Hanna Smith luettelee viisi pahinta uhkaa demokratialle ja muistuttaa: ”vahvaa johtajaa ei tulisi ihannoida”

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö OSCE:ssä työskentelevä Senior Strategic Advisor ja tohtori Hanna Smith arvioi, että Venäjän sota Ukrainassa ja Suomen Nato-jäsenyys ovat tuoneet mukanaan viisi selkeää turvallisuuteen vaikuttavaa muutosta, joita varsinkin valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat, jotka haluavat haastaa demokratioita, käyttävät hyväkseen.

1. Lisääntyvä valtiollinen toiminta verkossa. Smithin mukaan olemme tottuneet siihen, että verkossa meitä uhkaavat lähinnä ei-valtiolliset toimijat. Hakkeroinnin, kalastelun, palvelunestojen, haittaohjelmien ja kiristyksen takana voi nykyisin kuitenkin olla yhtä lailla valtiollisia toimijoita.
2. Normit, säännöt ja lait haastetaan. Erityisesti Venäjän sota Ukrainassa ja Suomen rooli Venäjän suuntaan ovat muuttaneet tilannetta. Uudet kysymykset nousevat pintaan: kuka saa ja voi tuomita ja kenet? Millaisia oikeusprosesseja näemme jatkossa? Mitä sääntöjä noudatamme?
3. Välitoimijoiden käyttäminen. Oikea toimija häivytetään taustalle, eikä suoraa yhteyttä teon ja esimerkiksi valtiollisen toimijan välillä ole. Tämä vääristää tilannekuvaa, jota on yhä vaikeampi muodostaa.
4. Keskinäisriippuvuudet lisääntyvät ja rajat ylittyvät. Rajojen yli kulkee yhä erilaisempia virtoja: pakolaisia, kriittistä infrastruktuuria, tietoliikennettä, logistiikkaketjuja ja energiaa. Omistajuus välineenä on otettu käyttöön.
5. Luottamus murenee. Mihin voi uskoa, kehen voi luottaa? Demokraattiset yhteiskunnat kohtaavat yhä suuremman haasteen, jos epäterve polarisaatio vahvistuu – samalla se tekee päätöksenteon vaikeaksi.

Demokratia tuo turvaa monelle, autoritaarisuus muutamille

Smith toteaa, että demokratian myötä saamme toimivamman, dynaamisemman ja yksilölle turvallisemman yhteiskunnan. Autoritaarisessa mallissa voi kyllä tehdä nopeita ratkaisuja: aloittaa sodan tai runtata jonkin lain läpi. Samalla yhteiskunnan yhteisöllisyys ja turvallisuuden tunne murentuvat.

”Vahvan johtajan ja nopean päätöksenteon ihannointi pitää laittaa kontekstiin. Tarvitsemme demokratiassakin johtajia, jotka johtavat. Demokratian luonteeseen kuitenkin kuuluu, että valta hajaantuu”, Smith muistuttaa.

Katse kannattaa kääntää myös historiaan – tai pikemminkin siihen, kuinka sitä kirjoitetaan uudelleen.

”Tätä on nähty erityisesti Venäjän puolelta. Jännittävää on se, että historia toistaa itse itseään uudessa muodossa, mutta me emme opi mitään. Pitäisi katsoa historiaan ja tietää, mikä tarina on totta ja mikä ei.”

Välitilassa ei ole paluuta vanhaan, muttei myöskään tietoa tulevasta

Smithin mukaan olemme nyt välitilassa, keskellä muutosta, jossa moni valtiollinen ja ei-valtiollinen toimija pyrkii heikentämään niin Suomea, Euroopan unionia kuin länttä laajemmin.

”Ei ole paluuta menneeseen, mutta emme tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Välitilassakaan ei kannata istua ja odottaa, vaan pitää asemoida itseään. Hyvä esimerkki asemoinnista on Suomen Nato-jäsenyys.”

Smith haastaa pohtimaan, mitä on mahdollista tehdä nyt ja mitkä mahdollisuudet puolestaan sulkeutuvat, kun sota loppuu. Samaan aikaan hän peräänkuuluttaa uuden yhteiselon harjoittelua Venäjän kanssa.

”Suomen pitää opetella elämään Venäjän kanssa uudestaan Nato-jäsenenä. Tämä onnistui Norjalta ja Baltian mailta, miksei meiltäkin. Suhteet Venäjään tulee hoitaa niin, että he ottavat opikseen. Samalla pitää varmista, ettei 10 vuoden kuluttua tilalle kohoa nöyryytetty ja katkera valtio, joka haastaa meidät vielä pahemmalla sodalla”, Smith puntaroi.

Länsi on Smithin mukaan vahvempi kaupassa, osaamisessa, teknologiassa ja ylipäätään edistyksellisyydessä.

”Kysymys on, pystyykö länsi tekemään kaiken järkevästi yhteistyöllä ja hoitamaan homman kotiin. Mitä kauemmin sota kestää, sitä vaarallisemmaksi ja arvaamattomammaksi Venäjä muokkautuu”, Smith varoittaa.

”Tarvitsemme uuden toimintatavan siihen, miten yhteistyötä autoritaaristen ja demokraattisten valtioiden välillä voidaan tehdä niin, että puolustamme kuitenkin demokratiaa samalla. Mitkä ovat ne alueet ja teemat, joiden puitteissa voimme ja täytyy tehdä yhteistyötä? On kysymyksiä, joissa meillä on yhteisiä intressejä”, Smith toteaa.

Esimerkkeinä hän luettelee ilmastonmuutoksen, ihmiskaupan, terrorismin ja pakolaiskysymykset. Samalla Smith muistuttaa, että tarvitsemme jokaista toimijaa: turvallisuudesta on tullut kaikkien asia, ei ainoastaan turvallisuustoimijoiden.

Hanna Smith oli puhumassa Erillisverkkojen Asiakas- ja teknologiapäivässä, joka järjestettiin 24. toukokuuta Critical Communications World -tapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Jutun pääkuva on luotu tekoälyn avulla.