alkuun

Kehittyvät älykaupungit pitävät asukkaistaan yhä parempaa huolta – Suomessa ollaan kisan kärkisijoilla

Maailmanlaajuinen pandemia on pakottanut kasvavat kaupungit nostamaan digitalisaation yhä tärkeämmäksi osaksi kansalaisten palvelua. Smart city -konsepti vaatii kuitenkin tarkkuutta sen suhteen, että ihmisten yksityisyydestä pidetään kiinni. EU:lle Kiinan digitalisaatio on varoittava esimerkki.
Älykaupunki digitalisaatio

Bryssel on hyvä esimerkki eurooppalaisesta kaupungista, jossa verkottumiseen ja erilaisiin digitaalisiin sovelluksiin liittyvät ratkaisut ohjaavat ihmisten elämää yhä enemmän. Tämä tapahtuu kuitenkin pääasiassa taustalla, joten vain harva kaupungin asukkaista kokee elävänsä älykaupungissa.

Erityisesti ruuhkistaan tunnetun Brysselin joukkoliikenteen siirtäminen älykkäisiin ratkaisuihin on ollut haastavaa. Askel kerrallaan kaupungin joukkoliikenneyhtiö STIB/MIVB on kehittänyt sovelluksia, joilla se jakaa matkustajille ajantasaista tietoa bussien ja raitiovaunujen kulloisestakin reittitilanteesta ja niiden muutoksista.

Käytännössä kaikilla bussi- ja raitiovaunupysäkeillä on sähköiset linjataulut, jotka kertovat minuutin tarkkuudella, milloin seuraavat vuorot tulevat pysäkille. Tiedot ohjautuvat reaaliaikaisesti myös liikennevälineiden sisäisille infotauluille ja älypuhelinsovelluksiin, jotka varoittavat muutoksista ja ohjaavat automaattisesti vaihtoehtoisille reiteille.

Viimeisin muutos Brysselin joukkoliikenteessä oli koronaepidemian aikaistama luopuminen kokonaan kuljettajarahastuksesta ja siirtyminen maksukorttien etälukuun. Busseissa ja raitiovaunuissa voi nyt käyttää paitsi pysäkkiautomaateista ostettuja lippuja ja kausikortteja, myös mitä tahansa lähiluettavaa maksukorttia. Järjestelmä muistaa maksun automaattisesti eikä rahasta tililtä uudestaan mitään, jos korttia käytetään seuraavan tunnin vaihtoaikana uudestaan.

Huippukokousten autosaattueet iso haaste tavallisille kaupunkilaisille

Euroopan epävirallisessa pääkaupungissa on jouduttu myös miettimään ratkaisuja siihen, kuinka kaupunkilaisia voidaan palvella niissä jatkuvasti toistuvissa poikkeustilanteissa, joissa esimerkiksi erilaiset Euroopan unionin tai Naton huippukokoukset ja niihin liittyvät autosaattueet sulkevat ajoittain osia kaupungin katuverkosta. Tällöin kymmenet kadut suljetaan ja niitä käyttävät joukkoliikennelinjat joudutaan ohjaamaan poikkeusreiteille.

Tiedot poikkeusreiteistä ja viivästyksistä eivät nojaa vain aikatauluihin, vaan ne päivittyvät automaattisesti kulloisenkin liikennetilanteen mukaan. Järjestelmä perustuu paitsi itse joukkoliikennevälineissä oleviin satelliittipaikannuslaitteisiin, myös läpi kaupungin rakennettuun anturiverkkoon, joka kerää tietoa ruuhkista ja yllättävistä poikkeustilanteista.

Vastaavat palvelut ovat tietenkin saatavissa myös yksityisautoilijoille, jotka osaavat näin vaihtaa poikkeustilanteissa reittiä ja kykenevät – ainakin teoriassa – välttämään pahimmat ruuhkat.

