttäneet etupainotteista suojautumista potilaan etu mielessä. On parempi ennakoida ja toimia ajoissa kuin huomata, että tilanne meni eikä suojavarusteita ollut. Korona onkin vaikuttanut suojavälineiden kulutuksen kasvuun räjähdysmäisesti.”
Wesinin mukaan ensihoidon tehtävämäärät ovat pienentyneet – niin Länsi-Pohjan alueella kuin valtakunnallisesti.
”Sen sijaan yhteen tehtävään menee normaalia pidempi aika: jos potilaalla epäillään mahdollisuutta koronatartuntaan, ensihoitoyksikkö puhdistetaan tavallista kattavammin. Näin tehdään esimerkiksi jokaisen hengitystieinfektio- tai infektiopotilaan jäljiltä.”
Virve tukee tilannekuvan ylläpitoa
Matias Wesin on saanut työhönsä koronakriisin värittämän startin, sillä hän aloitti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä huhtikuussa 2020. Sairaanhoitopiiriin kuuluvat Lapin läntisimmät kunnat, suurimmat kaupungit ovat Kemi ja Tornio. Kaikkiaan Meri-Lapiksi kutsutulla alueella asuu yli 60 000 ihmistä.
Lapin ensihoidon tilanne on Wesinille yleisesti tuttu aihe: hän työskenteli aiemmin Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtajana Rovaniemellä – ja oli aloittaessaan vuonna 2015 Suomen nuorin kenttäjohtaja, silloin 26-vuotias. Rovaniemellä hän toimi myös ensihoitopäällikön vakisijaisena.
Kenttäjohtajana toimin ensihoitopalvelun operatiivisena esimiehenä. Huolehdin kentän kokonaistilanteesta ja siitä, että ensihoidon kapasiteetti on riittävä.
Wesin kertoo, ettei työtä pysty hoitamaan etänä kotoa, vaikka uuteen toimenkuvaan kuuluukin paljon henkilöstöhallinnollisia tehtäviä ja työvuorosuunnittelua.
”Kenttäjohtajana toimin ensihoitopalvelun operatiivisena esimiehenä. Huolehdin kentän kokonaistilanteesta ja siitä, että ensihoidon kapasiteetti on riittävä. Tarvittaessa lähden kentälle johtamaan moniviranomaistehtäviä tai tukemaan ambulanssejamme. Pääosin työni tapahtuu kuitenkin tietokoneen ääressä. Minulla on edessäni Virve-päätelaitteet sekä kenttäjohtosovellukset, joista näen ensihoitoyksiköiden tehtävät: missä vaiheessa ne ovat käynnissä, missä yksiköt liikkuvat ja mitkä ovat tehtävien kiireellisyysluokat. Ylläpidän jatkuvaa tilannekuvaa, jotta pystyn tarvittaessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa reagoimaan avuntarpeisiin.”
Tarvittaessa Wesin kommunikoi Virve-puhelimella muun muassa hätäkeskukseen, pelastusviranomaisille, poliisille, Rajavartiolaitokselle tai lääkintähelikopteriin – tehtävän luonteen ja tilanteen mukaan.
Etäjohtaminen onnistuu sujuvasti Virvellä
Viranomaisten ja terveydenhuollon henkilökunnan häiriötön, tehokas ja turvallinen viestintä yli organisaatiorajojen korostuu etenkin nyt poikkeustilanteessa. Viranomaisverkko Virven merkitys on terveydenhuollossakin keskeinen: laitteita käyttävät ensihoitajien lisäksi lääkärit, päivystyspoliklinikkojen työntekijät ja sosiaalitoimen päivystäjät.
Matias Wesin sanoo, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on hyvä tilanne Virve-päätelaitteiden kanssa. Virve-puhelimia on riittävästi, ja laitteet ovat olleet jo pidempään terveydenhuollon henkilökunnan käytössä. Virveä käytetään eniten viestintään erilaisissa puheryhmissä: Virve-puhelimet ovat tehostaneet tiedonvaihtoa niin sairaalan sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
Rovaniemellä ollessani johdin välillä tilannetta Virven välityksellä etänä: ensihoitaja kertoi tilannekuvan sekä tietoja potilaista ja loukkaantuneiden määrästä.
