Asia on yhteinen: kansallinen kyberturvallisuus rakentuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Tarvitsemme lisää suomalaista osaamista ja alan yritystoimintaa – näille on kysyntää maailmallakin, kirjoittaa blogivieraamme valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Maailmanlaajuinen pandemia on pakottanut kasvavat kaupungit nostamaan digitalisaation yhä tärkeämmäksi osaksi kansalaisten palvelua. Smart city -konsepti vaatii kuitenkin tarkkuutta sen suhteen, että ihmisten yksityisyydestä pidetään kiinni. EU:lle Kiinan digitalisaatio on varoittava esimerkki.
BRYSSEL. Koronavirus on aiheuttanut maailmanlaajuisen digiloikan, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti maailman jokaisen ihmisen elämään – pysyvästi. Lentokoneita romutetaan ja verkkokauppa kasvaa kohisten. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtaja Mika Horelli kirjoittaa blogissaan, miksi yhä kattavampien ja nopeampien tietoverkkojen rakentamiselle on kasvava tilaus.
Mitä kiihtyvä digitalisaatio ja datan hyödyntäminen tarkoittavat asiakaskokemuksen, johtamisen ja turvallisuuden kannalta? OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja Suomen Erillisverkot -konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki jakavat näkemyksiään.
Suomi kuuluu Euroopan unionin kärkeen nopeiden ja toimivien verkkoyhteyksien osalta. EU:n tavoitteena on aidosti yhtenäinen rajaton digitaalinen sisämarkkina. Se tarkoittaa se isoja investointitarpeita yhteyksiin sekä jäsenmaiden sisällä että välillä.
Digitalisaatio ja yhteensopivuusasiat liittyvät Puolustusvoimissa erottamattomasti toisiinsa. Kun puhutaan verkoista, mietitään aina niiden käyttötarkoitusta.