Singapore, Helsinki ja Zürich johtavat Smart City -vertailussa

Syyskuun puolivälissä julkaistussa Smart City Index 2020 –raportissa Brysselin sijoitus jäi kuitenkin kauas Helsingistä, joka nousi edellisvuoden kahdeksannelta sijaltaan toiseksi heti Singaporen jälkeen. Helsingin perässä kolmantena oli Sveitsin Zürich. Vertailussa oli mukana yhteensä 109 kaupunkia. Chicagon sijoitus oli 41, Brysselin 60 ja Shanghain 81. Hännänhuipuksi jäi Nigerian pääkaupunki Lagos.

Raportin pohja-aineistona hyödynnettiin kaupungeista saatua teknologista ja taloudellista dataa. Raporttia varten myös haastateltiin huhti-toukokuun aikana satoja asukkaita kussakin kaupungissa siitä, kuinka älykkäästi toimivassa kaupungissa he mielestään asuivat. Keskeisiä teemoja kyselyssä olivat terveydenhoito, turvallisuus, liikenne, aktiviteetit, hallinto ja asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.

Koska tämän vuoden raportti valmistui kesken koronaviruspandemian ensimmäistä aaltoa, poikkeuksellisten olosuhteiden merkitys näkyi myös tuloksissa. Kaupungeissa, joissa esimerkiksi sähköinen asioiminen viranomaisten kanssa oli jo valmiiksi mietitty konsepti, siirtyminen verkon ja etäyhteyksien varaan pandemian johdosta aiheutti vähemmän ongelmia kuin niissä kaupungeissa, joissa verkkopalvelut olivat vasta alkutekijöissään.

Helsingin asemaa indeksin huipun tuntumassa selittää osaltaan se, että Suomessa on perinteisesti erittäin luotettavasti toimivat mobiiliverkot. Koska erilaisten digitaalisten palvelujen käyttö tapahtuu yhä useammin älypuhelimilla langattoman verkon kautta, häiriöttömät yhteydet ovat käyttäjäkokemuksen kannalta keskeinen tekijä. Ne myös tekevät uusien innovaatioiden kehittämisen helpommaksi ja niiden käyttöönoton houkuttelevammaksi.

Älykaupunki on liikkuva maali

Älykkäällä kaupungilla, smart cityllä, ei ole yleispätevää määrittelyä. Käsite yhdistetään keskeisesti nopeasti etenevään verkkoteknologiaan ja sen mukanaan tuomaan kehitykseen, joka mahdollistaa asukkaiden elämänlaadun paranemisen ja ympäristön kuormituksen vähenemisen, vaikka kaupunkien väkiluku on voimakkaassa kasvussa.

Älykäs kaupunki on käsitteenä kuin liikkuva maali, joka vaihtaa paikkaa teknologian kehityksen mukana. Pyrkimystä ekologisuuteen pidetään yhtenä smart city -käsitteen lähtökohdista.

Alun perin kaupunkien syntyminen oli mahdollista vasta sen jälkeen, kun ihmiset oppivat viljelemään maata ja yhdistämään voimansa niin veden kuin ruuan jakelun osalta. Jokainen keksintö Rooman akvedukteista Manhattanin ensimmäisiin hisseihin toi mukanaan mahdollisuuden tehdä kaupunkiasumisesta yhtä aikaa tiiviimpää ja mukavampaa.

Seuraavan sukupolven älykkäät kaupungit ovat puolestaan mahdollisia siksi, että olemme kehittäneet toimivat menetelmät massiiviseen tiedon keräämiseen ja tiedonsiirtoon.

Vaikka nykyaikaisella älykkäällä kaupungilla on suurin piirtein yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijääkin, älykkäiden kaupunkien yleisesti hyväksytty perusedellytys on toimivien informaatioverkkojen ja niitä hyödyntämään kehitettyjen sovellusten olemassaolo. Muun muassa esineiden internet ja sitä palveleva 5G-verkkojen parhaillaan tapahtuva voimakas leviäminen ovat älykkään kaupunkikehityksen mahdollistumisen kulmakiviä.

Näkymätön tiedon kerääminen on älykaupungin edellytys

Kasvava osa siitä teknologiasta, jota älykkäiden kaupunkien toimintaan tarvitaan, toimii ilman, että tavalliset kansalaiset ja kuluttajat edes huomaavat sen olemassaoloa. Näkymätöntä tietoa kerätään jatkuvasti liikenteestä, ilman laadusta, kulutuksesta, langattomien verkkojen ruuhkista ja kaikesta muusta, mitä voidaan käyttää palvelujen suunnittelussa ja kohdistamisessa.