Lapissa tilannekuvan ylläpitämiseen ja tehokkaaseen viestintään tuovat lisähaasteensa pitkät välimatkat. Wesinin työhön kenttäjohtajana kuuluu ennakoida ja reagoida ajoissa, jos hän huomaa, että jollekin alueelle on syntymässä vaikka ambulanssityhjiö.
”Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä tein paljon valmiussiirtoja: jos molemmat ambulanssit lähtivät Ivalosta kuljettamaan kiireellisiä potilaita Rovaniemelle, huolehdin Ivaloon jostain muualta päivystävän ambulanssin. Se tarkoitti yleensä sitä, että Sodankylästä lähti ambulanssi Ivaloon, ja se matka vie jo aikaa melkein kaksi tuntia.”
Virve on Wesinille tärkeä osa työtä niin tilannekuvan ylläpitämisessä kuin häiriöttömässä ja nopeassa tehtäväviestinnässäkin.
”Pitkät välimatkat eivät aina ole mahdollistaneet sitä, että olisin lähtenyt johtamaan jotain isompaa onnettomuutta paikan päälle. Rovaniemellä ollessani johdin välillä tilannetta Virven välityksellä etänä: ensihoitaja kertoi tilannekuvan sekä tietoja potilaista ja loukkaantuneiden määrästä. Tämä helpotti päätöksentekoa, että lähetänkö onnettomuuspaikalle lisää ambulansseja tai muita resursseja.”
”Rajayhteistyö lähellä sydäntäni”
Pohjoismainen viranomaisyhteistyö on tullut Lapin-vuosien aikana tutuksi alun perin Urjalasta Pirkanmaalta kotoisin olevalle Matias Wesinille.
”Rajayhteistyö Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa on lähellä sydäntäni. Lapin sairaanhoitopiirissä työskennellessäni lähdin muutama vuosi sitten mukaan Virven ISI- eli Inter-System-Interface -projektiin, jolla on edistetty maiden sisäisten Tetra-verkkojen yhteistoimintaa. ISI-ratkaisun tavoitteena on siis, että Virve-puhelimella voi kommunikoida kaikkialle naapurimaiden viranomaisverkkoihin päätelaitteen omasta verkosta riippumatta.”
Nyt kehitystyössä ollaan niin pitkällä, että Suomen Virve, Ruotsin Rakel ja Norjan Nødnett on tarkoitus yhdistää kesän 2020 aikana – Suomen Virve-verkko ja -päätelaitteet tarvitsevat vielä päivityksiä.
Esimerkiksi Suomella ja Ruotsilla on yli 600 kilometriä yhteistä maarajaa, ja harvaanasutuilla alueilla pelastustoimintaa voidaan nopeuttaa, jos naapurimaan lähempänä sijaitseva ensihoidon, pelastuksen tai poliisin yksikkö hoitaa hälytyksen. Verkkovierailussa kaikki eri Tetra-puhelimet toimivat samalla tavoin maiden rajojen yli.
Yhteisverkko lisää potilasturvallisuutta
Matias Wesin kertoo huomanneensa jo Virven ISI-testikäytössä, kuinka selkeästi yhteinen viranomaisverkko ja puheryhmät nopeuttavat raja-alueella potilaan avun saamista ja lisäävät potilasturvallisuutta.
Esimerkiksi Kilpisjärveltä tulevaan hälytykseen voikin lähteä sopimuksen mukaan helikopteri tai ambulanssi Norjasta. Silloin potilas viedään tarvittaessa hoitoon Norjaan – ja Suomen ambulanssille välitetään tieto, ettei sen tarvitse enää ajaa eteenpäin.
”ISI-projekti on vahvistanut viestiliikenteen lisäksi myös viranomaisten välistä yhtenäisyyttä ja madaltanut kynnystä edistää aidosti yhteistyötä. Viranomaiset ovat päässeet sinuiksi maiden järjestelmien erilaisuuden kanssa, ja olemme sopineet erilaisia toimintamalleja, kuinka avunpyynnöissä menetellään sulavasti. Viranomaisverkkojen yhdistäminen on tuonut aktiivista kehittämistä ja hyvää henkeä koko rajayhteistyöhön.”
