Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti loppuvuonna 2017, että Suomeen rakennetaan uudenlainen viranomaisviestintäpalvelu, jonka operaattorina toimii Suomen Erillisverkot Oy. Palvelu nimettiin myöhemmin Virve 2:ksi. Siirtymä laajakaistaiseen viranomaisviestintään tunnistettiin merkittäväksi, koska sen arvioitiin parantavan tilannekuvan tarkkuutta ja helpottavan ripeää viranomaisvastetta muun muassa erityyppisissä onnettomuus- ja häiriötilanteissa.

Hankkeen alkaessa arvioitiin, että Virve 2 toteutetaan asteittain vuoteen 2025 mennessä. Lakimuutosten, hankintaprosessien, rakentamisen ja testaamisen jälkeen voimme iloksemme todeta, että kaikki keskeiset Virve 2:n palvelut ovat saavuttaneet turvallisuusverkkolain mukaisen käyttöönoton hyväksynnän. Vuoden aikana hyväksynnän saivat päätelaitepalvelu, ryhmävideopalvelu sekä ryhmäpuhepalvelu. Aiemmin oli käsitelty jo liittymäpalvelut sekä Virve 2 Tutka, jolla mitataan verkon voimakkuutta ja palvelun laatua. Virve 2 -palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti perustason tietoturvavaatimusten ja korotetun tason varautumisvaatimusten mukaisesti.

Virve-palvelun käyttäjämäärät ovat edelleen kasvussa. Tetra-tilaajien määrä pysyi tasaisena, mutta laajakaistatilaajien määrä kasvoi. Virve 2 laajakaistatilaajia on jo viidennes vanhojen Virve-tilaajien määrästä. Kasvun odotetaan edelleen kiihtyvän seuraavina vuosina, sillä käyttäjien tulisi siirtyä käyttämään ensi sijassa Virve 2 -palveluita seuraavien kolmen vuoden aikana. Laajakaistatilaajista noin puolet käyttää ryhmäpuhepalvelua eli liikennöi samoissa puheryhmissä muiden Virve-käyttäjien kanssa. Toinen puoli laajakaistatilaajista käyttää Erillisverkkojen tai toimialojen muita kriittisiä datasovelluksia laitteillaan.

Muutaman vuoden tauon jälkeen järjestettiin asiakkaille Virve-päivät. Tampereella keväällä pidetty tilaisuus veti salin täyteen viranomaisviestiliikenteen ammattilaisia. Saadun erinomaisen palautteen perusteella tilaisuus saa jatkoa keväällä 2026. Tilaisuudessa esiteltiin eritoten Virve 2 -palvelun kokonaisuutta ja kumppaneidemme Airbusin, Elisan, Ericssonin ja Senopin roolia kokonaisuudessa. Muuta asiakasviestintää jatkettiin sekä turvallisuusverkon sisäisissä virtuaalisissa tilaisuuksissa että osallistumalla mm. Turvallisuusmessuille sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueille suuntautuneelle kiertueelle.

Vanhan Tetra-verkon ylläpitoa jatkettiin suunnitelman mukaisesti virtualisoimalla verkon keskeisiä komponentteja. Keskusten virtualisointi säästää energiaa ja tilakustannuksia sekä tekee verkon ylläpidosta joustavampaa. Verkon uudistukset mahdollistavat myös sujuvan siirtymän piirikytkentäisestä ryhmäpuheliikenteestä monipuolisiin IP-pohjaisiin viestintäratkaisuihin. Viranomaisradioverkon käyttäjäkunta on vakiintunut, mutta myös vuonna 2025 myönnettiin toistaiseksi voimassa oleva käyttölupa Virven käyttöön 21 uudelle organisaatiolle. Virven asiakashintoihin tehtiin suurempi korotus vuoden alkupuolella valtion Erillisverkoille myöntämän Virven hintatuen leikkausten vuoksi. Tuen taso on kuitenkin vakiinnutettu ainakin seuraavaksi vuodeksi, joten vastaavaa painetta hinnankorotuksiin ei ole vuodelle 2026.

Erillisverkot toimii korkean varautumisen verkko-operaattorina julkisen hallinnon turvallisuusverkon (Tuve) asiakkaille tuottamalla turvallisuusverkkolain (10/2015) mukaisesti verkko- ja infrastruktuuripalveluja. Liiketoiminta perustuu vakiintuneisiin ja tehokkaisiin toimintamalleihin ja prosesseihin. Niiden avulla toiminta voidaan varmistaa normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Turvallisuusverkon liikkeenluovutuksen 10-vuotisjuhlia vietettiin 28.2.2025.

Tietojärjestelmäpalveluissa painopiste on ollut tietojenkäsittely-ympäristön vaatimustenmukaisuusarvioinneissa. Järjestelmämigraatioita aiemmasta ympäristöstä uuteen jatkettiin vuonna 2025. Verkkotietojärjestelmän käyttöönotto eteni suunnitelmallisesti ja käyttö laajentui merkittävästi loppuvuodesta.