Hyvä esimerkki tästä on terveysteknologia, jossa epidemiologit monitoroivat erilaisilla antureilla kaupunkien jätevesissä esiintyviä jäämiä tarttuvista taudeista. Näiden perusteella terveydenhuoltojärjestelmä voi saada ennakkovaroituksen uhkaavista epidemioista jo ennen kuin ne pääsevät leviämään. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksen piirissä on noin 60 prosenttia maan väestöstä.

Samaa menetelmää on jo 15 vuotta käytetty esimerkiksi huumeiden käyttöön liittyvän ajantasaisen tiedon hankinnassa. Viranomaiset tietävät, että uusi diileri on maisemissa, kun anturit alkavat yllättäen kertoa jonkun pikkukaupungin jätevesiin ilmaantuneista uudenlaisista muuntohuumejäämistä.

Smart city on ajattelutavan muutos

Älykäs kaupunki ei tarkoita yksinomaan teknologian harppauksia. Vähintään yhtä paljon kysymys on ajattelutavan muutoksista.

Aikaisemman minäkeskeisen ajattelutavan on varsinkin tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa korvaamassa ajattelutapa, jonka mukaan monia aikaisemmin yksistään omaan käyttöön hankittuja asioita voidaan myös jakaa ilman, että kukaan todellisuudessa menettää mitään.

Älyteknologian kehitys on viemässä esimerkiksi autojen käyttöä kaupungeissa yhä yhteisöllisempään suuntaan. Mitä järkeä on sitoa pääomaa autoon, joka seisoo kotona tai työpaikan parkkihallissa 80 prosenttia ajasta käyttämättömänä, jos vaihtoehtona ovat nopeammin sujuva joukkoliikenne ja kännykällä välittömästi saavutettavissa olevat, laadukkaat autojen yhteiskäyttöpalvelut?

Tutkimusyhtiö Kantar haastatteli tulevaisuuden liikkumisen trendejä ja asenteita tarkastelevaan Mobility Futures -raporttiin yhteensä 20 000 kaupunkilaista 31 kaupungissa eri puolilla maailmaa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kaupunkilaiset matkustavat nyt, ja miten he haluaisivat matkustaa tulevaisuudessa.

Tämän vuoden alussa julkaistun raportin perusteella sekä autoilijat että julkisen liikenteen käyttäjät olivat avoimia muutokselle: Omalla autolla ajavista 37 prosenttia olisi valmis jättämään autonsa kotiin, ja julkisen liikenteen hyödyntäjistä 43 prosenttia oli kiinnostunut löytämään uusia vaihtoehtoja liikkumiseensa.

Chicago jakaa tietoa kaupungin viilentämiseksi

Älykaupungin ideaan liittyy keskeisesti ajatus siitä, että faktaan perustuvalla järkevällä suunnittelulla kaupungista saadaan kaikin tavoin miellyttävämpi ja terveellisempi paikka asua.

Yksi esimerkki tästä ajattelusta löytyy maailman pilvenpiirtäjien synnyinkaupungista Chicagosta. Kaupunki kerää jatkuvasti tietoa ympäristön tilasta ja jakaa sitä aktiivisesti erilaisissa verkkosovelluksissa. Tavoitteena on jatkuvasti tuottaa reaaliaikaista tietoa, joilla asukkaat voivat suoraan vaikuttaa kaupunkinsa viihtyvyyteen.

Chicagon talven kuuluisasta kylmyydestä huolimatta varsinainen vuotuinen energiankulutuspiikki osuu aina kesäkauteen. Taivaalta porottava aurinko saattaa nostaa keskustan lämpötilan jopa viisitoista astetta ympäröivää esikaupunkivyöhykettä korkeammaksi.

