Erillisverkot on näkyvässä roolissa myös kansainvälisessä viranomaisviestinnässä
Kansainvälisen yhteistyön kautta Erillisverkot pyrkii edistämään eri maiden viranomaisviestintäratkaisujen yhdenmukaisuutta ja varmistamaan, että maan rajat ylittävät teknologiset ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Erillisverkkojen yhteistyö painottuu Pohjoismaihin, Eurooppaan ja muihin luotettaviin länsimaihin.
”Erillisverkoilla on hyvät edellytykset toimia asiantuntijavaikuttajana, sillä Suomessa on kansainvälisesti arvostettua osaamista toimintatavoissa sekä yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken. Lisäksi Suomessa on poikkeuksellisen merkittävä ja innovatiivinen kriittisen viestinnän teollisuus”, sanoo Erillisverkkojen kansainvälisten asioiden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Jarmo Vinkvist.
Suomi tekee kansainvälistä vaikuttamistyötä neljällä osa-alueella:
- Viranomaisten tiedonvaihto- ja vaikuttamisfoorumeissa
- Kansainvälisissä hankkeissa
- Mobiiliteknologian standardoinnissa
- Kriittisen viestinnän etujärjestöissä
“Haluamme osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja mobiiliteknologian standardointiin. Neljästä vaikuttamisen osa-alueesta vain yksi eli standardointityö on selkeästi teknologiaa, muut osa-alueet ovat enemmän yhteistoimintaa muiden maiden viranomaisten ja operaattoreiden kanssa”, Vinkvist tarkentaa.
EU varautuu yhteiseurooppalaisiin viestintäratkaisuihin
Erillisverkot on näkyvässä roolissa useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Yksi näistä on Mission Critical Communication Group (MCCG), joka muun muassa valmistelee EU:n jäsenmaita velvoittavaa EUCCS-lainsäädäntöä.
”EUCCS eli EU Critical Communication System on Euroopan Unionin merkittävin hanke viranomaisviestinnässä. Se tähtää yhteiseurooppalaiseen turvallisuusviranomaisten laajakaistaviestintäratkaisuun, jossa esimerkiksi roaming toimii täysin saumattomasti rajanylityksissä ja viranomaisliikenne voidaan priorisoida kuluttajaliikenteen yli”, Vinkvist sanoo.
EUCCS:n tavoite on varmistaa, että eri maiden hankkimat teknologiset ratkaisut toimivat saumattomasti yhteen ja viranomaiset voivat käyttää eri valmistajien päätelaitteita ja palveluita kaikkialla Euroopassa. Hankkeen moniulotteisuutta lisää se, että valtioiden lisäksi mukana on toimijoita, jotka operoivat ilman kotimaata, kuten Europol tai Frontex.
”Yhteiseurooppalainen viestintäratkaisu on teknisesti mahdollinen, mutta suuremman haasteen asettavat viranomaisten yhteisen toimintatavan ja luottamuksen rakentaminen. Maissa, joissa luottamuksen taso on alhaisempi, on yhteistyö eri viranomaisten välillä haastavampaa kuin Pohjoismaissa”, Vinkvist toteaa.
Pohjoismaissa rajat ylittävä yhteistyö on perinteisesti ollut sujuvaa. Pohjoismaiden kapeakaistaisten järjestelmien yhteistoiminta on toiminut mallina laajakaistaiselle EUCCS-hankkeelle.
Pohjoismaat kokoontuivat Espoossa
Kansainvälinen yhteistyö konkretisoituu toimijoiden välisissä tapaamisissa. Espoossa järjestettiin hiljattain Nordic Critical Communication Operator Meeting, NCCOM, joka pohtii viranomaisviestinnän kehitystä pohjoismaisesta näkökulmasta.
”Espoon kokoontumisessa vaihdoimme kokemuksiamme muun muassa kansallisista viranomaisverkoista ja niiden teknologista sekä toiminnallisista hankkeista, kuten siirrettävistä tukiasemista ja kovaan kenttätyöhön soveltuvien, laajakaistaisten kriittisen viestinnän päätelaitteiden suositusdokumentin päivittämisestä. Lisäksi keskustelimme EUCCS-hankkeen etenemisestä”, Vinkvist sanoo.
”NCCOM ylläpitää hyvin toiminutta, rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä. Samalla Suomi haluaa varmistaa, että Ruotsi ja Norja etenevät omissa laajakaistahankkeissaan ripeällä aikataululla – yhteensopivuutta unohtamatta”, Vinkvist jatkaa.
Erillisverkot osallistuu ensi vuonna useisiin viranomaisille tarkoitettuihin kansainvälisiin tilaisuuksiin. Merkittävin näistä on Lontoossa kesäkuussa järjestettävä Critical Communications World (CCW), joka toimii alan kehityksen näyttämönä. Erillisverkot on mukana vuoden 2026 tapahtuman järjestelyissä.