Verkon ja teknologioiden kehitystä jatkettiin edelleen pitkän ajanjakson suunnitelman mukaisesti. Kehitysohjelmalla sekä vastataan asiakkaiden kasvaviin kapasiteettitarpeisiin että parannetaan palveluiden laatua, varautumista ja turvallisuutta. Palvelualustan maantieteellistä kattavuutta kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa sovitussa laajuudessa ja aikataulussa.

Erillisverkot on mukana kehittämässä kvanttiturvallisia tietoliikenneratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin. Osallistumme NaQCI.fi-hankkeeseen, joka toteuttaa EU:n EuroQCI-aloitetta (European Quantum Communication Infrastructure).

Erillisverkkojen kiinteistöliiketoiminta, maanalaisten laitetilojen ja toimitilojen vuokraukseen sekä ylläpitoon keskittyvät palvelut, on sijoitettu tytäryhtiö Leijonaverkkoihin. Sen hallinnoimien tilojen kokonaispinta-ala on 80 000 m², ja tilat sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Maanalaiset laitesuojat muodostavat Leijonaverkkojen kiinteistöportfolion rungon. Laitesuojiin on rakennettu teletuotantoa, datasaleja ja toimitiloja sekä näitä palvelevaa infrastruktuuria. Sertifioidut palvelut, kahdennetut järjestelmät ja jatkuva testaus takaavat toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden. Kohteiden energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Investoinnit näiden kehittämiseksi jatkuivat.

Leijonaverkkojen asiakaskunta jatkoi laajentumistaan. Yksi merkittävimmistä syistä on turvallisuustilanne, joka on sysännyt yritykset ja viranomaiset varautumaan entistä huolellisemmin tulevaisuuteen. Yritykset ovat tiedostaneet tarpeen varmistaa kriittisten toimintojensa jatkuvuuden turvatuissa olosuhteissa. Tämä näkyy erityisesti kasvaneessa kysynnässä hyvin suojatuille tiloille, joita voimme tarjota sekä henkilöstölle että ict-järjestelmille. Turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät tilainvestoinnit ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi yritysten ja viranomaisten strategiaa.

Yhtiön omistamat toimitalot ovat myös erikoiskiinteistöjä, joissa on kiinnitetty huomiota erityisesti turvallisuuteen.

Tuotannon kehittäminen eteni suunnitellusti painottuen erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, jatkuvuuden hallinnan kehittämiseen, fyysisen turvallisuuden kehittämiseen sekä rakennusautomaation kehittämiseen. Myös tietojen käsittely-ympäristön turvallisuuteen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota.

Leijonaverkkojen omistamalle Porin Leijona -kiinteistölle myönnettiin alkuvuodesta Rakennustiedon ympäristöluokitus. Se on kolmannen osapuolen puolueeton tarkastus, joka osoittaa, että useamman vuoden kestäneen, mittavan peruskorjauksen läpikäynyt rakennus on ympäristövastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen. Ympäristöajattelu oli mukana peruskorjauksen suunnittelussa alusta lähtien, ja rakennus suunniteltiin Rakennustiedon ympäristöluokituksen kolmen tähden mukaiseksi.

Turvapilvi- ja konesalipalvelut -liiketoiminnassa (Tuko) Turvapilvipalvelun tuottaminen yhdessä Fujitsu Finlandin kanssa vakiintui operatiivisen toiminnan osalta. Turvapilvipalvelun ja sen tuottamisympäristön osalta on tehty merkittävää kehitystä vaatimuksenmukaisuuden ja palvelun turvallisuuden varmistamisen osalta. Turvapilven turvallisuusverkkotoiminnan määräaikainen liityntäpäätös saikin jatkoa keväällä 2025.

Turvapilven yhteydessä olevan konttiajoalustan tekninen toteutus päivitettiin ja muutettiin kumppaneiden tukemana onnistuneesti. Tietoliikennepalveluissa vuoden painopiste oli asiakasliityntälaitteiden elinkaaripäivityksissä ja joustavan liittymistavan mahdollistamisessa. Konesalipalveluissa valmistui vuoden aikana merkittävä rakennushanke, ja uusi, korkean tason vaatimukset täyttävä konesali saatiin asiakaskäyttöön.

Vuonna 2025 päästiin Krivatin teknologiauudistuksessa etenemään itse toteutusvaiheeseen. Uudistusta toteuttamaan valikoitui kilpailutusprosessissa Solitan ja Patria Aviationin muodostama ryhmittymä. Krivatin loppukäyttäjiä on haluttu kuulla uudistuksessa sen alkutaipaleelta lähtien ja palautetta ollaan kerätty erilaisissa työpajoissa, kyselyissä ja käyttäjähaastatteluissa. Käyttäjiltä saatu palaute onkin antanut erinomaisen pohjan uudistustyölle.

Krivatin osalta vuoden merkittävin säätapahtuma oli kesäinen Ulla-myrsky heinäkuussa.

