alkuun

Mitä jos et saa yhteyttä läheisiisi hätätilanteessa? Miten toimit ja voiko tilanteeseen varautua jotenkin?

Ukrainan sota on muistuttanut meille, kuinka tärkeää on saada yhteys lähimmäisiin ja tarvittaessa viranomaisiin kriisitilanteessa. Miten varautua mobiiliverkkojen kestävyyteen ennalta, jos jokin poikkeustilanne iskisi Suomeen? Neuvoni voivat yllättää: tervehdi naapuria ja pohdi etukäteen, miten pärjäät ja reagoit sekä miten käsittelet tunteitasi. Näillä keinoilla turvaamme välttämättömät yhteydet ihmisten välillä pahassakin paikassa.
kriisitilanne mobiiliverkot varautuminen

Suomalaisten poikkeaviin tilanteisiin varautumisessa on eroja. Vähän kärjistäen, Kainuun korvessa asuva on jo kokemusperäisesti varautunut pitkiinkin sähkökatkoihin pakkaspäivinä ja tiedossa on, jos naapurissa asuu joku, joka tarvitsee apua selviytymisessä.

Kaupungissa on totuttu siihen, että lähikauppa palvelee lähes kellon ympäri, sähkökatkot kestävät korkeintaan muutamia minuutteja, eikä samassa rapussa asuvan naapurin nimeä tiedä, hyvä jos rapussa tervehditään. Kotivara on ehkä edelleen rakentamatta eikä kokemusta pitkistä sähkökatkoista ole. Siksi eniten kirittävää varautumisessa on kaupunkilaisilla.

Mobiiliverkkojen täytyy selvitä enemmän kuin 105 päivää

Ukraina on opettanut meille sen ikävän tosiseikan, että sota tai siihen rinnastettava kriisitilanne voi kestää kauankin. Olimme ehkä ennen helmikuuta 2022 tuudittautuneet ajatukseen, että sota olisi ohi vähintäänkin yhtä nopeasti kuin talvisota eli 105 päivässä. Näin ei käynyt, vaan sota on kestänyt pian jo kolme vuotta, eikä loppua näy.

Sodankin aikana yhteiskunnan täytyy toimia. Ihmiset käyvät koulussa ja töissä. Viranomaiset työskentelevät: sammuttavat tulipaloja, kuljettavat haavoittuneita ja sairaita ja koordinoivat evakuointeja sekä paljon muuta. Toimivia yhteyksiä eli mobiiliverkkoa tarvitaan elämän kaikissa askareissa.

Suomessa on siirrytty mobiiliasiointiin hanakasti. Jos jokin kriisi kohtaisi meitä ja mobiiliverkkoamme, pyrittäisiin turvaamaan perustason palvelut kuten puhelut ja tekstiviestit sekä netin käyttö, mutta elokuvien katsomiseen kapasiteetti ei välttämättä riittäisi. Erillisverkot osaltaan varmistaa, että yhteydet viranomaisten välillä toimivat kaikissa tilanteissa.

Kriisi voi olla muutakin kuin sotaa. Se voi liittyä esimerkiksi siihen, että Suomi pyritään eristämään muista maista katkaisemalla tietoliikenne- tai logistiikkayhteydet tai horjuttamalla energiajärjestelmää. Verkkojen kestävyyttä voisi parantaa loputtomasti, mutta kuinka paljon me olemme valmiita maksamaan varautumisesta pahimman varalle? Kaupalliset palvelut toteutetaan tuloksenteon lähtökohdista. Käytännössä varautumisen vaatimukset asetetaan pitkälti lainsäädännön ja viranomaismääräysten perusteella, ja niiden toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia. Varautumista koskevien määräysten tuleekin elää ajassa ja huomioida riittävän nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö.

Mobiiliverkon jokaista tukiasemaa ei pystytä varmistamaan kaikkia uhkia vastaan. Jotkin alueet voisivat joutua olemaan ilman yhteyksiä. Järjestelmätaso ja viranomaisten yhteydet pyritään kuitenkin takaamaan kaikissa olosuhteissa.

Lisää naapurin tervehtiminen henkilökohtaiseen varautumispakettiisi

Poikkeuksellisissa tilanteissa, vaikka kyseessä ei olisi sota, vaan jokin vähäisempi häiriötilanne, viranomaisilla olisi todennäköisesti kädet täynnä töitä. Siksi suomalaisten valmius selvitä itsenäisesti korostuu. Viranomaisen resurssit ovat rajalliset, vaikka ihmisten avun tarve kasvaa. On olennaista, miten ihmiset toimivat.

Jos hätäkeskus tukitaan turhilla soitoilla, ei apua pystytä hälyttämään niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Miten jokainen suomalainen voi varmistaa, että on itse turvassa ja viranomaiset pääsevät niiden avuksi, jotka apua todella tarvitsevat?

  • Jos sinulla itselläsi ei ole akuuttia hätää, istu alas ja mieti, mitä kannattaa nyt tehdä. Säntäily netissä tai fyysisesti tai turha soittaminen 112:een ei paranna tilannetta. Paras keino on pyrkiä käsittelemään omia järkytyksen, hämmennyksen tai esimerkiksi epätietoisuuden tunteita.
  • Jos netti toimii, voit seurata tapahtumia, mutta älä lähde itse hämmentämään tilannetta huhuilla, huolilla ja spekulaatioilla. Esimerkiksi sähköverkkoyhtiöllä on tietoa laajoista sähkökatkoista, joten he eivät kaipaa jokaiselta alueella asuvalta erillistä ilmoitusta. Turha soittelu ympäriinsä kuormittaa paitsi viranomaisia myös mobiiliverkkoa. Hätäkeskus ei ole paikka, mistä voi kysyä, mikä on tilanne. Paristoradiosta voit seurata tilannetta, vaikka netti ei toimisikaan.
  • Jos mobiiliyhteydet eivät toimi ja maltat mielesi, seuraava askel kannattaa ottaa toisen ihmisen suuntaan. Jos olet poikkeustilanteessa yksin tai epäilet jonkun toisen olevan vailla seuraa, hakeudu juttelemaan lähietäisyydeltä löytyvän ihmisen kanssa. Varautumisen voit aloittaa jo tänään esimerkiksi sanomalla päivää ja kysymällä kuulumisia.

Viranomaiset harjoittelevat poikkeustilanteissa toimimista jatkuvasti. Samalla tavalla jokaisen kansalaisen kannattaa miettiä tilanteita mielessään jo etukäteen. Mitä teen, jos puhelin ei toimi? Entä mitä teen, jos sähköä ei ole käytettävissä? Miten todennäköisesti reagoin, jos en saa yhteyttä kauempana asuviin läheisiini? Yleensä asiat järjestyvät, turhaa panikointia ja hosumista kannattaa välttää. Kotivara 72tuntia.fi on tarpeen kaupungissakin.

Erillisverkot on yhteiskunnan turvaaja, ole sinä itsesi ja lähimmäisten turvaaja. Kriisitilanteessa älä hosu vaan ajattele. Ole se, johon voi luottaa tiukoissakin paikoissa.

Kirjoittaja Tomi Lounema jättää tämän blogin myötä jäähyväiset Erillisverkoille. Hän siirtyy helmikuun alusta alkaen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtajaksi Erillisverkkojen turvallisuudesta, varautumisesta ja valmiudesta vastaavan johtajan tehtävästä.