Energia-alan yhtiöille yhteinen Tilannekuva-pelikirja suurhäiriöiden varalle
”Pelikirja on kuin ensiapulaukku, joka kannattaa olla aina valmiina – mutta jota ei toivottavasti koskaan tarvita tositilanteessa”, kuvailee sähköyhtiö Elenian varatoimitusjohtaja Jorma Myllymäki. Hän toimi Voimatalouspoolissa pelikirjaa kehittäneen Viestivälineiden käytön kehittäminen -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Sähkönjakelun suurhäiriötilanteessa eri viranomaiset ja voima-alan yhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi. Jotta yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa, Tilannekuva-pelikirjaan on koottu suositukset alan yrityksille viestintävälineiden käytöstä ja tilannekuvan tuottamisesta. Kun viestivälineiden käyttö ja tilannekuvan tuottaminen suunnitellaan ja harjoitellaan etukäteen, tosipaikan tullen osataan toimia ripeästi.
Viestivälineiden käytön kehittäminen -hanke toteutettiin Voimatalouspoolin Länsi-Suomen aluetoimikunnassa, mutta pelikirja otetaan käyttöön poolin toiminnassa koko Suomessa. Voimatalouspooliin kuuluu useita satoja sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakeluyhtiöitä viidellä eri alueella.
Harjoitukset olennainen osa huoltovarmuutta
Huoltovarmuusorganisaation Voimatalouspoolin sadat jäsenyritykset pitävät Suomen valot ja lämmönjakelun päällä ja mahdollistavat yhteiskunnan muiden toimintojen ylläpidon.
Voimatalouspooli testaa toimintavalmiuttaan säännöllisesti yhteisten harjoitusten avulla. Suurissa Jäätyvä-harjoituksissa simuloidaan laajan ja pitkäkestoisen sähkönjakeluhäiriön tilannetta, jossa sähköt voivat olla pois vaikkapa kaksi viikkoa.
”Se on täysin eri tilanne kuin muutaman tunnin sähkökatkos, ja siksi harjoituksetkin ovat massiivisia tapahtumia, joissa on mukana satoja ihmisiä. Niissä on mukana Voimatalouspoolin jäsenyritysten lisäksi kuntia, pelastuslaitoksia, teleoperaattoreita ja monia muita sidosryhmiä. Ensimmäinen Jäätyvä-harjoitus pidettiin 2017 syksyllä Pohjois-Savossa. Sitä valmisteltiin noin puolitoista vuotta, ja siellä oli noin 500 ihmistä harjoittelemassa kaksi päivää”, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.
Voimatalouspooli kerää harjoituksista palautetta ja kehittää sen perusteella hankkeita, joissa valmiustoimintaa kehitetään eteenpäin. Ajatus Tilannekuva-pelikirjasta syntyi Länsi-Suomessa marraskuussa 2019 pidetyn Jäätyvä-harjoituksen jälkeen. Harjoitukseen osallistui yli 240 ihmistä kuudestatoista eri organisaatiosta.
Jäätyvä-harjoituksia on järjestetty jo viisi kertaa, joista neljä ovat olleet alueellisia. Seuraava harjoitus on suunnitteilla pääkaupunkiseudulle vuonna 2022.
Krivat tärkeä tilannekuvan muodostamisessa
Tilannekuva-pelikirjassa korostetaan ajatusta, että johtaminen on päätösten tekemistä, mutta päätöksiä voi tehdä vasta, kun on riittävä tilannetietoisuus. Tilannetietoisuus syntyy puolestaan ajantasaisesta tilannekuvasta.
Yhteisen tilannekuvan muodostamisessa Erillisverkkojen tarjoamalla Krivat-palvelulla on merkittävä rooli, ja se on huomioitu myös pelikirjassa. Krivat on viranomaisten ja muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden yhteistyöalusta erilaisissa häiriötilanteissa.
Krivat on jo monella Voimatalouspoolin jäsenyrityksistä käytössä, mutta Jorma Myllymäki toivoo sen käytön yleistyvän edelleen.
”Krivat on häiriötilanteissa hyvä yhteistyökalu, jonka avulla muodostamme nopeasti yhteisen tilannekuvan ja suunnittelemme yhteistoimintaamme.”
Krivatissa on tarjolla myös Ilmatieteen laitoksen tuottama sääpalvelu, jonka avulla varaudutaan säätilanteiden muutoksiin ja esimerkiksi tuleviin myrskyihin. Päivystävä meteorologi on tarvittaessa tavattavissa sääpalvelussa nopeastikin, jos jollekin alueelle ennustetaan merkittäviä säämuutoksia.
Yhteiset käsitteet helpottavat yhteistyötä
Jäätyvä-harjoituksissa on huomattu, kuinka tärkeää on puhua asioista samalla tavalla. Pelikirjassa kerrataan suurhäiriötilanteiden tärkeimmät termit ja neuvotaan niiden soveltamisessa omaan toimintaan.
Varautuminen tarkoittaa ennalta suunniteltuja toimenpiteitä, joilla organisaatio varmistaa toimintakykynsä mahdollisessa häiriötilanteessa.
Valmius osoittaa organisaation valmiustason, kun se on toteuttanut suunnitellut toimenpiteet. Valmiustasoa voi kuvata eri väreillä liikennevalojen tapaan.
Esimerkki valmiustasoista organisaatiossa
Väriasteikon avulla organisaatio voi nopeasti osoittaa reagoineensa tulossa olevaan häiriötilanteeseen. Organisaatio itse päättää, mikä valmiustaso on kulloinkin voimassa.
Pelikirjan kehitystyössä nousi myös tarve yhdenmukaistaa eri organisaatioiden toiminnan kuvausta. Kehitystyössä päädyttiin niin sanottuun viiden luukun periaatteeseen, jonka avulla kaikki toimijat pysyvät hahmottamaan, kuinka tavoittaa keskeiset tekijät eri organisaatioista. Yhteistoiminnan kannalta on tärkeää, että organisaatiot kokoavat yhteystietonsa tehtävittäin, ei henkilökohtaisina yhteystietoina.
Huoltovarmuusorganisaation Voimatalouspooli
- Johtaa energian tuotannon, siirron ja jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua.
- Varautuu johtamaan ja toteuttamaan kriisiaikana voimahuoltoa valtioneuvostolta saamiensa tehtävien ja valtuuksien mukaisesti.
- Poolin muodostavat sitä johtava poolitoimikunta, poolin toimisto, alueorganisaatio ja monet sadat energiahuoltoyritykset eri puolella Suomea.
- Perustettiin 1956. Toiminta perustuu poolisopimukseen Huoltovarmuuskeskuksen ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n välillä.
- Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) on Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteistyökalu yrityksiin päin. HVO vastaa noin 20 poolista, joilla edistetään kyseisten toimialojen varautumis- ja huoltovarmuustoimia.
Lue lisää:
Krivat-yhteistyöalusta auttoi Aila-myrskystä selviytymisessä
KoVa-verkko rakentuu yhteistyössä sähkönjakelun suurhäiriöiden varalle