Johtotieto Oy on tarjonnut maa-, ilma- ja vesikaapeleiden sekä putkien sijaintitieto- ja yhteisnäyttöpalveluja valtakunnallisesti jo yli 35 vuotta. Toiminnallamme ennaltaehkäisemme yhteiskunnan kriittisen infran vaurioitumista sekä sen joutumisen vääriin tarkoituksiin. Kriittinen tarkastelu tietopyynnön kysyjän taustoista ja tarkoitusperistä sekä esiselvitys pyyntökohteesta on osa ammatillista osaamistamme Johtotiedossa. Ennen kuin infratietoa toimitetaan tietopyynnön tekijälle, taustalla tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä. Tässä työssä Johtotiedon henkilöiltä vaaditaan monipuolista ammattitaitoa.

Kaapeleiden ja putkien sijaintitietopyyntökyselyjä tuli enemmän kuin edeltävänä vuonna. Yksi selkeä tapahtumien määrän kasvun aiheuttaja oli valokuidun kiivas rakentaminen ympäri Suomea. Valtion talouden säästötoimenpiteet tai yritysten investointien vähyys eivät havaittavasti vaikuttaneet tietopyyntöjen kyselymääriin.

Päivitimme varautumissuunnitelman ottaen huomioon kiristyneen turvallisuuspolittiisen painopisteen. Kotisivutkin saivat uuden palvelualustan ja visuaalista ilmettä sekä toiminnallisuuksiakin lisättiin.

Asiakasmäärän kasvu ja sähköisten palveluidemme käyttö jatkoi kasvuaan.

Yhteisnäyttötoiminnassa jatkokehitimme kenttätoimintaa ja samalla tarkensimme tietojärjestelmää uusien toimintojen ja palveluiden osalta. Yhteisnäyttötoiminnan ydintarkoitus on saada tehtyä yhdellä kertaa kaapeleiden tai putkien näytöt tietopyyntökohteessa. Toimintamme on taloudellisesti ja ekologisesti paras ratkaisu kaikille osapuolille. Tätä toimintaa olemme tarjonneet jo yli kymmenen vuotta verkkotoimijoille.

Kun tarkastelee laajemmin vuotta 2025, se jatkui maailmalla geopoliittisesti hyvin epävakaana, ja tulevaisuuden ennustettavuus oli haastavaa myös Johtotiedon osalta.

Kansainvälinen yhteistyö kriittisessä viestinnässä on Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle tärkeää. Suomi tekee kansainvälistä vaikuttamis- ja asiantuntijatyötä neljällä osa-alueella:

1. viranomaisten tiedonvaihto- ja vaikuttamisfoorumit
2. kansainväliset hankkeet
3. mobiiliteknologian standardointi
4. kriittisen viestinnän etujärjestöt.

Erillisverkot osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön muiden maiden kanssa, jotta saisimme Suomen tarpeisiin ja olosuhteisiin sopivia kriittisen viestinnän palveluja ja tuotteita.

Kansainvälisen yhteistyön kautta pyrimme edistämään eri maiden viranomaisviestintäratkaisujen yhdenmukaisuutta ja varmistamaan, että maan rajat ylittävät teknologiset ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Yhteistyömme painottuu Pohjoismaihin, Eurooppaan ja muihin luotettaviin länsimaihin.

Erillisverkkojen hallitus asetti yhtiölle lähivuosille neljä strategista tavoitetta, joista yksi on kansainvälisyyden lisääminen.

Osana Erillisverkkojen syksyn muutosneuvottelujen jälkeistä organisaatiouudistusta keskitettiin isoimmat yksiköt eli Asiakkaat ja Palvelut osaksi uutta osastoa Asiakkaat, palvelut ja varautuminen. Asiakkuuksia johdetaan ja hallitaan keskitetysti, ja toiminnan ytimessä on strateginen painotus ”Vaikuttavia palveluita”. Asiakkaat, palvelut ja varautuminen -osaston asiakastyöhön kuuluu myös asiakaspalvelun ja Virven pääkäytön palvelut sekä niiden johtaminen.

Erillisverkot toteutti vuotuisen asiakaskokemustutkimuksen syys- ja lokakuussa, ja siihen vastasi 433 henkilöä. Vastausaktiivisuus nousi merkittävästi vuodesta 2024, jolloin vastaajia oli 309.

Nettosuosittelun pistemäärä (cNPS) nousi historian parhaaseen tulokseen eli 49 pisteeseen (35 vuonna 2024). Edellisvuoteen verrattuna asiakkaiden suositteluhalukkuus nousi siis 16 pisteellä, arvostelijoiden määrä vähentyi merkittävästi ja suosittelijoiden määrä nousi 8 %-prosenttiyksiköllä ollen nyt 58 %.

Tulos oli erinomainen. Vuodelle 2026 olemme tehneet toimintasuunnitelman, jolla cNPS ylläpidetään tällä erittäin hyvällä tasolla.