Tieto- ja varsinkin kyberturvallisuus herättävät jatkuvasti kysymyksiä, joihin lainsäädännön ja viranomaisten tulisi pystyä vastaamaan. Lainsäädäntö ei aina pysy muuttuvan maailman mukana, ja viranomaisten toimivalta ja vastuut eivät ole selviä eri osapuolille, kirjoittaa blogivieraamme, puolustusministeriön tietohallintojohtaja Mikko Soikkeli.
Olemme olleet valppaina Suomen maantieteellisten rajojen valvonnassa, mutta kybermaailman rajaloukkaukset vaativat toisenlaista varautumista. Tietoverkkojen ja -liikenteen turvaamiseen on suhtauduttava vakavasti. Lisäksi on tartuttava rivakalla otteella toimiin, jotta kaikki meille tärkeä on ja pysyy suojassa.
Asia on yhteinen: kansallinen kyberturvallisuus rakentuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Tarvitsemme lisää suomalaista osaamista ja alan yritystoimintaa – näille on kysyntää maailmallakin, kirjoittaa blogivieraamme valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Digitaalisen itsenäisyyden turvaaminen on osa modernia maanpuolustusta. Kyberpuolustus ja kyberhyökkäysten torjuminen kuuluu olennaisesti siihen, linjasi puolustusministeri Antti Kaikkonen Erve Foorumi 2021 -tervehdyksessään.
”Vastaamo-tietomurto on tuonut ennennäkemättömällä tavalla tietoturvaosaajat, yritykset ja viranomaiset yhteen. Tässä yhteistyössä piilee vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia”, valkohattuhakkeri ja tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä kertoo.
Suomen puolustuskykyä tietomurtoja ja kyberhyökkäyksiä vastaan vahvistaa kiinteä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. ”Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Kyberhyökkäysten torjuminen on tärkeä osa digitaalista itsenäisyyttämme. Kukaan ei selviä tästä taistelusta yksin, vaan meidän tulee yhdistää resurssimme verkostomaiseen, hyvin organisoituun yhteistyöhön. Sitä johtamaan on perustettava keskeisistä viranomaisista koostuva kybernyrkki, kirjoittaa Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Kun koronapandemia pakotti tietotyöläiset siirtymään laajasti etätöihin, tietoturva-aukkoja alkoi paljastua yhä tiuhemmin. Uudet etätyökäytännöt vaativat paitsi teknisiä myös asenteellisia muutoksia. ”Meidän pitäisi osata ja uskaltaa kertoa, jos jokin epäilyttää, ja myös tulla kuulluiksi organisaatioissa. Muuten riskialttiita aukkoja ei löydetä ajoissa”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala.
Tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen ja niiden suojaaminen hyökkäyksiltä asettaa yhä enemmän vaatimuksia sekä valtioille että yrityksille. Kysymys on jatkuvasta kilpajuoksusta. Sitä mukaa kun teknologiayritykset kehittävät uusia tapoja suojata niiden laitteita ja ohjelmistoja, niin yksityiset kuin valtiollisetkin hyökkääjät kehittävät menetelmiä päästä suojausten läpi.
”Digitaalisuus ja kyberturvallisuus ovat osa meidän jokaisen arkea. Me kaikki voimme tehdä osamme yhteisen turvallisuuden eteen, mutta valtion pitää vastata kokonaisnäkemyksestä”, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
Ruotsalaisen Ericssonin globaali kyberturvallisuuskeskittymä sijaitsee Suomessa, Kirkkonummen Jorvaksessa. Ericssonin asiantuntijat varmistavat myös, että uusi Virve 2.0 -viranomaisverkko toimii luotettavasti ja turvallisesti.
5G-mobiiliteknologian tarjoamat uudet palvelut laajenevat Euroopassa ennätysvauhtia samaan aikaan, kun operaattorit joutuvat painimaan erilaisista salaliittoteorioista ja suurvaltojen keskinäisestä kyräilystä johtuvien pulmien kanssa. Vielä joitakin vuosia sitten olisi ollut vaikea kuvitella, että kaikkia palvelevasta uudesta teknologiasta voisi kasvaa kansainvälinen poliittinen kiistakapula.