Chicagossa on tällä hetkellä yli 500 rakennusta, joiden kattoja peittävät nurmikot ja pensaat. Kattopuutarhojen määrä kasvaa koko ajan. Mitä useammalla katolla on puutarha, sitä viileämpänä kaupunki pysyy kesäisin ja sitä useampi kaupunkilainen muuttaa takaisin keskustaan asumaan. Kaupunki säilyy elävämpänä eikä työmatkaliikenne lisää saasteita ja päästöjä.

Keskustan viihtyisyyden lisääminen on keskeinen resepti kun halutaan irti donitsikaupunki-ilmiöstä. Tällä tarkoitetaan Yhdysvalloissa kaupunkeja, joiden keskustat ovat iltaisin aivan tyhjät koska kaikki kynnelle kykenevät asuvat omakotialueilla kaupungin ympärillä. Ilmiö ehti toisen maailmansodan jälkeen slummiuttaa kymmenien Chicagon kaltaisten amerikkalaiskaupunkien keskustat.

Chicagon kaupunki on todennut puutarhat niin hyödyllisiksi, että se paitsi jakaa verkkosivuillaan ohjeita kattopuutarhojen rakentamiseen myös tukee taloudellisesti kattojen muuntamista nurmikoiksi ja puutarhoiksi.

Kiina on varoittava esimerkki

Siinä, missä olemme vanhasta muistista oppineet pitämään Kiinaa kehittyvänä maana, Shanghai heittää eurooppalaisen vierailijan tulevaisuuteen.

Nanjing Roadin ostospalatseissa ostokset maksetaan enimmäkseen älypuhelimilla, kiinalaista virallista kansan rahaa, renminbiä eli juania näkee lähinnä vaihtokurssin laskemisen kanssa tuskailevilla turisteilla. Kasvotunnistukseen perustuvat maksupäätteet ovat jo laajasti käytössä.

Jos kiinalaisten oli viisikymmentä vuotta sitten pakko kantaa Mao Zedongin Pientä punaista kirjaa, nykyisessä Kiinassa tämän sitaattikirjan on korvannut älypuhelin. Perjantaina illansuussa vaikuttaa siltä, että jokainen Shanghain metrossa matkustava kiinalainen on liimautunut puhelimensa ruutuun.

Kun Euroopassa pohditaan sitä, minkälaisin askelin yhteiskunta digitalisoituu, mallia tulevaisuudesta voi käydä katsomassa Kiinassa.

Länsimaiseen yksityisyyteen tottuneen on kuitenkin vaikea ymmärtää, että Kiinan älykaupunkien valtavan kehityksen taustalla ovat umpipoliittiset päämäärät. Maan hallituksen määrätietoinen tavoite on ollut päästä valvomaan digitaalisesti kaikkea, mitä kiinalaiset tekevät.

Tämä on syy myös siihen, miksi Kiina on suhtautunut niin suopeasti kansalaisten hankkimaan uusimpaan tietotekniikkaan. Sadat miljoonat valvontakamerat, tietokoneet, kännykät ja sosiaalisen median sovellukset ovat osa hallituksen valvontakoneiston kokonaisuutta. Yksityisyyttä ei tunneta.

EU:ssa korostetaan yksityisyyden suojaa

Kiinan antama esimerkki on yksi keskeinen syy siihen, että EU:ssa älykaupunkikonseptien kehittämisessä kansalaisten yksityisyyden suojasta huolehtimisesta on tullut niin tärkeää. Samaan aikaan kun digitaalisten palvelujen kehittäminen nähdään Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisenä tavoitteena, jo nyt voimassa oleva yleinen tietosuoja-asetus GDPR määrittelee tarkasti, mitä EU-kansalaisia koskevia tietoja voidaan erilaisissa sovelluksissa käyttää ja miten niitä voidaan hyödyntää.

Asia on erittäin ajankohtainen. EU:n komissio julkaisi seuraavan lakialoitteen asiasta 25. marraskuuta. Data Governance Act eli tietohallintalaki määrittelee yhä tarkemmin niitä sääntöjä, joilla EU-kansalaisten tietojen käyttöä julkisten palvelujen suunnittelussa halutaan säännellä tulevaisuudessa.

Juttu on julkaistu Mustreadissa 11.12.2020.