Viranomaisverkko Virve osoitti toimivuutensa ja välttämättömyytensä Kuopion kouluhyökkäyksen aikana. Toimintakyky ja kapasiteetti riittivät, vaikka verkon käyttö moninkertaistui hetkessä.
Viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden, kuten huoltovarmuuskriittisten yritysten on kyettävä toimimaan kaikissa tilanteissa: kyberhyökkäyksen kourissa ja myrskyn keskellä. Eri toimijoiden yhteinen tilannekuva on äärimmäisen tärkeää. Erillisverkkojen Suomi 100 -videosarjan toinen video raottaa muun muassa Krivat-palvelua.
Erillisverkoissa on toteutettu merkittävä organisaatiouudistus, jonka taustalla ovat laajat muutosneuvottelut. Organisaatiorakennetta tiivistettiin osastoja yhdistämällä, ja osa johtajista sai uusia vastuita harteilleen. Erillisverkkojen palvelut ja toiminta jatkuvat kuitenkin entiseen malliin.
Älylaitteet ja tekoäly ovat helpottaneet kuluttajien arkea jo pitkään. Turvallisuusviranomaiset siirtyvät kriittisessä viestinnässään laajakaistaiseen aikaan vasta nyt, vaikka Suomi onkin kehityksessä yksi ensimmäisistä. Miltä näyttää viranomaisen laajakaistainen arki, ja miksi olemme sen myötä entistä paremmassa turvassa?
Erillisverkot perustettiin vuonna 1999 rakentamaan ja operoimaan viranomaisten yhteistä viranomaisradioverkko Virveä. Erillisverkot ja yhtiön tarjoamat palvelut ovat vuosien varrella laajentuneet, mutta ydintehtävä on edelleen sama: viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden kriittisen viestinnän ja tilannejohtamisen turvaaminen. Mikä tekee Erillisverkoista erityisen?
Ensivaiheen Virve 2 -päätelaitteet ja Ryhmäpuhepalvelu pääsivät testikäyttöön Lapin keskussairaalassa ja Tampereen Sydänsairaalassa. Miten uusi Virve 2 toimii sairaalamaailmassa?
Erillisverkkojen palveluihin on tulossa lähitulevaisuudessa paljon uudistuksia ja päivityksiä, joilla halutaan parantaa niiden käytettävyyttä, ketteryyttä ja nopeutta. Vuosi 2025 tuo tullessaan muun muassa Virve 2 -sovelluskaupan ja Krivatin uuden version sekä tulevaisuudessa Virve 2 -liittymien roaming-mahdollisuuden kotimaassa.
Kriittisen viranomaisviestinnän markkina vaatii kehittyäkseen maailmanlaajuista yhteistyötä ja oppien jakamista. Suomen ohella Yhdysvallat, Etelä-Korea ja viimeisimpänä Ranska ovat pitkällä laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittämisessä.
