Krivat-tilannekuvapalvelu uudistuu palvelumuotoilun voimin – käyttäjäyhteisöllä keskeinen rooli
Palvelumuotoilulla tarkoitetaan käyttäjälähtöistä, kokonaisvaltaista ja systemaattista palvelun kehittämistä, jossa yhdistetään palveluntarjoajan ja käyttäjäryhmien tarpeet parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi. Palvelumuotoilussa suunnittelijat tulkitsevat käyttäjien tarpeita ja sovittavat mahdollisesti ristiriitaisetkin toiveet toimivaksi kokonaisuudeksi.
Erillisverkot on hyödyntänyt palvelumuotoilua Krivat-tilannekuvapalvelun uudistuksessa. Itse palvelumuotoilutyö alkoi pari vuotta projektin käynnistymisen jälkeen, sillä käynnistysvaihe sisälsi kilpailutuksia ja muita valmistelutöitä ennen varsinaisen kehitystyön aloittamista.
”Ennen kuin ulkopuolisia toimittajia voidaan ottaa mukaan, on tehtävä paljon taustatyötä, määriteltävä tarpeita ja ylipäätään etsittävä sopivaa kumppania. Krivatin uudistuksessa taustatyö vei pari vuotta”, kertoo Krivat-palvelun tuotepäällikkö Elina Koski.
Solitan palvelumuotoilijat Mari Harju ja Vappu Penttilä tulivat mukaan projektiin viime keväänä, ja projekti käynnistyi laajemmin elokuun alussa. Harjulle ja Penttilälle kyseessä on ensimmäinen projekti Erillisverkkojen kanssa.
Haastatteluja ja havainnointia
Krivat-palvelun uudistamisprojektissa on käytetty monipuolisesti haastatteluja, havainnointia ja hypoteesien testaamista tulevien käyttäjien kanssa. Käyttäjäkunnalla on ollut vahva luottamus sekä Erillisverkkoihin että palvelumuotoilijoihin.
”Käyttäjäyhteisön aktiivinen osallistuminen projektiin on ollut palkitsevaa. Olemme päässeet monipuolisesti käyttämään erilaisia menetelmiä palvelumuotoilutyössämme. Jokainen haastattelu ja havainnointi on tuonut uusia näkökulmia ja konkreettisia parannusehdotuksia”, kiittelee Harju.
Ei ole aina itsestäänselvää, että käyttäjäyhteisö ottaa tämän tyyppisissä projekteissa kehittäjät mukisematta vastaan ja suostuu havainnointiin sekä haastatteluihin.
”Krivatin käyttäjäryhmien arki ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, mikä vaatii suunnitteluvaiheessa palvelun ytimen kirkastamista ja ratkaisujen testaamista eri käyttäjäryhmillä. Havainnoinnin kautta ymmärsimme esimerkiksi, että käyttäjän pitää pystyä luottamaan tietojen ajantasaisuuteen nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Sen merkitystä olisi ollut hankala hahmottaa ilman kenttätyötä”, sanoo Harju.
Harjun ja Penttilän mukaan riittävät resurssit ja tilaajan tai loppukäyttäjien kyky nähdä palvelumuotoilijoiden suunnittelutyön arvo ei ole aina päivänselvää, mutta tässä projektissa laadukas kehitystyö on ollut niiden ansiosta mahdollista.
”Erillisverkkojen projektissa on ollut aika hyvin pullat uunissa alusta alkaen. Palvelumuotoilu ei ole ollut irrallinen juttu jossain organisaatiokaavion laidassa”, Penttilä hymyilee.
Kohti käyttöönottoa
Käyttäjiltä kehitystyön aikana kerätty palaute on ollut pääosin positiivista, ja kehitystiimin yhteistyö on toiminut hyvin. Lopullinen arvio projektin onnistumisesta tehdään kuitenkin vasta, kun uudistettu Krivat on otettu käyttöön.
”Uusi Krivat pilotoidaan ennen laajempaa käyttöönottoa, ja keväällä keräämme lisää käyttäjäpalautetta palvelumuotoilun avulla kehitettyjen ominaisuuksien toimivuudesta”, Koski kertoo.
Krivatin uudistusprojektin aikana on kohdattu myös haasteita, kuten ulkopuolelta tulevia muutoksia. Kaikki on kuitenkin kyetty ratkaisemaan rakentavasti tiimin hyvän yhteistyön avulla.
”Vaikka matkan varrella on ollut vaikeitakin hetkiä, mitään ratkaisevaa palvelumuotoilun osalta tuskin tekisimme toisin. Haluamme kiittää käyttäjäyhteisöä, joka on osallistunut aktiivisesti Krivatin kehitystyöhön”, Koski päättää.
Krivat on Erillisverkkojen tuottama tilannekuvapalvelu, joka yhdistää viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset yritykset. Eri toimijat voivat hyödyntää palvelua häiriötilanteiden yhteydenpidossa, tilannetiedon jakamisessa, tilannekatsauksissa ja häiriöaluekarttojen jakamisessa.
